Barcelona

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Barcelonan maakunnasta ja Venezuelan kaupungista on erilliset artikkelit.

Barcelona

41° 23' N, 2° 11' E

100,39 km²

Väkiluku (2006)

1 605 602

Väestötiheys

15 994 as./km²

Pormestari

Jordi Hereu i Boher (2006–)

Ciutat de Barcelona

Barcelona on kaupunki Koillis-Espanjassa ja Katalonian pääkaupunki. Se on Madridin jälkeen Espanjan toiseksi suurin kaupunki – sen asukasluku vuonna 2006 oli yli 1,6 miljoonaa ja ympäröivä 35 muun kunnan muodostama metropolialue mukaan lukien yli 3,1 miljoonaa.^[1] Barcelonan kutsumanimi on Ciutat Comtal eli kreivikaupunki.

[muokkaa] Historiaa

Tarun mukaan Barcinon perusti karthagolainen Hamilcar Barca – Hannibalin isä. Roomalaiset perustivat iberiheimo laietaanien asutuksen lähettyville oman sotilasleirin. Roomalaisten vaikutuksen hiipuessa visigootit valloittivat kaupungin 400-luvulla, maurit 700-luvulla ja frankkien Kaarle Suuren poika Ludvig Hurskas vuonna 801. Maurien Al-Mansur ryösti kaupungin 985. Sen jälkeen Barcelonaa hallinneet kreivit yhdistivät niin sanotun Marca Hispanican alueen, joka oli frankkien oman valtakuntansa suojaksi muodostama puskurivyöhyke frankkien ja maurien välillä.

Myöhemmin Barcelona saavutti itsenäisen kaupunkivaltion aseman taantuakseen Aragonian ja Kastilian kuningaskuntien yhdistyessä 1500-luvulla. Kaupunki tuhottiin pahoin itsenäisen Katalonian tasavallan jälkeen 1640–1652 ja toisen kerran Espanjan perimyssodan aikaan 11. syyskuuta 1714.

Ilmakuva Barcelonasta.

1800-luvulla kaupunki kasvoi teollisen vallankumouksen mukana; 1888 siellä pidettiin maailmannäyttely. Espanjan sisällissodassa kaupunki oli anarkistien tukikohta ja tasavaltalaisten puolella, kunnes Francon joukot valloittivat sen 1939.

Vuonna 1957 barcelonalaiset lakkoilivat menestyksellisesti raitiovaunulipun hinnankorotusta vastaan. Lakolla oli merkittävä poliittinen ja sosiaalinen vaikutus sotilasdiktatuurin ajan Espanjassa. 1970-luku merkitsi kaupungin elpymistä – katalonialaiset alkoivat vaatia poliittista autonomiaa ja suurempaa kulttuurista vapautta.

Syyskuussa 1962 suuret tulvat tappoivat yli 800 ihmistä kaupungin ympäristössä.

Vuonna 1992 Barcelona oli kesäolympialaisten isäntäkaupunki. Olympialaiset myönnettiin kaupungille vuonna 1986. Olympialaisilla on ollut suuri merkitys erityisesti matkailun kehittämisessä.

Vuonna 2004 Barcelonassa järjestettiin ensimmäinen Unescon tukema kansainvälinen kulttuurien kohtaamispaikka Forum Barcelona 2004.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Barcelonan kaupungin keskusta Montjuïc-vuorelta katsottuna.

Barcelonassa on lukuisia niin sanotun katalonialaisen modernistityylin rakennuksia. Modernistityyli on paikallinen vastine art noveau- ja jugendstil-tyyleille. Suuntauksen syntymiseen ja kehitykseen ovat vaikuttaneet useat arkkitehdit, mutta kuuluisimpia ovat Antoni Gaudín luomukset. Kaupungin tunnetuin maamerkki on arkkitehti Antoni Gaudín 1800-luvun lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla oleva Sagrada Família, katolinen temppeli. Gaudí suunnitteli myös Parc Güellin puistokompleksin.

