Madrid

Wikipedia

Madrid

Valtio	Espanja
Itsehallintoalue	Madrid
Maakunta	Madrid
Sijainti	40°25' N, 3°42' W
Pinta-ala	607 km²
Väestö Väkiluku Väestötiheys	3 155 359 (2005) 5 198 as./km²
Pormestari	Alberto Ruiz-Gallardón (2003–)
Ayuntamiento de Madrid

Madrid on Espanjan ja Madridin itsehallinnollisen maakunnan pääkaupunki. Itse kaupungissa on asukkaita noin kolme miljoonaa ja laajemmalla metropolialueella runsaat viisi miljoonaa. Kaupungin pormestarina on vuodesta 2003 lähtien toiminut Alberto Ruiz-Gallardón.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Maurilaisvalta 1.2 Pääkaupungiksi 1.3 Nousu kukoistukseen 1.4 Itsenäisyyssodasta sisällissotaan 1.5 Francon vuodet 1.6 Nykyaika 2 Maantiede ja ilmasto 2.1 Lämpötila- ja sademäärätaulukko 3 Väestö 3.1 Väkiluvun kehitys 4 Talous 5 Hallinto 5.1 Aluejako 6 Kulttuuri 6.1 Nähtävyydet Madridissa 6.2 Ruoka- ja juomakulttuuri 6.3 Yöelämä 6.4 Flamenco 6.5 Paikalliset juhlapäivät 7 Koulutus 7.1 Universidad Complutense de Madrid 8 Liikenne 8.1 Lentoliikenne 8.2 Maantieliikenne 8.3 Rautatie- ja metroliikenne 9 Urheilu 9.1 Olympiakisaehdokkuus 10 Lippu ja vaakuna 11 Kuuluisia madridilaisia 12 Suomen suurlähetystö 13 Lähteet 13.1 Kirjallisuutta 14 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Maurilaisvalta

Vaikka alue, jolla Madridin kaupunki sijaitsee on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien, ensimmäiset sitä koskevat historiankirjoitukset ovat 800-luvun puolivälistä. Tuolloin Córdoban emiiri Muhammed I määräsi alueelle rakennettavan pienen linnoituksen (paikalle, jossa nykyään sijaitsee Palacio Real, kuninkaallinen palatsi). Linnoituksen lähellä virtasi Manzanaresjoki, josta muslimit käyttivät nimeä al-Majrīṭ (arabiaksi المجريط) eli "vedenlähde". Kastilian Alfonso VI valloitti linnoituksen vuonna 1085 matkallaan Toledoon. Vuonna 1329 parlamentti asettui ensimmäistä kertaa Madridiin avustamaan Ferdinand IV:tä.

[muokkaa] Pääkaupungiksi

Aragonian Ferdinand II:n ja Kastilian Isabella I:n avioliitto yhdisti kuningaskunnat muodollisesti vuonna 1469. Virallisesti Espanjan katsotaan yhdistyneen heidän tyttärenpoikansa, Habsburg-sukuisen Kaarle I:n perittyä molemmat. Hänen poikansa Filip II (1527–1598) siirsi Espanjan parlamentin Toledosta pysyvästi Madridiin vuonna 1561. Vaikkei asiaa julistettu virallisesti, parlamentin sijaintipaikka oli käytännössä pääkaupunki. Sevilla jatkoi Espanjan siirtomaiden valvojana, mutta teki sen Madridin alaisuudessa. Lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa vuosina 1601–1606, jolloin Filip III asetti hallintonsa Valladolidiin, Madrid on toiminut Espanjan keskuksena.

[muokkaa] Nousu kukoistukseen

1500- ja 1600-luvuilla Madrid ei muistuttanut juurikaan Euroopan muita pääkaupunkeja. Espanjan perimyssodan jälkeen valtaan noussut Bourbon-sukuinen kuningas Filip V päätti, että kaupunki ei voisi pysyä tuossa tilassa ja määräsi useita palatseja rakennettavaksi (mukaan lukien kuninkaallinen palatsi). Madridista tuli kuitenkin moderni kaupunki vasta Kaarle III:n (1716–1788) aikana. Hän rakennutti useita puistokatuja, aukioita, puutarhoja ja suihkulähteitä sekä hankki kaduille kivetyksen ja valaistuksen. Kaarle III olikin yksi Madridin historian suosituimmista kuninkaista, ja sanontaa "paras pormestari, kuningas" käytettiin laajalti. Kun Kaarle IV:stä (1748–1819) tuli kuningas, Madridin asukkaat alkoivat mellakoida. Lopulta Kaarle IV luopui kruunusta oman poikansa Ferdinand VII:n kiihottaman Aranjuezin kapinan jälkeen. Ferdinand VII:n valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi: Napoleon valloitti Espanjan vuonna 1808 ja teki veljestään kuningas Joosef I:n. 2. toukokuuta (espanjaksi Dos de Mayo) madridilaiset ryhtyivät kapinaan ranskalaisia vastaan ja seurasi kuusi vuotta kestänyt itsenäisyyssota.

