Hedelmöitys
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Hedelmöitys on prosessi, jossa miehen ja naisen sukusolut yhdistyvät ja se tapahtuu yleensä munanjohtimen yläpäässä, ampullassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ennen hedelmöitystä
Siittiöt etenevät nopeasti emättimestä kohtuun ja sieltä munanjohtimiin kohdunkaulan ja kohdun sileiden lihasten liikkeiden vaikutuksesta. Siittiö ei kuitenkaan pysty hedelmöittämään munasolua välittömästi, vaan sen on läpikäytävä kapasitaatio ja akrosomireaktio.
[muokkaa] Kapasitaatio
Kapasitaatio on noin 7 tunnin mittainen tapahtuma, joka tapahtuu suurimmaksi osaksi naisen munanjohtimissa. Kapasitaation aikana siittiön solukalvosta, tuman kohdalla olevalta alueelta, poistetaan glykoproteiinivaippa ja sytoplasman proteiineja.
[muokkaa] Akrosomireaktio
Akrosomireaktio tapahtuu sen jälkeen kun siittiö on kiinnittynyt munasolun zona pellucidaan ja sen indusoi zonan proteiinit. Reaktiossa vapautuu entsyymejä, joita tarvitaan zona pellucidan läpäisemiseen mm. akrosiinia ja trypsiinin kaltaisia aineita.
[muokkaa] Korona radiatan läpäiseminen
200-300 miljoonasta siittiöstä vain 300-500 selviytyvät hedelmöityspaikalle ja näistä vain yksi hedelmöittää munasolun. Kapasitaation läpikäynyt siittiö pääsee vapaasti korona radiatan läpi.
[muokkaa] Zona pellucidan läpäiseminen
Zona pellucida on glykoproteiinivaippa, joka ympäröi munasolua ja aikaansaa akrosomireaktion. Munalosun vapauttama entsyymi akrosiini sallii siittiön läpäistä zona pellucidan ja siittiön ja munasolun solukalvot pääsevät kosketukseen toisensa kanssa. Kun siittiön pää koskettaa munasolun solukalvoa, munasolu vapauttaa entsyymejä, jotka muuttavat zona pellucidan ominaisuuksia siten, että muut siittiöt eivät voi enää sitoutua munasoluun.
[muokkaa] Munasolun ja siittiön solukalvojen sulautuminen
Siittiön ja munasolun solukalvojen yhdistymisen aloittavat munasolun tuottamat integriinit ja niiden ligandit, siittiön tuottamat disintegriinit. Sitä seuraa siittiön ja munasolun solukalvojen yhdistyminen. Kun siittiö on päässyt munasolun sisälle tapahtuu kolme muutosta munasolun toiminnassa:
- Munasolun solukalvo muuttuu siten, että se ei enää sido siittiöitä, eikä salli siittiöiden läpäistä solukalvoaan. Tällä ehkäistään polyspermiaa, eli usean siittiön pääsyä munasolun sisälle.
- Munasolu aloittaa sen toisen meioottisen jakautumisen välittömästi siittiön päästyä munasolun sisään.
- Munasolun aineenvaidunta kiihtyy, minkä ajatellaan olevan siittiön mukanaan tuoman aktivaattorin käynnistämä.
[muokkaa] Tsygootin muodostuminen
Munasolun sisään päästyään siittiö liikkuu kohti munasolun prenukleusta, siittiön pronukleus kasvaa, sen häntä irtoaa ja tuhoutuu. Sekä munasolun että siittiön pronukleuksien kasvaessa tapahtuu molemmissa DNA:n replikaatio. Sen jälkeen ne sulautuvat yhteen ja muodostavat hedelmöityneen munasolun, eli tsygootin.