Barcelonan vanhakaupunki (Ciutat Vella) on Euroopan suurimpia keskiaikaisia keskustoja, ja siellä sijaitsee muun muassa Barcelonan goottilainen katedraali. Vanhakaupunki jakautuu useampaan eri naapurustoon, kuten Barri Gòtic, Raval ja Born. Barceloneta on ensimmäinen vanhan keskustan ulkopuolelle rakennettu kaupunginosa. Eixamplen eli laajennusosan rakentaminen alkoi 1850-luvulla. Gràcia ja monet muut ympäröivät pienet kaupungit liitettiin laajentuvaan Barcelonaan 1800-luvun loppupuolella, mutta ne ovat osittain säilyttäneet oman pikkukaupunkimaisen rakenteensa. 1950- ja 1960-luvuilla kaupunki kasvoi nopeasti muualta Espanjasta tulleen siirtolaisuuden ansiosta, ja sinne rakennettiin uusia lähiömäisiä kerrostaloalueita, kuten La Mina ja Poble Nou.

Sagrada Famílian ja keskustan keskiaikaisten osien lisäksi Barcelonan tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Palau de la Música Catalana, Montjuïc-vuori kaupungin eteläpuolella, länsipuolella sijaitseva Tibidabo-vuori huvipuistoineen ja kirkkoineen, Plaça Catalunyalta venesatamaan johtava La Rambla -kävelykatu sekä venesataman tuntumassa sijaitseva rantakatu, Passeig Marítim.

Näkymä Güellin puistosta Barcelonan keskustan yli merelle.

Historiallisten rakennusten lisäksi Barcelonassa on mielenkiintoista nykyarkkitehtuuria.

Montjuïcin rinteillä kohoaa myös kansallispalatsi, Palau Nacional, jonka ympärille on rakennettu messukeskus, Fira de Barcelona, jossa käy vuosittain erilaisissa kansainvälisissä messutapahtumissa jopa 3,5 miljoonaa vierailijaa.

Montjuïcissa on vuoden 1936 Barcelonan peruuntuneita olympialaisia varten rakennettu urheiluareena Estadi Olímpic Lluís Companys. Vuoden 1992 toteutuneita olympialaisia varten toteuteut rakennukset, kuten Palau Sant Jordi, (arkkitehti Arata Isozaki) 1990 kattavat suuren osan Montjuïcin rinteistä, ja stadionin edustalla kohoava valkoinen televistintäantenni (arkitehti Santiago Calatrava) on yksi Barcelonan tunnusmerkeistä.

Espanjalainen kylä (Poble Espanyol) on Montjuïcin olympiastadionin laidalla sijaitseva, muurien ympäröimä kauppa- ja ravintolakompleksi, jonka tekee erityiseksi se, että nimensä mukaisesti muurien sisältä löytyy muun muassa pienoismalleja Espanjan eri alueiden tärkeimmistä nähtävyyksistä. Tämä muurien ympäröimä ”kylä” on jaettu pieniin kujiin, joiden varsilla olevat rakennukset on nekin rakennettu maan eri osien rakennustyylien ominaispiirteitä jäljitellen.

Museoista tärkeimpiä ovat Barcelonan arkeologinen museo, Picasso-museo sekä vuonna 2004 täysin restauroitu tiedekeskus (Museu de la Ciència). Lisäksi kaupungissa on paljon pieniä museoita, joista kenties erikoisimpia ovat suklaamuseo ja hologrammimuseo.

Barcelonassa on Güellin puiston lisäksi lukuisia muita puistoalueita, joista merkittävimpiä ovat Barcelonan keskuspuisto Parc de la Ciutadella, johon kuuluu muun muassa eläintarha; Parc del Laberint Hortan kaupunginosassa sekä Montjuïcin puistoalueet, niistä erityisesti kaktuspuisto.

[muokkaa] Aluejako

Barcelonan alueet ja naapurikunnat.

Barcelona jaetaan kymmeneen alueeseen (districte) ja nämä alueet edelleen kaupunginosiin (barri).