[muokkaa] Itsenäisyyssodasta sisällissotaan

Ferdinand VII palasi valtaan itsenäisyyssodan jälkeen (1814), mutta joutui eversti Riegon johtaman sotilasvallankumouksen seurauksena palauttamaan vuonna 1812 säädetyn perustuslain. Tästä alkoi liberaalien ja konservatiivisten hallitusten aikakausi, joka päättyi Isabella II:n (1830–1904) kruunaamiseen. Isabella II ei kuitenkaan kyennyt liennyttämään poliittisia jännitteitä, josta seurasi jälleen uusi kapina ja Espanjan ensimmäinen tasavalta. Monarkia palautui vuoden kuluttua, mutta valtataistelut kotimaan sisällä jatkuivat ja siirtomaat kapinoivat. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin hallinnut Alfonso XIII rakennutti Madridin metron ja yliopistoalueen. Alfonso XIII:n valtakausi päättyi maanpakoon ja Espanjan toisen tasavallan julistamiseen vuonna 1931. Espanjan sisällissota syttyi vuonna 1936 asevoimien noustua kapinaan uutta hallitusta vastaan. Madridin kadut muuttuivat taistelukentiksi, ja se oli yksi sodasta pahiten kärsineistä kaupungeista.

[muokkaa] Francon vuodet

Francisco Francon diktatuurin aikana Madridista tuli hyvin teollistunut ja kaupunkiin kohdistui suuri muuttoliike. Francon vallan loppupuolella Baskimaan itsenäisyyttä ajava terroristijärjestö ETA salamurhasi pääministeri Luis Carrero Blancon Claudio Coellon kadulla. Tapauksesta keskustellaan vielä tänäkin päivänä. Joidenkin mielestä siitä seurasi lisää epävakautta, toisten mielestä se taas auttoi maata siirtymisessä kohti demokratiaa – viitaten mahdollisuuteen, että Carreo Blancosta olisi tullut Francon diktatuurin jatkaja tämän kuoltua.

Francon kuoleman jälkeen demokratiaa ajaneet puolueet hyväksyivät Francon toiveet Juan Carlos I:stä hänen seuraajanaan, ja Espanjasta tuli jälleen perustuslaillinen monarkia. Francon vuodet olivat jättäneet Madridin ja muun maan taloudelliseen myllerrykseen. Koko Espanja alkoi tuoda itseään enemmän esille kansainvälisesti. Espanjan sisällä reaktio jo ennen Francoa vuosisatoja vallinnutta hallinnon keskittämispolitiikkaa vastaan on johtanut modernin itsehallintojärjestelmän kehittymiseen.

[muokkaa] Nykyaika

1980-luvun korkeasuhdanteen ansiosta Espanjan pääkaupunki on eheyttänyt asemansa Iberian niemimaan taloudellisena, kulttuurisena, teollisena, koulutuksellisena ja teknologisena keskuksena. Moderni Madrid on tärkeä eurooppalainen kaupunki. Se on kuitenkin vasta siirtymävaiheessa yrityksessään luoda itsestään Etelä-Euroopan johtavaa kaupunkia ja tärkeintä linkkiä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välillä.

Madridin lähiliikennejuniin tehtiin 11. maaliskuuta 2004 pommi-iskuja, joissa kuoli lähes 200 ihmistä. Ääri-islamilaiset terroristit ilmoittivat tehneensä iskut kostoksi Espanjan osallistumisesta Irakin sotaan.

