Ulrich Zwingli
Wikipedia
Ulrich (Huldreich) Zwingli (1. tammikuuta 1484 Wildhaus, St. Gallen, Sveitsi –11. lokakuuta 1531 Kappel Am Albis, Sveitsi) oli Sveitsin ensimmäinen uskonpuhdistaja ja Sveitsin reformoidun kirkon perustaja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhaiset vuodet
Zwingli oli kolmanneksi vanhin kahdeksasta pojasta. Hänet lähetettiin jo viisivuotiaana pappissedän luo Weeseniin. Ulrich opiskeli Bernin, Wienin ja Baselin yliopistoissa skolastiikkaa, humanistisia tieteitä, kreikkaa ja hepreaa. Zwingli luki alkukielellä Uutta testamenttia ja kirkkoisien teoksia.
[muokkaa] Kirkon palveluksessa
Zwingli tuli papiksi Glarukseen vuonna 1506. Hän osallistui kenttäpappina kahdelle sotaretkelle italialaisia vastaan vuosina 1513 ja 1515. Retkillä nähdyt sodan julmuudet vaikuttivat Zwinglin toimintaan uskonpuhdistajana, joka huomioi politiikan keinona toteuttaa Jumalan tahtoa valtiossa. Glaruksen seurakunnassa hän toimi taitavana saarnaajana ja vastusti sikäläistä anekauppiasta, paavinvaltaa ja kiirastulioppia. Einsiedelnissä "Mustan Madonnan luostarissa" hän toimi kaksi vuotta. Siellä hän törmäsi katolisen luostarielämän epäkohtiin, siveettömyyteen ja välinpitämättömyyteen hengellisissä asioissa. Vuonna 1516 Zwingli joutui epäsuosioon vastustaessaan ranskalaisia Glaruksen seurakunnassa . Vuodesta 1518 lähtien hän toimi kirkkoherrana Zürichissä, jossa tutustui Lutheriin ja omaksui hänen oppinsa uskonvanhurskaudesta.
[muokkaa] Uskonpuhdistajana
Zwinglin käsityksen mukaan kirkkoa ei voitu uudistaa humanistien viisauden voimalla, vaan Jumalan hengellä, evankeliumin sanan ja uskon kautta. Zwingli oli kaupungin johdon mieleen toimiessaan Ranskan ja ulkomaisen sotavoiman vastustajana. Zwingliä pidettiin johtavana humanistina, joka oli tutustunut Erasmus Rotterdamilaisen teoksiin. Kuitenkin hänen suhtautumisensa paavin valtaan muuttui. Zwingli sairastui ruttoon vuonna 1520. Sairautensa aikana hän tutustui lähemmin Lutherin teoksiin. Zwingli lähetti piispalle kirjeen, jossa hän vaati tätä hyväksymään pappien avioliitot vuonna 1522. Zwingli itse laillisti avioliitolla suhteensa Anna Reinhartiin, aatelismiehen leskeen. Samana vuonna Zwingli tapasi fransiskaani François Lambertin, jonka kanssa hän väitteli neljä tuntia tuomiokapitulin edessä, saaden Lambertin vakuuttuneeksi uskostaan.
Vuonna 1523 toimeenpantiin Zürichissä raadin suostumuksella uskonpuhdistus. Uskonpuhdistuksen seurauksena kaikki kuvat ja musiikin esittäminen kiellettiin Sveitsin kirkoissa ja päätettiin kaupunkien luostarien lakkauttamisesta. Zwingli piti saarnan asemaa keskeisenä, joten hän puhdisti ja yksinkertaisti jumalanpalveluksen, jossa sallittiin vain Raamatun luku ja saarna. Myös ehtoollisen viettoa rajoitettiin neljään kertaan vuodessa. Zwinglin uskonnollisessa käsityksessä käytännölliset ja siveelliset näkökohdat olivat etualalla. Zwingli kirjoitti väittelyä varten 67 teesiä. Zürichin toisessa väittelyssä lokakuun 26. päivänä 1523 todettiin että uskonpuhdistusta on jatkettava. Vuonna 1524 messusta annettiin varovainen ratkaisu: kukin sai toimia vakaumuksensa mukaan. Kesällä 1524 tapahtui myös levottomuuksia, Ittingenin kartusiaaniluostari ryöstettiin. Zwinglin radikaalit seuraajat anabaptistit omaksuivat perinteisen kirkon vastustamisen ja vaativat valtion liittämisen kirkkoon. Zwinglistä tuli myös Zürichin valtiollinen johtaja. Vuonna 1526 Badenissa pidetyssä uskonkeskustelussa, johon he olivat kutsuneet Ingolstadtin Johannes Eckin. Zwingli ei saapunut keskusteluun. Kuitenkin Zwingli oli yhteydessä henkilöiden kanssa jotka olivat hänen asiallaan, jotka olivat Badenissa 21. toukokuuta-8.kesäkuuta 1526. Kumpikin osapuoli julisti voittaneensa. Eckin ja Zwinglin väittely Raamatun arvovallasta ehtoolliskysymyksessä johti siihen, että Zwingli julistettiin pannaan väittelyn tuloksena vuonna 1527.
