Albert Schweitzer

Wikipedia

**Albert Schweitzer**

Syntynyt	14. tammikuuta 1875 Kaysersberg, Elsass-Lothringen
Kuollut	4. syyskuuta 1965 Lambaréné, Gabon
Kansalaisuus	Saksa 1875-1918 Ranska 1918-1965
Tutkimusalue	teologia, musiikki,filosofia, lääketiede
Huomionosoitukset	Nobelin rauhanpalkinto (1952) Frankfurtin kaupungin Goethe-palkinto (1928)

Albert Schweitzer (s. 14. tammikuuta 1875 – 4. syyskuuta 1965) oli saksalainen teologi, muusikko, musiikkitieteilijä, filosofi ja lääkäri. Hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto 1952.

[muokkaa] Elämäntyö

Schweitzer syntyi Elsassissa, silloisessa Saksassa, nykyisessä Ranskassa. Hän työskenteli suuren osan elämästään Afrikassa Lambarenessa, nykyisen Gabonin alueella. Yhdessä vaimonsa kanssa hän pyöritti pienen lähetyaseman sairaalaa, hoitaen spitaalisia ja unitaudin vaivaamia.

Schweitzer oli kolminkertainen tohtori (teologia, lääketiede ja humanistinen). Kirkko kielsi häntä toimimasta lähetyssaarnaajana hänen teologisten mielipiteidensä takia. Hän esimerkiksi kannatti nykyään yleisesti kannatettua näkemystä, jonka mukaan Jeesus ja hänen oppilaansa odottivat pikaista maailmanloppua.

Schweitzer oli myös taitava urkuri, ja hän kirjoitti kirjoja musiikinteoriasta.

Schweitzerin mielestä länsimäinen yhteiskunta oli matkalla rappiotaan kohti koska se oli hukannut olemassaolonsa eettisen perustan: elämän suojelemisen. Hänen ajattelussaan on yhtymäkohtia esimerkiksi Leo Tolstoin ja Friedrich Nietzschen ajatteluun. Jotkut vertasivat hänen kirjoituksiaan myös eläintensuojelupyhimys Fransiskus Assisilaiseen - vertaus, josta Schweitzer itse ei pitänyt.

Vuodesta 1952 kuolemaansa asti Schweitzer vastusti ydinkokeita ja ydinpommia yhdessä Albert Einsteinin ja Bertrand Russellin kanssa. Hän oli sukua Jean-Paul Sartrelle.

[muokkaa] Kritiikkiä Afrikasta

Schweitzerin on myöhemmin katsottu suhtautuneen afrikkalaisiin niin kuin eurooppalaiset kolonialistit yleensä, ylenkatseella, kuin lapsiin. Hän vastusti esimerkiksi Gabonin itsenäistymistä "liian varhaisena". Edgar Berman on siteerannut Schweitzerin puhetta vuodelta 1960, jossa tämä sanoo muun muassa: "Mikään yhteisö ei voi siirtyä keskiajasta suoraan teolliseksi valtioksi ilman maatalouteen perustuvan yhteiskunnan kohottavaa vaikutusta"^[1]. Chinua Acheben mukaan Schweitzer on sanonut: "Afrikkalainen on totísesti minun veljeni, mutta pikkuveljeni", mistä Achebe kritisoi häntä. Eräät afrikkalaiset itsenäisyyspoliitikot sanoivatkin 1970- ja 1980-luvuilla: "Älkää lähettäkö meille enää albertschweitzereita."