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Madrid sijaitsee Espanjan keskiosassa Kastilian rajavuoriin kuuluvan Sierra de Guadarraman eteläpuolella, Uuden-Kastilian ylängöllä koordinaateissa 40°25' pohjoista leveyttä ja 3°42' läntistä pituutta. Kaupunki on 655 metrin korkeudella merenpinnasta, ja on täten Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki Andorra la Vellan jälkeen. Kaupungin länsiosan läpi virtaa pieni Manzanaresjoki, joka alajuoksullaan yhtyy osittain kaupungin itärajalla virtaavaan Jaramaan. Puistoa Madridin pinta-alasta on noin 33 neliökilometriä; tunnetuimmat viheralueet ovat Retiro ja Casa de Campo. Kaupungin luoteisosassa sijaitsee suuri kulttuuriperinnöllisesti suojeltu Monte de El Pardon luonnonpuisto. Ainoa suurempi järvi on El Pardossa sijaitseva Embalse de El Pardo, joka on Manzanareksen patoallas.

Alueella vallitsee Välimeren mannerilmasto, jolle on ominaista viileät talvet ja kuumat kesät. Iberian niemimaan länsirannikon ohitse kulkeva lämmin Golfvirta vaikuttaa myös Madridin ilmastoon. Talvella lämpötila on normaalisti 8 celsiusasteen tienoilla ja öisin pakkasenkin puolella. Lunta sataa satunnaisesti. Kesällä keskilämpötila on 24 astetta, mutta kuumimpina kausina heinä- ja elokuussa lämpötila voi nousta 35 asteeseen. Vuorilta puhaltavat tuulet saattavat talvella tehdä kylmyydestä purevamman, mutta toisaalta tuoda helpotusta muutoin paahtavan kuumiin kesäiltoihin. Sademäärä saattaa vaihdella suuresti, mutta on keskimäärin noin 433 millimetriä vuodessa.

[muokkaa] Lämpötila- ja sademäärätaulukko

1961–1990	tam	hel	maa	huh	tou	kes	hei	elo	syy	lok	mar	jou
Maksimilämpötila (°C)	11	13	16	18	22	28	33	32	28	21	15	11
Keskilämpötila (°C)	5	6	9	12	16	20	24	23	20	14	9	6
Minimilämpötila (°C)	0	2	3	5	9	13	16	16	13	8	4	2
Sademäärä (mm)	33	34	23	39	47	26	11	12	24	39	48	48

Tiedot Barajasin lentoaseman mittauspisteeltä.^[1]

[muokkaa] Väestö

Vielä 1500-luvulla Madrid oli syrjäinen 15 000 asukkaan pikkukaupunki Kastilian keskusylängöllä. Kaupungin väkiluku on kasvanut suuresti sen jälkeen, kun kuningas Filip II teki siitä maan pääkaupungin. Kasvu oli huomattavaa erityisesti 1900-luvulla johtuen suuresta siirtolaisuudesta. Korkeimmillaan kaupungin väkiluku oli 1970-luvun puolivälissä, jonka jälkeen se kääntyi laskuun muun maakunnan eduksi. 2000-luvulle tultaessa väkiluku on kääntynyt taas kasvuun, ja vuoden 2004 tammikuussa suoritetun väestönlaskennan mukaan kaupungissa on 3 162 304 asukasta. Madrid on täten Euroopan unionin kolmanneksi suurin kaupunki Lontoon ja Berliinin jälkeen. Verrattuna muihin Espanjan suurkaupunkeihin, Madrid on kaksi kertaa suurempi kuin Barcelona ja neljä kertaa suurempi kuin Valencia.

Harvoilla madridilaisilla on kovinkaan pitkät juuret kaupunkiin. Madridiin on perinteisesti muutettu joka puolelta Espanjaa paremman toimeentulon toivossa. Espanjan liityttyä Euroopan unioniin yhä useammat muuttavat kaupunkiin muualta Euroopasta tai jopa toisista maanosista, rikastuttaen kaupungin kulttuuria omilla kielillään ja perinteillään. 15 prosenttia kaupungin väestöstä on ulkomaalaisia.

Laajempaan, lähinnä etelään levittäytyvään metropolialueeseen (Capital y Área Metropolitana) kuuluu Madridin lisäksi 22 kuntaa. Seitsemän niistä on väkiluvultaan suurempia kuin 100 000: Móstoles, Fuenlabrada, Leganés, Getafe, Alcorcón, Alcobendas ja Torrejón de Ardoz. Muu osa maakunnasta on enimmäkseen harvaan asuttua.

