Belize on valtio Keski-Amerikassa. Belizen pohjoispuolella on Meksiko, lännessä ja etelässä Guatemala ja idässä Karibianmeri. Belize eroaa monista muista alueen maista siten, että se oli Britannian siirtomaa ja on edelleen virallisesti englanninkielinen, Kansainyhteisön jäsen ja tunnustaa Englannin monarkin hallitsijakseen.
Belizen alue kuului mayojen kulttuuripiiriin aina 1500-luvulta eaa. eurooppalaisten saapumiseen asti. Maya-kulttuurin klassisella kaudella aina vuoteen 1200 asti alue oli todennäköisesti tiheämmin asuttu kuin koskaan sen jälkeen. Belizen alueelta on löydetty lukuisten maya-kaupunkien raunioita.
1600-luvulla nykyisestä Belizestä Espanjan Keski-Amerikan ja Karibian siirtokuntien osa. Ensimmäinen tunnettu eurooppalainen asutus Belizessä alkoi 1638 haaksirikkoutuneiden englantilaisten merimiesten perustamasta siirtokunnasta. Seuraavan kahdensadan vuoden aikana englantilaiset perustivat alueelle lisää asutuksia, joiden pääasiallisena vientituotteena oli puutavara. Muihin elinkeinoihin kuului merirosvous.
Vuonna 1763 ja 1783 Espanja solmi sopimuksen, joiden mukaan britit saivat oikeuden puunhakkuuseen, mutta alue kuului edelleen Espanjan alaisuuteen. Vuonna 1798 Espanja yritti poistaa britit Belizesta voimatoimin. Yucatanin kastisodan (1847–1853) aikana maahan pakeni tuhansia espanjankielisiä siirtolaisia. Alueesta tuli virallisesti Britannian siirtomaa vuonna 1840 nimellä "Brittiläinen Honduras" ja kruununsiirtomaa 1862. Meksiko luopui virallisesti vaatimuksestaan alueeseen 1893.
Maa sai itsehallinnon vuonna 1964 ja nimi muutettiin Belizeksi 1973. Pelko aluetta itselleen vaatineen Guatemalan hyökkäyksestä viivytti itsenäisyyttä vuoteen 1981. Brittijoukkoja lähetettiin 1975 puolustamaan rajaa. Guatemala tunnusti Belizen vasta vuonna 1991. Maat neuvottelivat rajasopimuksen syyskuussa 2002, mutta Guatemala hylkäsi sen.
Maan suurin kaupunki kärsi suuresti hurrikaanista vuonna 1931 ja hurrikaani Hattiesta vuonna 1961, hurrikaani Keithistä lokakuussa 2000 ja Iriksestä lokakuussa 2001. Hattien tuhojen jälkeen uutta pääkaupunkia Belmopania alettiin rakentaa sisämaahan ja hallinto siirtyi sinne vuonna 1971.
Ensimmäisenä pääministerinä oli itsenäistymisen jälkeen George Price. Hänen johtamansa "Kansan yhdistynyt puolue" (People's United Party, PUP) oli johtanut maata kolmisenkymmentä vuotta, kunnes Yhdistyneen demokraattisen puolueen (United Democratic Party, UDP) Manuel Esquivelista tuli pääministeri 1984. PUP palasi kuitenkin valtaan 1989 vaaleissa edelleen Pricen johdolla, UDP 1993–1998 ja PUP 1998.
Huhtikuussa 2005 maassa mellakoitiin hallitusta vastaan. Maan öljyvarojen hyödyntäminen aloitettiin huhtikuussa 2006.
Belize on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollisena valtionpäämiehenä on Englannin monarkki Elisabet II. Kuningatarta edustaa kenraalikuvernööri, jonka täytyy olla belizeläinen. Käytännön hallitusvalta on pääministerin johtamalla hallituksella.
Vuoden 1981 perustuslaki määrittelee brittiläismallisen parlamentaarisen järjestelmän, jossa pääministeri ja hallitus ovat vastuussa parlamentille. Westminsteriläinen vaalijärjestelmä johtaa kaksipuoluejärjestelmään. Kaksikamarisen parlamentin vaaleilla valittuun edustajainhuoneeseen kuuluu 29 jäsentä, jotka valitaan viisivuotiskausille. Kenraalikuvernööri nimittää senaatin 12 jäsentä, kuusi pääministerin suosittelemaa ja kolme oppositiojohtajan valitsemaa. Belizen kirkkojen neuvosto ja evankelisten kirkkojen neuvosto, teollisuus- ja kauppakamari ja yritysvirasto, sekä ammattiliittojen kongressi ja yhteiskunnallinen ohjaava komitea nimittävät yhden senaattorin kukin. Senaatin puhemiehen nimittää valtapuolue.
Vuosien 1998 ja 2003 vaalit on voittanut pääministeri Said Musan johtama sosiaalidemokraattinen "Kansan yhdistynyt puolue" (People's United Party, PUP). Dean Barrow'n johtama konservatiivinen "Yhdistynyt demokraattinen puolue" (United Democratic Party, UDP) on oppositiossa.
Ilmasto on trooppinen ja sadekausi kestää toukokuulta marraskuulle. Maa kärsii säännöllisesti hurrikaaneista ja tulvista. Mm. Hurrikaani Fifi iski Belizeen 1974.
Belizen talous on keskittynyt paljolti maatalouteen ja turismiin. Tärkein vientituote on sokeri, mutta banaanituotanto on maan suurin työllistäjä. Myös sitrushedelmien tuotanto on laajaa. Tekstiilien tuotanto on siirtynyt halvempiin maihin. Talous on vientivetoista ja voimakkaasti riippuvainen maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnoista. Pääasiallinen kauppakumppani on Yhdysvallat. Maan valtionvelka on lähes sen vuosittaisen bruttokansantulon suuruinen ja valuuttavarannot pienet.
Turismista on tullut tärkeä elinkeino. Matkailijoita kiinnostavat maya-kohteet ja osa vierailee maassa laivaristeilyillä.
1900-luvulle Belizen talous riippui lähes pelkästään puutavarasta, jonka alkaessa ehtyä sokeriruo'osta tuli päävientituote.
Etnisesti suurin osa väestöstä on sekoittunutta. Noin puolet on eurooppalaisten ja mayojen jälkeläisiä eli mestitsejä, 10 % on mayoja, 25 % on kreoleja eli afrikkalaisia tai afrikkalaisten ja eurooppalaisten jälkeläisiä ja 6 % garifunoja eli intiaanien ja afrikkalaisten jälkeläisiä. Maassa asuu myös arabeja, kiinalaisia, intialaisia sekä eurooppalaisperäisiä ryhmiä.
Maan virallinen ja yleisesti käytetty kieli on englanti, mutta noin puolet asukkaista puhuu äidinkielenään espanjaa ja viidennes toisena kielenään. Osa puhuu myös mayakieliä, englannin kreolia, saksaa ja garifunaa (arawakin sukuinen intiaanikieli).
Uskonnollisesti puolet on katolisia ja loput pääosin anglikaaneja ja muiden protestanttisten kirkkokuntien jäseniä. Noin 5 % kuuluu saksankielisten mennoniittien yhteisöön.
Belizen tunnetuin muusikko on Andy Palacio, jonka sanotaan "nostaneen Belizen musiikin maailmankartalle". Palacio edustaa garifunien musiikkiperinnettä, ja hänet palkittiin maailmanmusiikin Womex-messuilla 2007. [1]
