Ilmatieteen laitos
Wikipedia
Ilmatieteen laitos (ruots. Meteorologiska institutet) on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva laitos, joka tuottaa sääpalveluita sekä toimii tutkimuslaitoksena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ilmatieteen laitos on toiminut 26. maaliskuuta 1838 lähtien. Tuolloin Keisari Nikolai I:n allekirjoitti päätöksen jolla perustettiin Helsingin yliopiston magneettinen observatorio. Observatorion johtajana toimi fyysikko Johan Jacob Nervander.
Vuonna 1881 nimi muutettiin Meteorologiseksi Päälaitokseksi, kun observatorio siirtyi Suomen Tiedeseuran alaisuuteen. Siitä tuli valtion laitos maatalousministeriön alaisuuteen vuonna 1919 ja samalla laitoksen nimeksi tuli Valtion Meteorologinen Keskuslaitos. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1968, jolloin laki Ilmatieteen laitoksesta astui voimaan. Samalla laitos siirtyi liikenneministeriön alaisuuteen.
Ilmatieteen laitoksen päätoimipaikka oli 1800-luvulta asti Helsingin Kaisaniemessä, jonne myös Säätalo valmistui 1966. Kaisaniemessä on edelleen Suomen vanhin säähavaintoasema.
[muokkaa] Toiminta
Ilmatieteen laitos muutti syyskuussa 2005 Helsingin yliopiston Kumpulan kampusalueelle uuteen toimitaloon Dynamicumiin yhdessä Merentutkimuslaitoksen kanssa. Toimitalon osoite Erik Palménin aukio viittaa tunnetuimpaan suomalaiseen ilmakehäntutkijaan. Virallisesti Dynamicum vihittiin käyttöön 8. marraskuuta 2005. Laitoksen pääjohtajana toimii Petteri Taalas.
Säämittausverkosto kattaa koko maan. Erityisiä mittauspaikkoja ovat Jokioisten observatorio, Nurmijärven magneettinen observatorio ja Lapin ilmatieteellinen keskus.
Valtakunnallinen sääpalvelu on jakautunut budjettirahoitteiseen Turvallisuussääpalveluun ja kaupallisesti toimivaan Asiakaspalveluun. Nämä toimivat Kumpulassa. Lento- ja sotilassääpalvelua hoidetaan 4 aluetoimipisteessä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Tampere-Pirkkalan lentoasemalla ja Rovaniemen lentoasemalla. Kuopiossa yksikkö toimii yliopiston yhteydessä.
Ilmatieteen laitoksen Geofysiikan osasto, jonka nimi vuodesta 2004 vaihtui Avaruus ja yläilmakehän tutkimus -nimeksi, on Suomen avaruustutkimuksen pioneereja. Sen professori Risto Pellinen toimi Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Tiedeohjelman puheenjohtajana 2001-2005. Toukokuussa 2005 ESAn Tiedeohjelma-komitea kokoontui Helsingissä.
Ilmatieteen laitos edustaa Suomea EUMETSAT-sääsatelliittiorganisaatiossa. Sääsatelliittikuvien käyttäjänä laitos oli Suomen ensimmäisiä kaukokartoitussatelliittien hyväksikäyttäjiä. Muita säänmittausjärjestelmiä ovat Ilmatieteen laitoksen kahdeksan säätutkaa.
[muokkaa] Supertietokoneiden suurkäyttäjä
Vuonna 2005 Ilmatieteen laitos päätti hankkia Silicon Graphicsin supertietokoneen, joka oli ostohetkellä Suomen nopein tietokone ja maailmalla 400 nopeimman tietokoneen joukossa. Koneen laskunopeus on noin 30-kertainen verrattuna aikaisempaan, CSC:n omistamaan koneeseen. Hankittu kone on Altix 3700 BX2 -sarjan kone, jossa on 304 suoritinta sekä 304 gigatavun keskusmuisti.