[muokkaa] Väkiluvun kehitys

Vuosi	Kaupunki	Maakunta
1897	542 739	730 807
1900	575 675	773 011
1910	614 322	831 254
1920	823 711	1 048 908
1930	1 041 767	1 290 445
1940	1 322 835	1 574 134

Vuosi	Kaupunki	Maakunta
1950	1 553 338	1 823 418
1960	2 177 123	2 510 217
1965	2 793 510	3 278 068
1970	3 120 941	3 761 348
1975	3 228 057	4 319 904
1981	3 158 818	4 686 895

Vuosi	Kaupunki	Maakunta
1986	3 058 812	4 780 572
1991	3 010 492	4 647 555
1996	2 866 850	5 022 289
2001	2 938 723	5 423 384
2003	3 092 759	5 718 942
2004	3 099 834	5 804 829

[muokkaa] Talous

Huolimatta viimeaikaisesta suuntauksesta siirtää teollisuuden tuotantolaitoksia kaupungin ulkopuolelle, Madrid on säilyttänyt asemansa Espanjan toiseksi suurimpana teollisuuskeskuksena Barcelonan jälkeen. Calle de Alcalá on pankki- ja liike-elämän keskus, jossa sijaitsee myös pörssi.

Viime vuosina Madridissa on tapahtunut suurta kehitystä palvelualoilla, jotka työllistävät jo kaksi kolmannesta kaupungin työväestöstä. Perinteisten hallinnollisten ja rahoituspalvelujen rinnalle on noussut muita lähinnä joukkoliikenteeseen liittyviä palveluja. Madrid on myös pyrkinyt kehittämään matkailu- ja kulttuuripalvelujaan. Nimeäminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 1992 oli tärkeä merkkipaalu tässä prosessissa.

Kaupungin bruttokansantuote vuonna 2003 oli noin 84 000 miljoonaa euroa, joka on 11,3 prosenttia koko Espanjan vastaavasta. Suurimmat työnantajat sekä henkilöstön määrässä että bruttokansatuotteessa mitattuna ovat Barajasin lentoasema sekä messu- ja kongressikeskus IFEMA. Työttömyysprosentti on 5,7.

[muokkaa] Hallinto

Madrid on paitsi Espanjan myös Madridin itsehallinnollisen maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa on täten paljon sekä paikallis- että valtionhallinnon toimipisteitä, ja se on kuningasperheen ja pääministerin asuinpaikka sekä hallituksen ja parlamentin istuntopaikka.

Kuninkaan virallinen virka-asunto on Madridin kuninkaallinen palatsi, mutta kuningasperhe on valinnut kodikseen pienemmän La Zarzuelan palatsin kaupungin laitamilla. Pääministerin virka-asuntona toimii La Moncloan palatsi lähempänä keskustaa.

[muokkaa] Aluejako

Madrid on jaettu hallinnollisesti kahteenkymmeneenyhteen alueeseen (distrito), jotka jakautuvat edelleen kaupunginosiin (barrio):

1. Centro: Palacio, Embajadores, Cortes, Justicia, Universidad, Sol
2. Arganzuela: Imperial, Acacias, Chopera, Legazpi, Delicias, Moguer, Atocha
3. Retiro: Pacífico, Adelfas, La Estrella, Ibiza, Los Jerónimos, Niño Jesús
4. Salamanca: Recoletos, Goya, Fuente del Berro, Guindalera, Lista, Castellana
5. Chamartín: El Viso, Prosperidad, Ciudad Jardín, Hispanoamérica, Nueva España, Plaza Castilla
6. Tetuán: Bellas Vistas, Cuatro Caminos, Castillejos, Almenara, Valdeacederas, Berruguete
7. Chamberí: Gaztambide, Arapiles, Trafalgar, Almagro, Ríos Rosas, Vallehermoso
8. Fuencarral- El Pardo: El Pardo, Fuentelarreina, Peñagrande, Barrio del Pilar, La Paz, Valverde, Mirasierra, El Goloso
9. Moncloa-Aravaca: Casa de Campo, Argüelles, Ciudad Universitaria, Valdezarza, Valdemarín, El Plantío, Aravaca
10. Latina: Los Cármenes, Puerta del Angel, Lucero, Aluche, Campamento, Cuatro Vientos, Las Águilas
11. Carabanchel: Comillas, Opañel, San Isidro, Vista Alegre, Puerta Bonita, Buenavista, Abrantes
12. Usera: Orcasitas, Orcasur, San Fermín, Almendrales, Moscardó, Zofio, Pradolongo
13. Puente de Vallecas: Entrevías, San Diego, Palomeras Bajas, Palomeras Sureste, Portazgo, Numancia
14. Moratalaz: Pavones, Horcajo, Marroquina, Media Legua, Fontarrón, Vinateros
15. Ciudad Lineal: Ventas, Pueblo Nuevo, Quintana, La Concepción, San Pascual, San Juan Bautista, Colina, Atalaya, Costillares
16. Hortaleza: Palomas, Piovera, Canillas, Pinar del Rey, Apostol Santiago, Valdefuentes
17. Villaverde: San Andrés, San Cristobal, Butarque, Los Rosales, Los Ángeles
18. Villa de Vallecas: Casco Histórico de Vallecas, Santa Eugenia
19. Vicálvaro: Casco Histórico de Vicálvaro, Ambroz
20. San Blas: Simancas, Hellín, Amposta, Arcos, Rosas, Rejas, Canillejas, Salvador
21. Barajas: Alameda de Osuna, Aeropuerto, Casco Histórico de Barajas, Timón, Corralejos

