Parlamentti
Wikipedia
Parlamentti on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja. Toimeenpanovaltaa käyttävän hallinnon osan eli hallituksen tulee käytännössä nauttia parlamentin luottamusta, tai toimia sen enemmistön halun mukaan, jos se haluaa saada toimensa hyväksyttyä. Parlamentaarisessa järjestelmässä tämä on kodifioitu siten, että pääministerin on erottava, jos hän menettää parlamentin luottamuksen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yksi- tai kaksikamarinen parlamentti
Parlamentti voi olla yksi- tai kaksikamarinen. Alahuone on lähes aina lainsäädännön toimeenpanija ja ylähuone vain läpikäy lain ja joko hyväksyy tai hylkää sen. Tästä poikkeaa esim. Ranska, jossa molemmilla kamareilla on yhtäläinen lainsäätöoikeus, ja molempien on hyväksyttävä lait. Alahuoneessa on tyypillisesti vähintään 200 edustajaa, jos maan väkiluku lasketaan miljoonissa. Merkittävä poikkeus on Australia, jossa on vain 150 parlamentin jäsentä. Ylähuoneessa on lähes aina vähemmän edustajia, tästä merkittävänä poikkeuksena Yhdistynyt kuningaskunta.
Alahuoneen jäsenet valitaan demokratioissa kansanvaalilla. Ylähuoneeseen voidaan jäseniä joskus myös nimittää, tai valita elinikäisiksi jäseniksi (esim. entiset presidentit). Britanniassa ylähuoneen jäseninä ovat elinikäisen aatelinarvon saaneet ja jotkut kirkon edustajat, mutta nykyisin heillä ei ole todellista valtaa. Ylä- ja alahuoneiden nimitykset vaihtelevat maittain, tyypillisiä alahuoneiden nimityksiä ovat kansalliskokous (esim. Ranska) ja edustajainhuone (Yhdysvallat, Italia), ylähuoneiden nimityksiä taas esimerkiksi senaatti (Yhdysvallat, Italia) ja liittoneuvosto (Saksa, Venäjä). Yksilöllisiä nimityksiä ovat esimerkiksi Venäjän alahuoneen nimi duuma (nimen kantana on sana dumat, 'ajatella') ja Alankomaiden ylähuone Eerste Kamer (kirjaimellisesti 'ensimmäinen kamari').
[muokkaa] Parlamentarismi ja parlamentin hajottaminen
Pääministeri on lähes aina parlamentin (alahuoneen) suurimman puolueen edustaja. Parlamentarismissa pääministerin on nautittava enemmistön kannatusta. Jos pääministeri menettää kannatuksensa, järjestetään luottamuslauseäänestys, jonka hävittyään pääministerin on erottava ja muodostetaan uusi hallitus.
Luottamuksen menettäminen koskee vain luottamuslauseäänestyseksi katsottavia asioita. Selkeimmillään tämä tulee esille esimerkiksi Suomessa välikysymyksissä, jotka aina ovat luottamusasioita. Jos hallitus häviää välikysymyksen, pääministeri ja muut ministerit hallituksena jättävät tasavallan presidentille eroanomuksensa.
Jossain tapauksissa presidentti tai pääministeri voivat hajottaa parlamentin, jolloin on järjestettävä uudet vaalit. Normaalisti tähän päädytään vain poikkeustapauksissa, kuten jos parlamentti ei pääse sopuun pääministeriehdokkaasta tai perustuslain muutoksen yhteydessä. Koska oikeus hajottaa parlamentti on merkittävä valtaoikeus toimeenpanovallan haltijalle, sitä on yleensä rajoitettu perustuslaissa.
[muokkaa] Suomen parlamentti eli eduskunta
Suomen yksikamarinen parlamentti on nimeltään eduskunta, jonne valitaan neljän vuoden välein 200 kansanedustajaa. Suomessa ei kuitenkaan ole puhdasta parlamentarismia, vaan välimuoto, jossa presidentillä on jonkin verran (usein teoreettista) valtaa, mukaan lukien oikeus hajottaa eduskunta, parlamentaarisesti vastuunalaisen hallituksen lisäksi. Samanlainen presidenttivaltainen järjestelmä on muun muassa Ranskassa.
[muokkaa] Katso myös
