Wikipedia

Wikipedia

Wikipedia on Internetissä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu wiki-tekniikkaan. Wikipediaa kirjoitetaan useilla kielillä.^[1] Wikipedian sisältö on vapaaehtoisten kirjoittama, ja se tulee aina olemaan vapaata GNU Free Documentation -lisenssin mukaisesti. Wikipediaa ylläpitää Wikimedia-säätiö, joka ei kuitenkaan omista Wikipedian sisältöä. Wikipedian pääpalvelimet sijaitsevat Tampassa Floridassa. Palvelimia on lisäksi esimerkiksi Amsterdamissa ja Soulissa.

Wikipedian perustajan Jimmy Walesin mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”.^[2] Wikipedia tarjoaa laajat siteerausoikeudet: kuka tahansa voi käyttää sen sisältöä ilmaiseksi ja joitakin kuvia lukuun ottamatta myös kaupallisesti, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan. Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto Wikimedia Commons, joka sisältää yli miljoona tekijänoikeuksista vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.^[3]

Sisällysluettelo 1 Perustietoja 1.1 Kieliversiot 2 Wikipedian historiaa 3 Muokkaaminen ja käytännöt 3.1 Artikkelien tarkkailu 4 Arvioita Wikipediasta 4.1 Tutkimuksia 4.2 Arvostelua 4.3 Arvioita suomenkielisestä versiosta 5 Ohjelmistot ja laitteistot 6 Rahoitus 7 Tilastoja 8 Viitteet 9 Katso myös 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Perustietoja

Tällä hetkellä Wikipediassa on yli kymmenen miljoonaa artikkelia,^[4] joista yli 150 000 suomeksi. Erikielisiä Wikipedioita on 255, joista 32:ssa on yli 50 000 artikkelia.^[5] Sivuston suosio on kasvanut tasaisesti.^[6] Projektin ympärille on myös syntynyt useita sisarhankkeita. Lisäksi Wikipedian sisältöä kopioidaan monille muille sivustoille.

Alexa Internetin mukaan Wikipedia on Internetin kymmenen liikennöidyimmän sivuston joukossa maailmalla ja Suomessa.^[7][8] Lukuisat tiedotusvälineet, monet tieteelliset artikkelit ja jopa tuomioistuimet ovat viitanneet Wikipediaan lähteenään.^[9] Wikipedia on suurin wiki-pohjainen sivusto. Artikkelimäärällä laskettuna englanninkielinen Wikipedia on suurin englanninkielinen tietosanakirja.

[muokkaa] Kieliversiot

Wikipedian kieliversiot toimivat hyvin itsenäisesti. Niillä on omat käytännöt, ja artikkelien sisällön annetaan kehittyä riippumattomasti. Artikkelien ei tarvitse olla käännöksiä toisistaan, ja eri kieliversioihin kirjoitetaankin runsaasti etenkin paikallisluonteista materiaalia, jota ei muunkielisissä Wikipedioista vielä ole. Muutamat perusperiaatteet, kuten neutraali näkökulma, sitovat kuitenkin kaikkia versioita. Eri kieliversiot linkittävät toisiinsa sivun vasemmassa reunassa sijaitsevien interwiki-linkkien avulla. Lisäksi eri kieliversioilla on runsaasti yhteistä kuva- ja muuta mediamateriaalia.

Alexan mukaan arvioilta 60 prosenttia kaikista Wikipedian käynneistä kohdistuu englanninkieliseen versioon. Loput jakaantuvat muiden kieliversioiden kesken.

Suurin Wikipedia on englanninkielinen, jossa on yli 2 200 000 artikkelia. Saksankielisessä on yli 700 000, ranskankielisessä yli 600 000. Puolan-, japanin-, italian-, portugalin-, espanjan- ja hollanninkielisessä yli 300 000 artikkelia. Ruotsin- ja venäjänkielisessä on yli 200 000. Kiinan-, kirjanorjan-, suomen- sekä volapükinkielisessä Wikipediassa on yli 100 000 artikkelia. Yli 10 000 artikkelia on 75 Wikipediassa. Virallisesti Wikipedia on 264 kielellä.