Viimeinen suuri alueliitos tapahtui sisällissodan jälkeen 1940-luvulla, kun neljätoista ympäröivää kuntaa liitettiin Madridiin. Näihin kuuluivat Aravaca, Barajas, Canillas, Canillejas, Chamartín de la Rosa, Fuencarral, Hortaleza, El Pardo, Vallecas, Vicálvaro, Villaverde, Carabanchel Alto ja Carabanchel Bajo. Alueliitoksen myötä kaupungin pinta-ala kasvoi 66 neliökilometristä nykyiseen 607 neliökilometriin.

[muokkaa] Kulttuuri

Madrid on innoittanut monia kulttuurihenkilöitä. Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Pedro Almodóvar on filmannut lähes kaikki elokuvansa Madridissa. Kirjailija Antonio Muñoz Molinan romaanien teemana on samoin ollut Madrid.

[muokkaa] Nähtävyydet Madridissa

Madridin tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat muun muassa Paseo del Pradon museokolmikko (Prado, Reina Sofía ja Thyssen-Bornemisza), kuninkaallinen palatsi, Debodin temppeli, Almudenan katedraali, Puerta de Alcalá ja Buen Retiron puisto ja tekojärvi, jossa voi katsella, kun espanjalaiset soutelevat.

Plaza Mayor on Madridin keskus ja kuuluisin aukio, joka muistuttaa Rooman Piazza Navonaa. Plaza Mayorin lisäksi väenvilskettä voi seurata kaupungin keskusaukioilla Puerta del Solilla.

Casa de Campo on suuri, lähes kahdentuhannen hehtaarin viheralue, josta löytyy huvipuisto, uima-allas, järvi sekä uudentyyppinen eläintarha. Vierailun jännitystä lisää matka köysiradalla (teleférico). Sunnuntaisin Casa de Campo on suosittu koko perheen retkikohde.

Jalkapallon ystäviä kiinnostanevat Real Madridin ja Atlético Madridin kotiareenat Santiago Bernabéu ja Vicente Calderón. Madridissa sijaitsee myös yksi maailman kuuluisimmista härkätaisteluareenoista, Las Ventas.

Muut lähistön kaupungit ovat suosittuja päiväretkien kohteita. Niihin kuuluvat Toledo, Segovia, Ávila, Aranjuez, Alcalá de Henares, El Escorialin munkkiluostari- ja palatsikompleksi sekä Santa Cruz del Valle de los Caídos.

[muokkaa] Ruoka- ja juomakulttuuri

Madrid on espanjalaisen ruokakulttuurin sulatusuuni. Ravintoloissa tarjotaan ruokalajeja Espanjan kaikilta alueilta ja nykyään myös ulkomaisia herkkuja. Tyypillinen paikallisruoka on cocido madrileño. Se on muhennos, jonka pääraaka-aineina käytetään kahviherneitä, lihaa ja erilaisia vihanneksia. Jokaisesta espanjalaisravintolasta löytyy edullinen päivän menu, menú del día, johon kuuluvat alku-, pää- ja jälkiruoka leivän ja juoman kera. Paella on espanjalaisten kansallisruoka, josta löytyy useita erilaisia versioita. Paellaa valmistetaan tyypillisesti sunnuntaisin koko perheelle. Kuumalla ilmalla kannattaa kokeilla gazpachoa eli kylmää vihanneskeittoa. Alkoholiton maitomainen juoma horcata de chufa maistuu mantelilta ja tehdään eräästä makeasta pähkinälajista.

