Kontula
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 471 | ||
| Suurpiiri | Itäinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 2,71 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 13 172 (2006)[1] | ||
| - Väestötiheys | 4 821 (2005)/km² | ||
| Postinumerot | 00940 | ||
| Osa-alueet | on osa-alue Mellunkylän peruspiirissä | ||
| Lähialueet | Vesala, Vartioharju, Myllypuro, Kurkimäki, Kivikko, Mellunmäki | ||
Kontula (ruots. Gårdsbacka) on Helsingin 47. kaupunginosaan Mellunkylään kuuluva osa-alue Kurkimäen, Vesalan ja Kivikon naapurissa. Kontulassa on asukkaita noin 13 000, ja naapuriasuinalueet mukaan luettuina seudulla asuu yhteensä noin 28 300 asukasta. Kontulan seutu on yksi pääkaupunkiseudun ja Suomen suurimpia lähiöitä.
Kontula on rakennettu pääasiassa 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin asunnontarve Helsingissä oli suurta. Tuolloin asukkaita muutti alueelle etenkin Helsingin keskustasta. Nykyisin Kontulan suurimman ikäryhmän muodostavat 25–49-vuotiaat.[1] Jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on alueen väestöstä noin 14 %, mikä on enemmän kuin muualla Helsingissä.[2] Alueen palvelut keskittyvät Kontulan ostoskeskukseen, joka on Helsingin viidenneksi suurin kauppakeskus.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Kontulan historia
Kontula kuuluu Mellunkylän kaupunginosaan, jonka alueella on ollut asutusta keskiajalta asti.[4] Haja-asutusta nykyisen Kontulan tienoilla oli jo 1930-luvulla Mellunmäen asutuksen levittäydyttyä lännemmäksi. Nykyisen Kontulan alueella oli kuitenkin lähinnä suoalueita, ja se pysyi pitkään rakentamattomana. Seudulle pääsy helpottui, kun Porvoontie valmistui 1930-luvulla, ja tien varteen alkoi syntyä esikaupunkimaista pientaloasutusta.[5] Helsingin kaupunki käynnisti alueen yleiskaavatyön vuonna 1953, jolloin alueelle julistettiin rakennuskielto.[6] Kaupunginvaltuusto jakoi vuonna 1962 Kontulan Helsingin kaupungin, Hakan ja Saton rakennettavaksi. Kontula kaavoitettiin kolmena aluekokonaisuutena: itäpuolen asemakaava valmistui vuonna 1963 ja länsipuolen asemakaavat vuosina 1964 ja 1965. Periaatteita asemakaavoituksessa olivat muun muassa maaston huomioon ottava väljä ja selkeä rakenne. Rakennusmassoittelu oli suurta, joten sen vastapainoksi piti luoda laajoja piha-alueita ja avoin korttelirakenne.[7]
Kontulan rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1964 Kontulantien itäpuolelta Porttikujalta.[8] Saton ensimmäinen talo valmistui jo marraskuussa 1964 ja Hakan tammikuussa 1965. Kontula oli Hakan ja Saton toinen iso aluerakentamiskohde Helsingissä Pihlajamäen jälkeen. Asuntopula oli Helsingissä kova, eikä rakentamisen alkuvaiheessa elementtituotannon arkkitehtonisia ratkaisuja juurikaan arvosteltu. Rakennusliikkeet olisivat jopa halunneet rakentaa alueesta tiheämmän ja taloista pelkistetympiä.[9] Kontulan rakentaminen rahoitettiin pääasiassa asuntosäästämisellä, ja kolmessa ensimmäisessä vaiheessa suureksi osaksi aravalainoituksella.[10] Kontulaan muutti erityisesti lapsiperheitä Helsingin keskustan ahtaista asunnoista. Alkuvuosina asukkaat ottivat myös paljon alivuokralaisia, mikä kasvatti Kontulan asukaslukua.[11] Vaikka Kontulan rakennukset valmistuivat nopeasti, alue oli muuten pitkän aikaa keskeneräinen. Pihojen ja teiden rakennus oli kesken, ja palvelut sekä liikenneyhteydet olivat huonoja. Koska paikallisia palveluita ei ollut, asukkaat joutuivat päivittäisillä asioillaan käyttämään ruuhkautunutta tieverkkoa sekä pelkkiä bussilinjoja.[12] Heikkoa palvelutasoa nosti ostoskeskuksen valmistuminen vuonna 1967. Siinä oli 31 liikkeen tilat, joten se oli Puotinharjun pari vuotta aikaisemmin valmistunutta ostoskeskusta suurempi.[13]
Helsingin metron rakentaminen aloitettiin 1970-luvulla. Metroliikenne Itäkeskukseen alkoi vuonna 1982, ja metron rakentaminen Kontulaan aloitettiin ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Minimivaatimuksin toteutettu Kontulan metroasema otettiin käyttöön 1. marraskuuta 1986. Kun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1983 jatkaa metrolinjaa Kontulaan, alueen merkitys kasvoi. Vuonna 1985 laadittiinkin ostoskeskusta ja sen ympäristöä käsittelevä asemakaavan muutosehdotus,[14] ja uudistustöihin ryhdyttiin metroaseman valmistumisen yhteydessä vuonna 1986.[15] Kontulan lähiympäristön rakentamista alettiin suunnitella Kontulan valmistuttua, jolloin suunnitelmissa olivat Malmin ampumaratojen ja Kurkimäen rakentaminen.[16] Kurkimäki valmistui 1980-luvulla, ja Kivikko Malmin ampumaradoille 1990-luvulla.