[muokkaa] Wikipedian historiaa

Wikipedia on sukua vuonna 1999 perustetulle Nupedialle. Sen tavoitteena oli avoin tietosanakirja, joka tuotettaisiin vertaisarvioinnin kautta. Nupedia epäonnistui, sillä siihen syntyi kahdessa vuodessa vain parikymmentä artikkelia.

Wikipedia lähti liikkeelle englanninkielisenä hankkeena 15. tammikuuta 2001. Sen perustivat Internet-yrittäjä ja Nupedian perustaja Jimmy Wales ja Wikipediaan toimittajaksi palkattu Larry Sanger. Wikipedian merkittävin ero Nupediaan oli wiki-periaate, jonka mukaan artikkeleita voi toimittaa kuka tahansa. Alun perin Wikipedian ylläpidosta vastasi Walesin Bomis-yritys, mutta vastuuta tästä on sittemmin siirretty Wikimedia-säätiölle. Sanger on vetäytynyt hankkeesta.

Suomenkielinen Wikipedia perustettiin virallisesti 21. helmikuuta 2002.^[10] Ensimmäinen artikkeli ”Kaskinen” luotiin toukokuussa. Artikkelimäärä alkoi kasvaa vasta vuonna 2003, sadas artikkeli kirjoitettiin alkuvuodesta, tuhannes artikkeli heinäkuussa. Joulukuussa valittiin ensimmäiset ylläpitäjät. 10 000 artikkelin raja saavutettiin 14. lokakuuta 2004. 50 000 artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa oli 22. helmikuuta 2006 ja 100 000 artikkelia 11. helmikuuta 2007.

[muokkaa] Muokkaaminen ja käytännöt

Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla sivustolla vieraileva voi muokata sivustoa. Sen ansiosta samanaikaisesti voi työskennellä suurikin käyttäjämäärä, ja myös sivuja voi päivittää helpommin kuin tavallisia verkkosivuja. Toisaalta ilkivalta ja muokkaajien väliset erimielisyydet ovat osa wikien arkipäivää.

Internetissä on julkaistu muitakin tietosanakirjoja, jotka ovat yleensä pohjautuneet perinteisempään toimituspolitiikkaan. Esimerkkejä niistä ovat olleet Stanford Encyclopedia of Philosophy ja h2g2. Wikipedia eroaa niistä paitsi tekniikkansa puolesta, myös lisenssiehdoiltaan.

Wikipedian toimitustyö perustuu käytännöille, joiden avulla muokkaajat määrittelevät, mikä aineisto soveltuu tietosanakirjaan. Näiden käytäntöjen pohjalta myös pyritään ratkaisemaan käyttäjien välisiä erimielisyyksiä. Tärkeitä käytäntöjä ovat esimerkiksi ”neutraali näkökulma”, joka tarkoittaa, että artikkelit eivät saa ottaa kantaa minkään näkemyksen puolesta. Toinen käytäntö kieltää ”uuden tutkimuksen”, jolla tarkoitetaan tietoja, joita ei voida tarkistaa mistään lähteistä. Tämä perustuu sille ajatukselle, että hakuteoksena Wikipedia ei ole ensisijainen tietolähde vaan siihen vain kootaan tietoa muista lähteistä. Lähteiden käyttöön kannustetaan yhä enemmän, ja se onkin lisääntynyt merkittävästi.

Lähes kaikki Wikipedian käyttäjät voivat muokata sen sisältöä ja luoda siihen uusia artikkeleita. Wikipedia perustuu ajatukselle, että yhteistyön tuloksena syntyy vähitellen laadukkaampia artikkeleita. Tämä ajatus on peräisin avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeista. Avoimuus ja oletus, että ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää, aiheuttaa sen, että artikkelit joutuvat helposti ilkivallan kohteiksi ja niihin lisätään virheellisiä tietoja. Toisaalta seurauksena voi olla muokkaussota, joka tarkoittaa Wikipedian käyttäjien välistä selkkausta, jossa käyttäjät yhä uudestaan kumoavat toistensa muokkauksia. Ongelmiin pyritään vastaamaan asianmukaisilla käytännöillä, ohjelmallisilla työkaluilla ja vapaaehtoistyönä toimivalla valvonnalla.