Madridissa on hyviä viinejä Espanjan eri viinintuotantoalueilta, kuten La Riojasta ja Navarrasta. Sangría on punaviiniä, johon on sekoitettu pilkottuja tai viipaloituja hedelmiä. Myös Jerezistä peräisin olevaa sherryä tai Kataloniasta peräisin olevaa kuohuviiniä, cavaa on saatavilla.

Madridissa on tavallista syödä lounasta ja päivällistä myöhemmin kuin muualla Espanjassa. Lounasaika on kello 14–16 ja päivällisaika 21–22.30, tai viikonloppuisin vielä myöhempään. Siestaa vietetään kello 14–17. Ruoka-aikojen välissä nautitaan tapas-välipaloja.

[muokkaa] Yöelämä

Madrid tunnetaan myös yöelämästään ja diskoistaan. Osa yökerhoista tai diskoista on auki kello 6 saakka aamulla. Nuoremmat madridilaiset juhlivat joskus läpi yön, käyvät churrosilla (eräänlainen leivonnainen, joka on tapana nauttia kaakaon kera) aamunkoitteessa, menevät kotiin peseytymään ja lähtevät töihin. Tämä aluksi Plaza del Dos de Mayolle keskittynyt yöelämä nimeltään la movida kukoisti Francon kuoleman jälkeen ja erityisesti 1980-luvulla Madridin pidetyimmän pormestarin Enrique Tierno Galvánin ollessa virassa. Nykyisin suurin keskus tällaiselle yöelämälle on läheinen, pääosin homoseksuaalien asuttama Chuecan kaupunginosa. Myös Malasaña on öisin elävä kaupunginosa, joka sijaitsee Gran Vía pääkadun pohjoispuolella. Malasañan kaupunginosasta löytyykin eläväisiä baareja ja klubeja, jotka ovat täynnä nuoria ihmisiä. Suosittuja baareja Malasañan alueella ovat esimerkiksi Tupperware, Nueva Vision ja La Via Lactea. Hintojen noustessa ja uusien työpaikkojen avautuessa Madridin yöelämä on alkanut muistuttaa enemmän muita eurooppalaisia kaupunkeja kuten Tukholmaa ja Münchenia.

[muokkaa] Flamenco

Espanjan parhaiten tunnettu ajaviete härkätaistelun jälkeen on flamenco, joka merkitsee kitaransoittoa, tanssia, jalankoputuksia ja sydämen pohjasta pulppuavaa laulua. Madridin flamenco-yöklubit keräävät joukoittain ihailijakuntaa - myös paljon turisteja. Lauluista kirpoava tuska samoin kuin rytmilliset poljennot sähköistävät ilmapiirin niin että katsomossa unohtuvat kansallisuus- ja kielirajat. Lauluja on kahta päätyyppiä. Cante chico on sävyltään vaihteleva ja iloinen, se on ns. kevyt laulu. Cante jondo, syvä laulu, kertoo rakkaudesta, kuolemasta ja inhimillisistä tunteista yleensä ja on hitaampi ja läpituntevampi. Sitä laulavat kaikki suuret flamencolaulajat.

[muokkaa] Paikalliset juhlapäivät

• 15. toukokuuta – Fiestas de San Isidro Labrador, Madridin suojeluspyhimyksen Pyhän Isidoruksen juhla.
• 9. marraskuuta – Fiestas de Virgen de la Almudena, Madridin suojeuspyhimyksen Almudenan neitsyen juhla.

[muokkaa] Koulutus

Madrid on Espanjan suurin yliopistokaupunki. Madridin itsehallintoalueella toimii yhteensä seitsemän julkista yliopistoa, joista neljä kokonaan tai osittain itse kaupungin alueella:

• Universidad Autónoma de Madrid
• Universidad Complutense de Madrid
• Universidad Politécnica de Madrid
• Universidad Rey Juan Carlos

Kaupungissa toimii myös useita valtion tutkimuskeskuksia ja instituutteja, joista merkittävimpänä Opetus- ja tiedeministeriön alainen Consejo Superior de Investigaciones Científicas.