1990-luvun laman aikana Kontula leimautui yhdeksi laman symboleista. Työttömyysaste nousi yli Helsingin keskiarvon, kun se ennen lamaa oli ollut vain noin 2 %. Työttömyysaste on yhä Helsingin keskiarvoa korkeampi. Laman aikana Kontulan sisäiset elintasoerot kasvoivat. 1990-luvun alussa Kontulaan alkoi myös muuttaa ulkomaalaistaustaisia asukkaita. Ulkomaalaisvastaisuus nousi Kontulassa asteittain 1990-luvun kuluessa, varsinkin vuosina 1993–1997, jolloin ulkomaalaisten osuus alueella kaksinkertaistui.[17]
[muokkaa] Nykypäivä
Kontulassa käynnistettiin vuonna 1996 lähiöprojekti, jonka aikana muun muassa alueen kerrostaloja on saneerattu, puistoja parannettu ja katuja uusittu.[18] Vuonna 2006 Suomen kotiseutuliitto nimesi Kontulan vuoden kaupunginosaksi Suomessa.[18] Suunnitelmien mukaan Kontulan ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään huomattavasti lähivuosina. Alueelle suunnitellaan rakennettavan asuin- ja toimistotaloja, hotelli ja pysäköintitalo. Kaupungin suunnitelmissa on kasvattaa Kontulan kerrosalaa 40 000 kerrosneliömetrillä.[19]
Kontulan metroasemalla tehdään peruskorjausta, jonka piti valmistua toukokuun 2007 loppuun mennessä, mutta pohjaveden taso ja kalliopohja ovat viivästyttäneet työtä.[20]
Vuoden 2007 keväällä keskustelua herätti jätteenpolttolaitoksen mahdollinen sijoittaminen Kivikkoon. Kontula.com-verkkosivuston kyselyyn vastanneista 84 % vastusti tätä YTV:n suunnitelmaa.[21]
[muokkaa] Palvelut
Helsingin kaupunki aloitti vuonna 2004 vuoteen 2009 kestävän projektin, jonka aikana se käyttää 50 miljoonaa euroa Kontulan julkisten rakennusten kunnostamiseen ja kehittämiseen. Elokuussa 2005 otettiin käyttöön Nuorison toimintakeskus, ja suunnitelmissa on myös metroaseman ja vanhustenkeskuksen täydellinen uudistaminen. Myös kirjastolle etsitään uutta, tilavampaa sijoituskohdetta.[22] Kontulan uimahallin peruskorjaus valmistui 4. huhtikuuta 2007. [23]
Kontulan palvelukeskus on vuonna 1967 perustettu ostoskeskus, jossa toimii 85 yrittäjää, palveluntarjoajaa ja liikkeenharjoittajaa. Ostoskeskuksen yhteydessä on paljon palveluita kuten pankkeja, päivittäistavarakauppoja ja Alko. Julkisia palveluita ovat muun muassa posti, Kelan toimisto, kirjasto, uimahalli, Kontupiste, Lähiöasema ja terveysasema.[24][25] Ostoskeskuksessa toimii myös nuorten toimintakeskus, jonka vuonna 2004 remontoidut tilat otettiin käyttöön toukokuussa 2005. Toimintakeskuksessa on muun muassa nuorisokahvila ja monitoimisali esimerkiksi konsertteja varten. Sen yhteydessä toimii myös Suomen suurin sisäskeittihalli.[26]
Kontulan alueella on yhteensä viisi koulua: Vesalan ala- ja yläaste, Helsingin yhteislyseo (Kontulan yläaste ja lukio), Keinutien ala-aste ja Kontulan ala-aste. Kontulassa on kaksi asukastaloa: Kontulan Asukastupa ja Korttelitalo Ruuti. Leikkipuistoja ovat Leikkipuisto Kiikku, Leikkipuisto Lampi ja Kontulan Asukaspuisto. Päiväkoteja alueella toimii useita. Kotikonnuntiellä sijaitsee paraikaa remontoitava Kontulan vanhainkoti.
Kontula kuuluu Mellunkylän seurakuntaan. Alueen kirkko, Mikaelinkirkko, valmistui vuonna 1988.