Barcelonan alueet ja niihin kuuluvat kaupunginosat ovat:

Ciutat Vella: Raval, Barri Gòtic, La Ribera ja Barceloneta.
Eixample: Sant Antoni, Sagrada Família, Fort Pienc, Dreta de l'Eixample ja Esquerra de l'Eixample.
Sants-Montjuïc: Sants, Hostafrancs, La Bordeta, Poble Sec, Magòria, La Marina, Zona Franca, ja Montjuïc.
Les Corts: El Camp de la Creu-Loreto, El Camp Vell i la plaça del Centre, Can Feu i Can Batllori, Can Sòl de Baix, L'Església i Can Rosés, La Maternitat i Can Bacardí, La Mercè, Pedralbes, Sant Ramon i la Torre Melina ja La Zona Universitària.
Sarrià-Sant Gervasi: Sarrià, Sant Gervasi, Vallvidrera, Can Caralleu, Les Planes, Tibidabo.
Gràcia: Gràcia, Camp d'en Grassot, La Salut, El Coll, Vallcarca ja Penitents.
Horta-Guinardó: Baix Guinardó, Can Baró, El Carmel, Font d'en Fargues, Font del Gos, Guinardó, Horta, La Clota, Montbau, Sant Genís, Teixonera ja Vall d'Hebrón.
Nou Barris: Can Peguera, Canyelles, Ciutat Meridiana, Guineueta, Porta, Prosperitat, Roquetes, Torre Baró, Torre Llobeta, Trinitat Nova, Turó de la Peira, Vallbona, Verdum ja Vilapicina.
Sant Andreu: Sant Andreu de Palomar, Sagrera, Trinitat Vella, Baró de Viver, Bon Pastor, Navas, ja Congrés.
Sant Martí: El Clot, Camp de l'Arpa, La Verneda, Poblenou, Besòs, Diagonal Mar ja Vila Olímpica (olympiakylä).

[muokkaa] Urheilu

Camp Nou toimii FC Barcelonan kotikenttänä.

Barcelonan tunnetuin urheiluseura on Futbol Club Barcelona (lempinimeltään Barça), joka on eräs maailman tunnetuimmista jalkapalloseuroista. Sen kotistadion on 98 500 -paikkainen Camp Nou. Nykyään FC Barcelonassa pelaa muun muassa Ronaldinho, joka voitti vuonna 2004 maailman parhaan jalkapalloilijan palkinnon. Toinen paikallisseura on Reial Club Deportiu Espanyol de Barcelona. Kaupunki tunnetaan myös FC Barcelonan koripallo- ja käsipallojoukkueista, jotka ovat saavuttaneet useita seurajoukkueiden Euroopan-mestaruuksia. FC Barcelonalla on myös yleisurheilu- ja jääkiekkojaosto.

Koska Barcelona oli vuoden 1992 olympialaisten isäntäkaupunki, kaupungissa on myös olympiastadion, Lluís Companys. Montjuïc-vuorella sijaitseva stadion toimii nykyään RCD Espanyolin kotikenttänä.

Barcelona on tunnettu myös espanjalaisen tenniksen keskuksena, ja niinpä kaupungista löytyykin useita maineikkaita tennisseuroja, joista tunnetuin lienee Real Club de Tenis Barcelona eli Barcelonan kuninkaallinen tennisseura.

Kaupungin ulkopuolella, Montmelóssa sijaitsee Katalonian Formula 1 -rata, Circuit de Catalunya.

[muokkaa] Politiikka

Joan Clos i Matheu toimi Barcelonan kaupunginjohtajana vuosina 1997–2006.

Barcelonan kaupunginjohtaja on Katalonian sosialistiseen puolueeseen kuuluva Jordi Hereu i Boher. Edellinen kaupunginjohtaja oli Espanjan nykyinen teollisuus-, matkailu- ja kauppaministeri Joan Clos i Matheu.

Barcelonan politiikan haasteita on erityisesti siirtolaisuus, joka vuosittain kasvaa lähes räjähdysmäisesti ja jonka tekee ongelmalliseksi ennen kaikkea se, että suuri osa siirtolaisista tulee maahan laittomasti.

Katalaanin ja espanjan välinen kielikysymys sekä siihen liittyvä kansallismielisyys erilaisine rinnakkais- ja vastakkaisilmiöineen ovat myös merkittäviä haasteita kaupungin politiikalle.

Lisäksi koko Espanjassa viime vuosina tapahtunut asuntojen hinnan räjähdysmäinen kasvu (noin 16–20 prosenttia vuodessa) on ilmiö, johon myös Barcelonan poliitikkojen on otettava kantaa.