Wikipedian filosofian mukaan artikkelit eivät ole koskaan valmiita, vaan niihin voidaan aina tehdä parannuksia. Muokkaajilla säilyy tekijänoikeus omiin muokkauksiinsa, mutta GFD-lisenssi takaa niiden vapaan käytön Wikipedian sisällä. Siksi artikkeleita ei omista kukaan, vaan päätökset niiden suhteen tehdään yhdessä. Wikipediassa pyritään konsensukseen päätöksenteossa, mikä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on aina saavuttaa käyttäjien mahdollisimman laaja tuki käytännöille. Yksinkertaiseen enemmistöön perustuvaa äänestystä ei juuri koskaan käytetä. Jimmy Wales on kuitenkin säilyttänyt oikeuden puuttua toimintaan, ja tärkeissä asioissa hän saattaa puuttua päätöksentekoon.^[11]

[muokkaa] Artikkelien tarkkailu

Jos artikkeli joutuu kiivaan ilkivallan kohteeksi, se voidaan lukita ja muokkaukset sille estää. Muokkaukset voidaan estää joko kaikilta tai vain rekisteröitymättömiltä ja uusilta käyttäjiltä. Artikkelien lukitseminen pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena. Lukitsemisesta päättävät niin sanotut ylläpitäjät, jotka ovat Wikipedian käyttäjien keskuudestaan valitsemia aktiivisia ja luotettavaksi koettuja käyttäjiä. Lukitsemispäätösten tulee perustua aina käyttäjien sopimiin käytäntöihin.

Ylläpitäjät tekevät myös muita siivoustoimia, kuten roska-artikkelien poiston. Lisäksi he voivat väliaikaisesti estää muokkausoikeuden tietokoneilta, joilta tärvellään Wikipediaa. Ylläpitäjien lisäksi on useita muita tehtäviä, joilla on tavallisista käyttäjistä poikkeavat oikeudet ja velvollisuudet organisaatiossa. Byrokraatit ovat käyttäjiä, joilla on oikeus teknisesti tehdä uusia ylläpitäjiä yhteisön valitsemista käyttäjistä. Kehittäjillä on pääsy varsinaiseen tietokantaan. Heitä on koko Wikipediassa vain vähän. Lisäksi on niin sanottuja stewardeja, jotka voivat muun muassa myöntää ja poistaa ylläpito-oikeuksia.

Vakituiset käyttäjät seuraavat muutoksia itselleen tärkeisiin artikkeleihin niin sanottujen tarkkailulistojen avulla. Kaikilla sivuilla on myös sivuhistoria, josta voi seurata niiden kehitystä.

[muokkaa] Arvioita Wikipediasta

Wikipedian luotettavuudesta on suhteellisen vähän luotettavaa tutkittua tietoa, joten monilta osin joudutaan turvautumaan asiantuntijoiden esittämiin yksittäisiin arvioihin. Suurin osa tutkimuksista on suppeita ja keskittyy englanninkieliseen Wikipediaan.

[muokkaa] Tutkimuksia

Tunnetuimmassa tutkimuksessa 15. joulukuuta 2005 tiedelehti Nature vertasi englanninkielistä Wikipediaa ja Encyclopaedia Britannicaa ja totesi niiden luonnontieteellisen sisällön lähes yhtä tarkaksi.^[12] Vertailu sai tosin osakseen ankaraa kritiikkiä Britannican tekijöiltä.^[13]

Professori Andrea Ciffolilli toteaa, että Wikipedian yhteisöä tutkittaessa on ilmennyt, että helppo osallistuminen edistää yhteistyönä tehtävää kehitystä.^[14]

Tiettävästi ainoa suomenkielisestä Wikipediasta tehty tutkimus on diplomi-insinööri Ahti Karen Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle tekemä sivulaudatur-tutkielma.^[15] Kyseessä oli Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutuksessa mukana olevan jatko-opiskelijan tekemä sivulaudatur-tutkielma, joka täydentää ulkomaisten Wikipediasta tehtyjen tieteellisten tutkimusten, itse asiassa varsin suppeaa kirjoa. Tutkielmassa käytiin läpi aiempaa Wikipedia-tutkimusta maailmalla ja tehtiin haastattelututkimus suomenkielisen Wikipedian aktiivisimpien muokkaajien keskuudessa, jotka vastasivat kyselyyn. Tekijän mukaan saadut tulokset olivat monilta osin yhteneviä ulkomaisten kyselyiden kanssa. Hän kiinnitti huomiota Wikipedian matalan aloituskynnyksen merkitykseen sekä kokeneempien käyttäjien tapauksessa yhteisöllisyyteen.