Reformaatio eteni halki Sveitsin. Urin, Schwyzin, Unterwaldenin, Lucernin, Zugin ja Friborgin kantonit vastustivat Zwinglin aloittamaa uskonpuhdistusta. Uskonpuhdistus johti Zürichin viiden muun Sveitsin kantonin kanssa eroamiseen Roomalaiskatolisen kirkon valtapiiristä, Valaliitosta. Seurauksena oli Zürichin joutuminen ahtaalle katolisen Valaliiton asettaessa rajat Sveitsin sisällä. Bernin liityttyä uskonpuhdistukseen vuonna 1528 Zwingli aloitti taistelun katolisia alkukantoneja sekä Etelä-Saksan ruhtinaita vastaan. Katoliset vahvistivat asemiaan muodostamalla puolustusliiton "Kristillisen unionin" Itävallan kanssa vuonna 1529. Spierin valtiopäivillä päätettiin uskonpuhdistuksen lopettamisesta ja Zwingli joutui samoihin aikoihin ehtoollisopissa kiistaan Lutherin kanssa Marburgin uskonkeskustelussa vuonna 1529. Zwingli korosti ehtoollisen vertauskuvallisuutta Lutherin korostaessa Kristuksen läsnäoloa ehtoollisella. Luterilaiset ehdottivat että molemmat myöntäisivät Kristuksen läsnäolon ehtoollisella. Tähän Zwingli ei suostunut. Seurauksena oli uskonpuhdistuksen hajaantuminen luterilaiseen ja reformoituun kirkkoon. Myöhemmin Zwinglin radikaalit seuraajat anabaptistit omaksuivat lapsikasteen vastustamisen ja vaativat valtion liittämistä kirkkoon.
[muokkaa] Kansalaissota
Kansallinen hajaannus Sveitsissä alkoi katolisten, luterilaisten ja Zwingliä kannattaneiden reformistien kesken. Zwinglin ehdottaessa yhteistä sotilasliittoutumaa Lutherin kanssa tämä kauhistui ajatuksesta. Zwingli liittyi Hessenin sopimukseen vuonna 1530. Sopimus oli puolustusliitto keisaria ja paavia vastaan. Sota kuitenkin syttyi ja katolisten armeija hyökkäsi Zürichia vastaan. Zwingli kaatui sotapappina katolilaisia vastaan käydyssä Kappelin taistelussa, jossa kaatui yli neljäsataa Zürichin sotilasta. Sota päättyi toiseen Kappelin rauhaan. Seurakunnat saivat siinä oikeuden määrätä tunnustuksensa kuten tähänkin asti. Reformistien hallussa olevat alueet kuitenkin palautuivat katolisen kirkon alaisiksi. Jean Calvinin myöhemmin uudelleen aloittama uskonpuhdistus lisäsi Sveitsin reformoidun kirkon valtaa Sveitsissä.
[muokkaa] Zwingli ja reinkarnaatioajatus
Marburgin uskonkeskustelussa Zwingli ilmaisi kannatuksensa reinkarnaatio eli jälleensyntymisajatukselle:
»..Desshalb mich unbillinglich dunckt, dass etliche die pythagoreische Wiedergeburt und Ernüwerung so gar verspottend und verachtend, die doch von nöten syn muss." (vap. suom. "..Siksi minusta vaikuttaa väärältä, että pythagoralaista jälleensyntymistä ja uudelleesyntymistä jopa pilkataan ja kartetaan, vaikka sen pitäisi ottaa vakavasti")»
[muokkaa] Muita sveitsiläisen reformaation henkilöitä
- Ambrosius Blacer
- Heinrich Bullinger
- Jean Calvin
- Guillaume Farel
- Johannes Oecolampadius
[muokkaa] Teokset
- Von Erkiesen und Freiheit der Speisen (1522)
- Commentarius de vera et falsa religione(1525)
- Amica exegesis (1527)
- Fidei ratio (1530)
- Sermonis de providentia Dei anamenema (1530)
- Christianae fidei brevis et clara expositio ad regem christianum (1531)
- Zwinglin kootut teokset Sämtliche Werke(1545 u. 1581) ja (1828–42)
- Huldreich Zwinglis sämtliche Werke; (1905 ff.)
- Ausgewählte Schriften in neuhochdeutscher Wiedergabe mit einer historisch-biographischen Einführung; (1988)
[muokkaa] Katso myös
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.