[muokkaa] Universidad Complutense de Madrid

Complutense-yliopisto on yksi vanhimmista maailmassa, ja suurin Espanjassa. Yliopistossa on 10 000 henkilökunnan jäsentä ja 117 000 opiskelijaa. Se sijaitsee kahdella kampuksella, Moncloa-Aravacan alueella Ciudad Universitarian kaupunginosassa Madridissa sekä naapurikaupunki Pozuelo de Alarcónin Somosaguasin kaupunginosassa.

Yliopiston juuret ovat 1200-luvulla Alcalá de Henaresin kaupungissa. Nimensä se sai kaupungin latinankielisestä nimestä, Complutum. Vuonna 1836 yliopisto siirrettiin Madridiin ja nimettiin Universidad Centraliksi. Vuonna 1970 nimi vaihdettiin takaisin alkuperäiseksi. Ciudad Universitarian kampuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1927, ja vuoden 1980 tienoilla valmistui toinen kampus Somosaguasiin. Vanha kampus Alcalássa avattiin uudelleen omana itsenäisenä yliopistonaan (Universidad de Alcalá) vuonna 1977.

[muokkaa] Liikenne

[muokkaa] Lentoliikenne

Madridia palvelee Barajasin lentoasema. Se toimii lentoyhtiö Iberian tukikohtana ja samalla pääporttina Iberian niemimaalle Euroopasta ja muualta maailmasta. Liki 40 miljoonalla vuosittaisella matkustajallaan se on maailman viidentoista vilkkaimman lentokentän joukossa. Nykyisten kolmen terminaalin ja kahden kiitotien rinnalle on alettu rakentaa kahta uutta terminaalia ja kiitotietä matkustajamäärien arvioitua noin 10 prosentin vuosittaista kasvua silmällä pitäen.

[muokkaa] Maantieliikenne

Madridia ympäröi kaksi kehätietä, M-30 ja M-40. Vuonna 1973 valmistunut M-30 kulkee lähellä kaupungin ydinkeskustaa. M-40 yhtyy M-30:en kaupungin pohjoispuolella, mutta kulkee muutoin kaupunkialueen ulkoreunalla. Kolmas kehätie, M-50, on rakenteilla, ja osittain valmiina. Eurooppatiet E5, E90 ja E901 kulkevat kaupungin läpi. Keskustan liikenne on usein ruuhkaista, ja autoilua siellä kehotetaan välttämään.

[muokkaa] Rautatie- ja metroliikenne

Espanjan kansallinen rautatieliikenneyhtiö Renfe (Red Nacional de Ferrocarriles Españoles) hallinnoi suurinta osaa maan rautateistä. Madridin pääterminaalit ovat Atocha, Chamartín ja Príncipe Pío. Espanjan ylpeydenaihe on AVE-suurnopeusjunat (Alta Velocidad Española). Suunnitelmissa on rakentaa 7 000 kilometriä pitkä verkko, jonka keskipisteenä toimii Madrid. Tavoitteena on, että kaikki manner-Espanjan tärkeimmät kaupungit olisivat alle neljän tunnin matkan päässä Madridista. Tällä hetkellä (maaliskuu 2008) AVE-verkko kattaa linjat Madridista Sevillaan ja Málagaan etelässä sekä Valladolidiin, Huescaan ja Barcelonaan koillisessa.

Madridin metro on yksi laajimmista ja nopeimmin kasvavista metroverkoista maailmassa. Eteläisille esikaupunkialueille ulottuvan MetroSur-linjan valmistumisen myötä se on nyt Länsi-Euroopan toiseksi suurin, edellään vain Lontoo.

[muokkaa] Urheilu

Madridin suosituin urheilulaji on jalkapallo. Kaupungista on kotoisin Real Madrid, jonka Kansainvälinen jalkapalloliiton jäsenlehden lukijat äänestivät 1900-luvun parhaaksi seurajoukkueeksi marraskuussa 2000.^[2] Realin paikallisvastustaja on Atlético Madrid. Molemmat seurat pelaavat Espanjan pääsarjassa Primera Divisiónissa. Kolmas madridilaisseura Rayo Vallecano pelasi pääsarjassa vielä 2000-luvun alussa, mutta on sittemmin pudonnut alempiin sarjoihin. Espanjassa järjestetyt vuoden 1982 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut olivat suuri tapahtuma tälle jalkapalloilua rakastavalle maalle. Madridin Vicente Calderónilla ja Santiago Bernabéulla pelattiin jatkolohkojen otteluita, ja jälkimmäisellä myös loppuottelu.

