Päiväntasaaja

Wikipedia

Päiväntasaaja (ekvaattori) on Maan navoista yhtä kaukana sijaitseva ympyrä. Toisin sanoen se on Maan pyörimisakselia vastaan kohtisuora isoympyrä. Koordinaatein ilmaistuna päiväntasaaja on määritelmänsä mukaan nollas ja samalla pisin leveyspiiri. Muut leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia molemmille navoille mennen yhä pieneneviä ympyröitä. Navoilla lopuksi nollaksi pienenevä raja-arvo.

Päiväntasaajan pituus on noin 40 075 km.

Myös kaikilla muilla pallomaisilla ja pyörivillä taivaankappaleilla voidaan sanoa olevan päiväntasaaja (ja sen kautta kulkeva taso), joka on puolivälissä ja kohtisuorassa pyörimisakselia.

Päiväntasaaja on abstrakti käsite, jota ei vastaa mikään maanpiirre. Kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikana Aurinko on keskipäivällä päiväntasaajalla suoraan zeniitissä, pään yläpuolella. Lisäksi päivä ja yö on silloin samanpituinen eli noin 12 tuntia pitkä. Yöllä tahdet nousevat kohtisuoraan ylös taivaalle ja näyttävät jättävän peräänsä puoliympyräjäljet, joiden keskikohta on zeniitin kautta kulkevalla taivaankaarella etelästä pohjoiseen. Maan pyörimisliike on nopeinta päiväntasaajalla. Siellä maanpinnalla kehänopeus Maan akselin suhteen on runsaat 1650 km/h eli 463 m/s. Tämän nopeuden aiheuttama keskipakovoima on auttava tekijä avaruusaluksia ja satelliitteja matkaan lähetettäessä ja on suurimmillaan juuri päiväntasaajan kohdalla. Pakonopeus kokonaan Maan vetovoimasta irti pääsyyn on noin 11 km/s.

Tropiikissa ja ekvaattorilla vuodenajat poikkeavat huomattavasti vuodenajoista ja lämpötiloista joita esiintyy navoilla. Monilla trooppisilla alueilla ihmiset tuntevat kaksi vuodenaikaa, kostean ja kuivan mutta useimmissa paikoissa lähellä ekvaattoria on kosteaa ympäri vuoden vaikkakin vuodenaikojen välillä voi olla eroja riippuen monista tekijöistä kuten etäisyydestä mereen ja korkeudesta meren pinnasta.

Jotkin klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi mieluumminkin kuin pelkästään trooppiseksi jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C (5.4°F) tai vähemmän. Klimatologi Vladimir Köppen asetti alkuperäisesti vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C (9 °F) ekvaattorisille ilmastoille. Hän sijoitti i kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli muutettiin myöhemmin 3 °C:een jotta termit "ekvaattorinen-" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteellisesti saman suuruisemmat alueet. Maan pinnalla ekvaattori kulkee suurimmaksi osaksi merialueiden kautta.

Muutamia paikkoja ja valtioita, joiden kautta ekvaattori kulkee: