Bertha von Suttner

Wikipedia

Paronitar Bertha von Suttner

Paronitar Bertha Sophie Felicitas von Suttner (syntyisin kreivitär Kinsky von Chinic und Tettau, 9. kesäkuuta 1843 Praha, Tšekki – 21. kesäkuuta 1914 Wien, Itävalta) oli itävaltalainen kirjailija ja radikaali pasifisti, jolle luovutettiin ensimmäisenä naisena Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1905.

[muokkaa] Elämä ja toiminta

Bertha von Suttner oli köyhtyneen itävaltalaisen sotamarsalkan tytär ja varakkaan Suttnerin perheen kotiopettajatar vuodelta 1873 lähtien. Hänet palkkasi insinööri ja kirjailija paroni Arthur Gundaccar von Suttner, mutta perhe vastusti liitoa. Bertha Suttnerin vastaus oli hakeutuminen Alfred Nobelin palvelukseen 1876, ja näin hänestä tuli Nobelin Pariisin asunnon sihteeri ja taloudenhoitaja. Tästä tehtävästä hän luopui hoidettuaan sitä vain viikon, ennen kuin palasi Wieniin ja nai salaisesti Arthur Gundaccar von Suttnerin.

Bertha von Suttnerista tuli johtava hahmo Itävallan sodanvastaisessa toiminnassa, kun hän julkaisi teoksen Die Waffen nieder! (suom. Aseet pois!, 1895) vuonna 1889. Hän perusti kotimaahansa pasifistiorganisaation vuonna 1891. Hän saavutti kansainvälistä kuuluisuutta toimittamalla kansainvälistä pasifistista julkaisua, joka oli saanut nimensä Bertha von Suttnerin teoksen Die Waffen nieder! mukaan. Hän toimitti lehteä vuosien 1892 ja 1899 välisen ajan.

Von Suttnerin pasifismi sai vaikutteita H. T. Bucklen, Herbert Spencerin sekä Charles Darwinin teoksista. Vaikka hänen henkilökohtainen kontaktinsa Alfred Nobeliin oli varsin lyhytaikainen, niin he jatkoivat kirjeenvaihtoa aina Nobelin kuolemaan 1896 saakka. On hyvin uskottavaa, että Bertha von Suttnerilla oli merkittävä vaikutus Nobeliin, kun hän asetti rauhanpalkinnon testamenttisäädöksensä palkintojen joukkoon. Tämän palkinnon hän sai vastaanottaa vuonna 1905. Hänet on ikuistettu myös Itävallan käyttämiin kahden euron kolikkoihin.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Teokset

Das Maschinenzeitalter entsteht, 1889
Die Waffen nieder!, 1889; suomeksi Aseet pois!, suom. Alli Nissinen [1]
Die Waffen nieder! (Hrsg.), Monatszeitschrift 1892–1899, Digitalisat
Marthas Kinder ("Die Waffen nieder" -Teil II )
Die Haager Friedenskonferenz, Leipzig 1900
Die Entwicklung der Friedensbewegung, Leipzig 1907
Randglossen zur Zeitgeschichte, 1892–1900 und 1907–1914
Rüstung und Überrüstung, Berlin 1909
Die Barbarisierung der Luft, Berlin 1912

[muokkaa] Kirjallisuutta

Laurie R. Cohen (Hg.): "Gerade weil Sie eine Frau sind..." Erkundungen über Bertha von Suttner, die unbekannte Friedensnobelpreisträgerin. Verlag Braumüller, Wien 2005, ISBN 3-7003-1522-8
Maria Enichlmair: Abenteurerin Bertha von Suttner: Die unbekannten Georgien-Jahre 1876 bis 1885. Ed. Roesner, Maria Enzersdorf 2005, ISBN 3-902300-18-3
Brigitte Hamann: Bertha von Suttner – Ein Leben für den Frieden. Piper Verlag GmbH, München 2002. ISBN 3-492-23784-3
Helmut Lensing, Bertha von Suttner – „Der Kampf um die Vermeidung des Weltkrieges“, in: Horst Gründer (Hrsg.), Geschichte und Humanität (= Europa – Übersee. Historische Studien Bd. 1), Münster/Hamburg 1993, S. 181–195.
Angelika U. Reutter, Anne Rüffer: Frauen leben für den Frieden. Die Friedensnobelpreisträgerinnen von Bertha von Suttner bis Shirin Ebadi. Piper-Verlag, München 2004, ISBN 3-492-24209-X
Beatrix Müller-Kampel (Hg.): "Krieg ist der Mord auf Kommando". Bürgerliche und anarchistische Friedenskonzepte. Bertha von Suttner und Pierre Ramus. Verlag Graswurzelrevolution, Nettersheim 2005, ISBN 3-9806353-7-6
Heinrich Reinhart: Bertha von Suttner – Dokumente um ein Leben. Sonderausstellung im Krahuletz-Museum, Eggenburg 1972
Irene Stratenwerth: Warum tut ihr nichts, ihr jungen Leute?. In: Charlotte Kerner (Hrsg): Madame Curie und ihre Schwestern – Frauen, die den Nobelpreis bekamen. Beltz Verlag, Weinheim und Basel 1997, ISBN 3-407-80845-3