[muokkaa] Arvostelua

Wikipediaa on arvosteltu luotettavuuden puutteesta ja sen asemasta lähdeteoksena on kiistelty. Arvostelijoiden mukaan Wikipedian luonne tekee siitä haavoittuvan. Wikipediassa käytettyjä lähteitä on arvosteltu epäilyttäviksi. On myös todettu, että neutraalin näkökannan käytännöstä huolimatta tietosanakirjan suhtautuminen tiettyihin asioihin on vääristynyt.^[16] Wikipedian arvostelijoihin kuuluu sen entisiä käyttäjiä, toisten tietosanakirjojen toimittajia ja henkilöitä, joista on kirjoitettu artikkeleita, varsinkin jos kyseiset henkilöt katsovat tulleensa esitetyksi epäreilusti.

Tunnetuimmassa tapauksessa yhdysvaltalainen John Seigenthaler, Sr. löysi Wikipediasta itsestään artikkelin, jossa väitettiin perättömästi hänen osallistuneen John ja Robert Kennedyn salamurhiin.^[17] Tätä virhettä ei ollut huomattu artikkelissa neljään kuukauteen.

Wikipedian toinen perustaja Larry Sanger on perustanut palvelun nimeltä Citizendium, jonka tasalaatuisuudesta pyritään varmistumaan sillä, että valtuutetuiksi asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt tarkistavat palvelun tiedot. Sanger itse on arvostellut Wikipediaa antielitistisyydestä ja asiantuntijuuden halveksinnasta.^[18]

Wikipedia Watch -niminen kriittinen sivusto syyttää Wikipediaa siitä, että sillä on merkittävä, ansaitsematon vaikutus siihen, mikä käy tiedosta.^[19] Encyclopaedia Britannican päätoimittaja Dale Hoiberg on arvostellut Wikipedian tiedon laikuttaisuutta, mikä johtuu kirjoittajien vapaudesta kirjoittaa haluamistaan aiheista. Myös Wikipedian teknistä luotettavuutta on pidetty huonona.

Yliopistomaailman suhtautuminen Wikipediaan on pysynyt monilta osin ristiriitaisena. Monissa yliopistoissa kehotetaan opiskelijoita pidättäytymään Wikipedian käytöstä.^[20] Joidenkin asiantuntijoiden mukaan oikea vastaus on pidättäytyä Wikipedian muokkaamisesta, kun taas toisten mukaan paras tapa on liittyä mukaan ja pyrkiä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin sisältä käsin.^{[21] [22]}

[muokkaa] Arvioita suomenkielisestä versiosta

Joulukuussa 2005 ITviikko julkaisi asiantuntija-arvioita Wikipedia-artikkeleista otsikolla ”Älä luota Wikipediaan”. Arvioijista professori Jaakko Hämeen-Anttila totesi silloisen artikkelin islamista olleen ”aika hirveä aivan yksinkertaisiinkin tietosanakirjoihin verrattuna” ja ”täysin käyttökelvoton”. Hänen mukaansa artikkeli oli hajanainen ja sen tyyli ala-arvoinen. Englanninkielistä artikkelia Hämeen-Anttila piti hieman parempana. Myös muut arvioijat kiinnittivät huomiota suomenkielisten artikkelien englantia huonompaan kattavuuteen. Ben Zyskowicz katsoi artikkelin Suomen presidentti keskittyvän epäolennaisuuksiin.^[23]

Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä 6/2006 toimittaja Unto Hämäläinen suhtautui Wikipediaan myönteisesti, mutta totesi myös, että ”monet asiat on selitetty pieleen ja hutaisten”. Hämäläinen kuitenkin arvosti keskeneräisyyden tunnustamista.^[24]

