ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Mauritius – Wikipedia

Mauritius

Wikipedia

Tämä artikkeli koskee saarivaltiota Intian valtameressä. Mauritania on valtio Länsi-Afrikassa.
Republic of Mauritius
République de Maurice
 
lippu vaakuna
Kuva:LocationMauritius.png
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Sir Anerood Jugnauth
Pääkaupunki Port Louis
Muita kaupunkeja
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
1 860 km² (sijalla 168)
ei merkittävästi
Väkiluku (?)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
1 189 825 (sijalla 149)
588 / km²
? % (?)
Viralliset kielet ranska, englanti
Valuutta Mauritiuksen rupia (MUR)
BKT (?)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla ?
? USD
13 500 USD
HDI (2002) 0,785 (sijalla 64)
Elinkeinorakenne maatalous ? %,
palvelut ? %,
teollisuus ? % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+4
ei käytössä
Itsenäisyys
Britanniasta
 
12. maaliskuuta 1968
Lyhenne
Maatunnus
 
MU
ajoneuvot: ?
lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero
+230
Motto Stella Clavisque Maris Indici (Intian valtameren tähti ja avain)
Kansallislaulu Motherland

Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään. Se muodostaa Maskareenit yhdessä Réunionin ja Rodriguesin kanssa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Arabien ja malaijien oletetaan tunteneen saaren 900-luvulla. Eurooppalaisista saaren löysi ensimmäisenäportugalilainen Afonso de Albuquerque 1500-luvun alussa. Portugali ei kuitenkaan ryhtynyt asuttamaan saarta. Alankomaalaiset ottivat saaren haltuunsa vuonna 1598 amiraali Wiljbrand von Waerwijickin etsiessä huoltosatamaa Itä-Intian reitin kauppalaivoille. Tuolloin nimi Mauritius annettiin saarelle Alankomaiden päämiehen Morits Oranialaisen mukaan. Saari palveli Alankomaiden Itä-Intian komppanian tukikohtana, ja silloin saarella asui dodolintuja, jotka hävitettiin vuonna 1510. Alankomaalaiset eivät pystyneet asuttamaan saarta pysyvästi. Heidän lähdettyään 1700-luvun alussa saarta hallitsivat Madagaskarin merirosvot, kunnes ranskalainen Guillame Dufresne d'Arcel otti saaren Ranskan haltuun kuningas Ludvig XIV:n nimissä vuonna 1715.

Vuodesta 1721 Ranska hallitsi ja alkoi viljellä saarta. Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1814 Pariisin rauhansopimus toi saarelle brittien vallan. Vuoden 1833 jälkeen saarelle tuotiin intialaisia työläisiä, kun orjuus lopetettiin.

Mauritius satelliittikuvassa
Mauritius satelliittikuvassa

1900-luvun alussa tilanomistajien ja työläisten keskuudessa syntyi erimielisyyksiä. Saari sai autonomian vuonna 1948 ja täydellisen itsenäisyyden vuonna 1968, mutta tasavallaksi se julistettiin vasta vuonna 1992.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Mauritiuksen saari itsessään jakautuu yhdeksään alueeseen (district):

  1. Black River
  2. Flacq
  3. Grand Port
  4. Moka
  5. Pamplemousses
  6. Plaines Wilhems
  7. Port Louis
  8. Rivière du Rempart
  9. Savanne

Mauritiuksen tasavaltaan kuuluu myös kolme muuta saarta ja saariryhmää riippuvuusalueena (dependency):

  • Agalega-saaret
  • Cargados Carajos Shoals
  • Rodrigues
Mauritiuksen kartta
Mauritiuksen kartta

[muokkaa] Väestö

Mauritiuksen asukkaat koostuvat monista aineksista. Saarelle tuotiin afrikkalaisia orjia, ja vuosina 18341924 maahan muutti runsaasti intialaisia. Saaren asukkaista noin 68 prosenttia on kotoisin Intiasta. Loput ovat eurooppalaisia 2 prosenttia, kreoleja 27 prosenttia, kiinalaisia 3 prosenttia. Maassa harjoitetaan myös useita uskontoja. Suurin uskontokunta on hindulaisuus 52 prosenttia, muut ovat: kristittyjä 28,3 prosenttia, joista katolilaisia 26 prosenttia, protestantteja 2,3 prosenttia, ja muslimeja on 16,6 prosenttia.

Saaren virallinen kieli on englanti, muut kielet ovat ranska, kreoli, hindi, urdu, hakka, bojpoori, tamili.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

  • kala
  • hedelmällinen maaperä

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet



aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -