Neitsyt Maria

Wikipedia

Neitsyt Maria (myös Maaria sekä Madonna) on kristinuskossa ja islamissa Jeesuksen äiti. Maria on saanut arvonimen Jumalansynnyttäjä kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 431. Raamatun evankeliumien mukaan Mariaa ei hedelmöittänyt mies vaan Pyhä Henki. Myös Koraani ilmoittaa Jeesuksen syntyneen neitseellisesti. Marian puoliso oli Raamatun mukaan Joosef.

Sisällysluettelo 1 Marian kunnioittaminen 2 Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona 3 Maria taiteessa 4 Katso myös 5 Aiheesta muualla 6 Lähteet

[muokkaa] Marian kunnioittaminen

Pääartikkeli: mariologia

Katolisessa kirkossa Marialla on hyvin tärkeä asema. Suurin osa maailman katolisista kirkoista onkin omistettu hänelle. Katolilaisten, ortodoksien, luterilaisten ja muslimien tulkinnan mukaan Maria oli ikuinen neitsyt (lat. semper virgo) kuolemaansa asti. Tämän vahvistivat jo ensimmäiset ekumeeniset kirkolliskokoukset.^[1] Myös Martin Luther, Ulrich Zwingli ja Jean Calvin puolustivat tätä tulkintaa, mutta myöhempi protestanttisuus hylkäsi sen. Vuonna 1854 Paavi Pius IX julisti dogmin, jonka mukaan Maria oli sikiämisensä ensihetkestä alkaen Jumalan erityisen armon ja etuoikeuden kautta Jeesuksen ansioiden tähden tullut varjelluksi kaikesta perisynnistä. Eli tämän dogmin mukaan hänen poikansa lunasti hänet vapaaksi kaikesta synnistä. Idän kirkot kutsuvat Mariaa "autuaaksi" tarkoittaen hänen olleen vapaana kaikesta synnistä. Raamatun käännösten mukaan Jeesuksella oli viisi veljeä. Neitsyys-myytin puolustajien mukaan aramean kielessä ei ollut veljeä tarkoittavaa sanaa, vaan samaa sanaa käytettiin myös serkuista.

[muokkaa] Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona

Kristinuskon alettua vahvistaa otettaan Suomesta käsitykset Neitsyt Mariasta nivoutuivat pakanallisiin käsityksiin. Mariasta kerrottiin paljon paikallisia tarinoita, joissa ympäristö, henkilöt ja tavat olivat suomalaisia. Hänen usein käsitettiin eläneen joskus lähistöllä. Kalevalassakin Marjatta on paimentyttö, joka tulee raskaaksi puolukasta, synnyttää saunassa, ja rukoilee Ukko ylijumalaa synnytystuskissaan. Lopulta hän synnyttää pojan, jolle annetaan nimeksi Kaukomieli tai Kaukamoinen, ja joka perii kaiken vallan tai kaiken rahan Karjalassa tai Kainuussa. Varsinaisen kristillisen Marian kanssa yhteistä tällä suomalaisella hahmolla oli vain joissain yleisimmissä asioissa, kuten että kumpikin tuli raskaaksi neitsyenä ja synnytti merkittävän pojan.

Omaperäinen käsitys Mariasta oli vallitseva Karjalassa vielä 1800-luvulla. Maria koettiin maaäidiksi tai ihmisten kantaäidiksi. Loitsijalle Maaria oli henkiolento, jota puhuteltiin omana äitinä. Helläksi ja hoivaavaksi ajatellun Maarian apua pyydettiin varsinkin sairaita parannettaessa. Marian ajateltiin toisinaan edeltäneen kristinuskoa, sillä hän oli synnyttänyt Jeesuksen. Kun runonlaulajalta kysyttiin, ketä hänen esi-isänsä palvoivat ennen kristinuskoa, hän vastasi runomitassa: "Vaka vanhaa Väinämöistä ja neitsyt Maariaa emoista" Käsitys vastaa Martti Haavion käsitystä siitä, että kansanomaisesti Väinämöistä pidettiin Jeesuksen isänä. (katso:Isätön lapsi ja Väinämöisen lähtö)

[muokkaa] Maria taiteessa

Überlingenin katedraalin suojelusmadonna 1563/1931

Loreton Mustan madonnan kopio

"Madonna ruusutarhassa". Stefan Lochnerin maalaus, n. 1448, Köln

"Stuppacher Madonna", Matthias Grünewaldin alttaritaulu 1517-1519

[muokkaa] Katso myös

• Marian ilmestymiset:
  • Carmel-vuoren Neitsyt
  • Fatiman Neitsyt
  • Guadalupen Neitsyt
  • Lourdesin Neitsyt
  • Toivon Neitsyt
• Maria-rukoukset:
  • Ave Maria
  • Ruusukkorukous
• Konevitsan Jumalanäiti

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Neitsyt Maaria Emonen, rakas äiti armollinen - Neitsyt Maria kansanrunoissa ja kolmen kirkkokunnan traditiossa
• Akatistos kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Aamenesta öylättiin -- kirkollinen sanasto Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 29.01.2008.

Tämä uskontoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.