Wales

Wikipedia

Wales Cymru
lippu vaakuna
Motto: Cymru am byth (Wales ikuisesti)
Viralliset kielet	englanti, kymri
Pääkaupunki	Cardiff
Suurin kaupunki	Cardiff
Ensimmäinen ministeri	Rhodri Morgan
Pinta-ala  – vettä	20 779 km² ei merkittävästi
Väkiluku (2001)  – yhteensä  – väestötiheys	2 903 085 140/km²
Valuutta	Englannin punta (£) (GBP)
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC UTC+1
Itsenäisyys  –perustaja	Osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Gruffydd ap Llywelyn, 1056
Kansallislaulu	Hen Wlad Fy Nhadau
Internet-verkkotunnus	.uk
Kansainvälinen suuntanumero	+44
Suuntanumero ja verkkotunnus yhdessä muun Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

Wales (kymriksi Cymru, lat. Cambria) on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Maantiede 4 Hallinnollinen jako 5 Talous 6 Väestöjakauma 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Rooman valta levittäytyi myös Britannian länsiosaan, jossa kelttiheimoista, combrogii, muotoutui provinssi Cambria. Roomalainen sivistys levittäytyi Cambriaan, ja 300-luvulla myös kristinusko. Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten muistoa on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Tarinan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin tai Selenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.

Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuorisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 km pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.

Wales säilyi kelttien asuttaman alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynä germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin normannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen (1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan. Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvun alussa Englannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia.

[muokkaa] Politiikka

Wales sai oman parlamenttinsa, kansalliskokouksen, jälleen vuonna 1999. Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä maan hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.

[muokkaa] Maantiede

Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Bristolin kanaali etelässä ja Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa.

Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissä, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.

Suurin osa Walesista on vuoristoista, etenkin pohjoinen- ja keskinen Wales. Korkein huippu on Snowdon (1 085 m). Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Pääartikkeli: Walesin hallintoalueet

Wales jaettiin 1996 hallinnollisesti yhdeksään kreivikuntaan (county), 10 maaseutupiiriin (county borough) ja viiteen kaupunkiin (city).

[muokkaa] Talous

Osa Walesistä on ollut teollistunutta jo 1700-luvulta. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla, etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.

[muokkaa] Väestöjakauma

Walesin väestöstä on syntynyt Walesissa 75,39 % (vuoden 2001 väestönlaskenta) ja 20,32 % Englannissa.

Väestöstä 14,39 % ilmoitti itsensä walesilaisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestölaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa.

16,32 % yli kolmivuotiaasta väestöstä puhuu, lukee ja kirjoittaa kymrin kieltä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan. 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä, ja 2,83 % osaa itse puhua, muttei kirjoittaa sitä. 1,37 % osaa puhua ja lukea, muttei kirjoittaa kieltä. Muut vaihtoehdot 2,98 %.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Wales Wikitravelissa (englanniksi)