Elokuussa 2006 professori Esko Valtaoja totesi Tähdet ja Avaruus -lehdessä, että hänen arvionsa mukaan Wikipediaa ”voi käyttää ihan yhtä huoletta kuin mitä muuta tahansa tietosanakirjaa. Mikä siis tarkoittaa sitä, että aina kannattaa tarkistaa jostain toisesta, riippumattomasta lähteestä...”^[25]

Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä 11/2006 tutkija Jorma Mäntylä Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksiköstä arvosteli mielipidekirjoituksessaan Wikipedian lähdekäytäntöjä.^[26] Mäntylä kiinnitti huomiota puutteellisiin lähdemerkintöihin ja väitti, että ”huomattava osa” suomenkielisen Wikipedian sisällöstä olisi kopioitu tekijänoikeuksista vapaasta vuoden 1911 Encyclopædia Britannicasta.^[27] Hänen mukaansa tämä antaa muuten kannatettavalle ja myönteiselle projektille ikävän sivumaun. Mäntylä myös ehdottaa (ilmeisesti tietämättä Wikipedian lähdekäytännöstä^[28]), että Wikipediassa otettaisiin käyttöön samanlainen lähdekäytäntö kuin perinteisissä ensyklopedioissa. Mäntylä sittemmin tarkensi Wikipediassa kritiikkinsä koskevan ensisijaisesti tiettyjä paaveja käsitteleviä artikkeleita.^[29]

YLE:n Prisma Studio -ohjelmassa 8. marraskuuta 2006 esiintynyt Factum Uusi tietosanakirja -kirjasarjan päätoimittaja Juha Honkala WSOY:sta puuttui suomenkielisen Wikipedian kattavuuteen. Hänen mukaansa ”tietosanakirjassa on pyritty juuri siihen, että kaikki tiedonalat esitellään kattavasti ja hyvin tiiviissä muodossa”. Honkalan mukaan ”Wikipediassa tällaista tasapainoa ei vielä ainakaan ole löydettävissä”. Honkala myös totesi, ettei hän koe ”Wikipediaa ja tietosanakirjaa” kilpailijoina, vaan toisiaan täydentävinä.^[30]

Suomen Kuvalehti otti 10. marraskuuta 2006 esille Wikipedian poistokäytännön.^[31] Otsikolla ”Wikipediasta nörttien temmellyskenttä” toimittaja Jari Lindholm kertoi aiemmasta Wikipedian poistoäänestyksestä, jossa poistettiin artikkeli omakustannerunoilija J. P. Sipilästä.^[32] Lindholm arvioi tapauksen perusteella, että ”kansallisesti tärkeä hanke on haparoivissa käsissä. Miten Wikipedia voi kehittyä, jos aidon asiantuntemuksen sijasta ansiona pidetään sitä, kuinka monta hakusanaa on käynyt muuttelemassa?” Suomen Kuvalehti myös arvioi joidenkin Wikipedia-artikkeleiden tasoa, joka todettiin joillain osa-alueilla paremmaksi kuin toisilla.

Tietokirjailija Petteri Järvinen kritisoi Tietokone-lehden numeron 9/2007 kolumnissa Wikipediaa. Hänen mukaansa Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla ja vastaavasti perinteiset tietosanakirjat tehdään lukijoiden ehdoilla. Järvinen epäilee myös, että Wikipedian nopeus ei ole niin tärkeää kuin tiedon oikeellisuus. Hän vertaa tilannetta avoimen lähdekoodiin parissa työskenteleviin yhteisöihin, joissa isojenkin aukkojen havaitsemiseen voi kestää pitkän aikaa.^[33]

Wikipedia on itse nostanut monia sitä vastaan esitettyjä kritiikkejä esille ja pyrkinyt vastaamaan niihin.^[34] Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelemat suomenkielisen Wikipedian käyttäjät nostivat ongelmista esille artikkeleihin kohdistuvan ilkivallan, juorujen ja väärän tiedon ujuttamisen artikkeleihin sekä ajoittain turhan kiivaiksi äityvät keskustelut.^[35]

[muokkaa] Ohjelmistot ja laitteistot

Wikipedian käyttämä wikiohjelmisto on sitä varten kehitetty MediaWiki. Se on avoimen lähdekoodin hanke, joka on kirjoitettu PHP-ohjelmointikielellä MySQL-tietokantasovelluksen päälle.^[36] Mediawiki on lisensoitu GNU General Public -lisenssillä.

Wikipediaa ajetaan Linux-pohjaisilla palvelimilla Floridassa ja neljässä muussa paikassa.^[37] Palvelimia on toistasataa. Vielä vuonna 2004 niitä oli vain yksi. Tammikuussa 2005 niitä oli 39, joulukuussa 100.

[muokkaa] Rahoitus

Wikipedia saa rahoituksensa Wikimedia-säätiön kautta. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä kulut olivat noin 321 000 dollaria (n. 250 000 euroa), josta laitteistokulut muodostivat noin 60 %, kahden palkatun ja kahden osa-aikaisen työntekijän henkilöstökulut noin 10 %.^[38] Säätiö kerää varansa lahjoituksina.

[muokkaa] Tilastoja

Kaikki kielet yhteen laskettuna Wikipedia saavutti:

• 15. helmikuuta 2004 500 000 artikkelia
• 20. syyskuuta 2004 1 000 000 artikkelia
• 3. maaliskuuta 2005 1 500 000 artikkelia
• 11. heinäkuuta 2005 2 000 000 artikkelia
• 23. syyskuuta 2005 2 500 000 artikkelia
• 30. huhtikuuta 2006 4 000 000 artikkelia
• 25. elokuuta 2006 5 000 000 artikkelia
• 30. maaliskuuta 2008 10 000 000 artikkelia

• Suurimmat Wikipediat:
  1. Englanninkielinen Wikipedia
  2. Saksankielinen Wikipedia
  3. Ranskankielinen Wikipedia
  4. Puolankielinen Wikipedia
  5. Japaninkielinen Wikipedia
  6. Hollanninkielinen Wikipedia
  7. Italiankielinen Wikipedia
  8. Portugalinkielinen Wikipedia
  9. Ruotsinkielinen Wikipedia
  10. Espanjankielinen Wikipedia
  11. Venäjänkielinen Wikipedia
  12. Kiinankielinen Wikipedia
  13. Suomenkielinen Wikipedia
  14. Norjankielinen Wikipedia

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Katso myös

• Mikä Wikipedia ei ole
• Tietosanakirja
• Lisää erikielisistä Wikipedioita:
  • Luokka:Wikipediat kielittäin
• Wikisanakirja
• Uncyclopedia

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muunkielisiä Wikipedian versioita:

• Wikimedia Meta. Complete list of language Wikipedias available - Luettelo kaikista Wikipedian kielistä
• Simple English - Selkokielisen englannin Wikipedia

Historiaa:

• Suomenkielisen Wikipedian aikajana
• Wikipedia Statistics – Finnish Wikipedia - Tilastoja suomenkielisen Wikipedian kehityksestä
• nostalgia.wikipedia.org - Englanninkielinen Wikipedia sellaisena kuin se oli 20. joulukuuta 2001

Muuta:

• Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan Tieteessä tapahtuu 7/2007.
  • Bo-Christer Björk ja Mikko Välimäki: ”Wikipedia monitieteisenä tutkimuskohteena”
  • Joonas Lyytinen ja Timo Jyrinki: ”Lyhyt katsaus suomenkieliseen Wikipediaan”
  • Tere Vadén: ”Wikipedia ja filosofit: huomioita wikipedioiden epistemologisesta potentiaalista”
  • Kari A. Hintikka: ”Wikipedia joukkoälyn muotona”
  • Juha Honkala: ”Wikipedia kaupallisen tietosanakirjan haastajana”
  • Teemu Mikkonen: ”Wikipedia, vapaus ja sensuuri”
  • Mikko Välimäki: ”Wikipedia ja yhteisön luoman sisällön tekijänoikeudelliset haasteet”
• Vesa Lehtinen: Wikipedia – vapaa tietosanakirja
• Suomenkielisen Wikipedian 100 000 artikkelin juhlaseminaaritaltiointi