Myös koripallo on suosittua. Koripalloliiga ACB:ssä kaupunkia edustavat Real Madrid ja Estudiantes.

Vuosittainen pyöräilyn Espanjan ympäriajo (Vuelta a España) on perinteisesti päättynyt Madridiin. Muita vuosittaisia tapahtumia ovat Casa de Campossa järjestettävä PGA European Touriin kuuluva Madridin avoin golfturnaus (Open de Madrid), Las Ventasin härkätaisteluareenalla ajettava freestyle motocrossin Red Bull X-Fighters -tapahtuma sekä Madrid Arenalla järjestettävä ATP Masters Seriesiin kuuluva Madrid Masters -tennisturnaus.

Madridista 26 kilometriä pohjoiseen San Sebastián de los Reyesin kunnassa sijaitsevalla Jaraman moottoriradalla ajettiin Formula 1 -sarjan Espanjan Grand Prix'tä vuosina 1968, 1970, 1972, 1974, 1976–1979 ja 1981. Lähimmät laskettelumahdollisuudet ovat Guadarraman vuoristossa. Muun muassa 60 kilometriä Madridista pohjoiseen sijaitseva Navacerradan hiihtokeskus on sekä madridilaisten että matkailijoiden suosiossa.

[muokkaa] Olympiakisaehdokkuus

Madrid oli ehdolla vuoden 2012 kesäolympialaisten isäntäkaupungiksi Pariisin, Lontoon, New Yorkin ja Moskovan ohella. Kaupunki kuitenkin putosi Kansainvälinen olympiakomitean Singaporessa 6. heinäkuuta 2005 järjestämän äänestyksen kolmannella kierroksella ja kisat menivät lopulta Lontoolle. Kisaorganisaatio on ilmoittanut hakevansa uudelleen joko vuoden 2016 tai 2020 kisoja.

[muokkaa] Lippu ja vaakuna

Madridin kaupungin vaakuna on peräisin 1200-luvulta ja symboloi maanomistuskistaa kirkon ja työväestön välillä. Vaakunan kilvessä on valkoisella taustalla takajaloillaan mansikkapuuta (Arbutus unedo) vasten seisova karhu. Kilpeä ympäröi sininen reunus, jolla on seitsemän valkoista kuusisakaraista tähteä. Karhu ja mansikkapuu viittaavat karhujen ja metsien suureen määrään alueella. Seitsemän tähteä edustavat Ison karhun (Ursa Major) tähdistöä. Kilven päällä on kruunu, joka symboloi Madridin kuninkaallista asemaa.

Madridin kaupungin lipussa esiintyy vaakuna purppuraisella pohjalla. Lipun väri viittaa Uuten-Kastiliaan (nykyinen Kastilia- La Manchan itsehallintoalue), jonka osa Madrid ennen oli.

[muokkaa] Kuuluisia madridilaisia

• José María Aznar, Espanjan pääministeri vuosina 1996–2004
• Penélope Cruz, näyttelijä
• Plácido Domingo, oopperalaulaja
• Julio Iglesias, laulaja
• Raúl, Real Madridin ja Espanjan jalkapallomaajoukkueen kapteeni
• Carlos Sainz, ralliautoilija
• Javier Solana, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtaja ja entinen Naton pääsihteeri

[muokkaa] Suomen suurlähetystö

Suomen Espanjan suurlähetystö sijaitsee Madridissa osoitteessa Paseo de la Castellana 15. Suurlähettiläänä on 1. syyskuuta 2005 lähtien toiminut Ulkoasiainministeriön entinen protokollapäällikkö Maija Lähteenmäki.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Neil Schlecht: Madrid. Berlitz Publishing Company, Inc, 2002. ISBN 951-31-2701-X.
• Ken Bernstein: Madrid - Matkaopas. Editions Berlitz S.A., 1977.
• Tuija Verkkola: Madrid hehkuu öiseen aikaan. Helsingin Sanomat 7.5.2005, 2005.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Madrid Wikimedia Commonsissa.
• Ayuntamiento de Madrid (espanjaksi)
• About Madrid Travel Guide (englanniksi)
• SPAIN.INFO (englanniksi)
• Wikitravel (englanniksi)
• ¡Madrid! (englanniksi)
• Suomen suurlähetystö
• Lonely Planet (englanniksi)
• Google Maps (englanniksi)
• - Madrid guide and accommodation