[muokkaa] Kulttuuri
Kontulassa toimii Kontula-Seuran, FC Kontun ja ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen ylläpitämä KontuKeskus, joka järjestää tapahtumia ja asukasfoorumeita ja vaikuttaa alueen kehittämissuunnitelmiin.[18] Kontukeskus muun muassa julkaisee Kontula-lehteä, ja keskuksesta käsin lähetetään kahdesti kuussa Radio Kontulan ohjelmaa. Kontukeskus myös ylläpitää Kontulan alueportaalia Internetissä [1].
Kontulassa järjestetään myös joka vuosi maksuton KontuFestari. Tässä Itä-Helsingin suurimmassa kulttuuritapahtumassa on ollut perustamisvuodesta 2003 lähtien noin 10 000–13 000 kävijää vuosittain. Festivaaleilla on esiintynyt monia tunnettuja kotimaisia artisteja ja yhtyeitä, kuten Don Johnson Big Band, The Flaming Sideburns, Notkea Rotta, Pelle Miljoona, Tuomari Nurmio ja Mariska. Myös tuntemattomampia ulkomaisia vierailijoita on käynyt esiintymässä tapahtumassa.[27]
Kontulan ostoskeskuksessa järjestettiin vuoden 2007 Helsinki-päivänä maksuton OstariFestari-tapahtuma. 12. kesäkuuta järjestetyn tapahtumassa oli tarjolla elävää musiikkia ja muuta ohjelmaa. Paikalla esiintyivät muun muassa Pelle Miljoona ja Erja Lyytinen Blues Band.[28] Vuonna 2007 järjestettiin myös OstariFestarin ja KontuFestarin lisäksi Kontulan ostoskeskuksen 40-vuotisjuhlat, taiteiden yö -tapahtuma ja Kiinalaisen kulttuurin festivaali sekä julkaistiin uusi Kontula-lehti.
Kontulassa toimii myös useita seuroja ja yhdistyksiä, joista tunnetuimmat lienevät FC Kontu ja Kontula-Seura. FC Konnun edustusjoukkue pelaa miesten jalkapallon kolmostasolla Kakkosessa. Urheiluseura Kontulan Kunto [2] on toiminut alueella vuodesta 1966, ja nykyisin seuran lentopallon edustusjoukkue pelaa sarjatasolla 4. divisioonassa.
[muokkaa] Ympäristö
Kontula jakaantuu kolmeen osaan, joissa jokaisessa on palveluita lapsiperheille, koulu ja päiväkoti. Kustakin osasta johtaa ostoskeskukseen jalankulkuväylä, jotka ovat Isännän- ja Emännänpolku sekä Kiikku. Asuinkortteleiden pihat ovat metsäisiä, ja puistot on sijoitettu ympäri aluetta.
[muokkaa] Alueen nimistö
Kontulan nimi tulee Kosti Kajannon vuonna 1932 ostamasta tilasta, jonka nimeksi hän antoi ”Kontula”. Hän hakkasi nimen talon portinpieleen, ja pian nimi vakiintui koko aluetta koskevaksi. Kajanto myi 1930-luvulla tilastaan tontteja, jolloin muodostettiin muun muassa Kotikontu- ja Kontupohja-nimiset tilat. Kantasana kontu tarkoittaa nurmea.[29]
Kontulasta tuli alueen virallinen nimi vuonna 1959, jolloin myös ruotsinkielinen nimi, Gårdsbacka (suom. Kartanonmäki), vahvistettiin. Kaupungin nimistötoimikunta oli keksinyt Gårdsbacka-nimen vasta samana vuonna. Kontulan kadunnimien teemaksi otettiin koti ja sen ympäristö.[30] Kadunnimistö koostuukin lähinnä Kontu-sanan pohjalta muokatuista nimistä, kuten Kontukuja ja Kotikonnuntie, sekä kotiin liittyvistä nimistä, kuten Naapurintie, Isännänpolku ja Keinutie.
[muokkaa] Viher- ja virkistysalueet
Kontulan metsäisten ja väljien asuinkortteleiden pihojen lisäksi alueella on myös paljon puistoja, joista tunnetuin lienee Kelkkapuisto. Kelkkapuisto on varsinkin talvisin pulkanlaskijoiden suosiossa, ja lumettomana aikana käytössä ovat puiston rullalautailurampit. Kelkkapuistossa on tiloja myös muun muassa ratagolf- ja koiraharrastajille.
Rakennusvirasto ja Kontulan asukkaat laativat yhdessä vihersuunnitelman Vesalan, Kontulan ja Vihermäen alueelle vuonna 1999. Siihen liittyy myös luonnonhoidon toteutussuunnitelma. Suunnitelmassa esitettyjä asioita ovat puistokohtainen kunnossapito, peruskorjausten tarve ja niiden kiirellisyysjärjestys vuoteen 2008 asti. Muun muassa Lampipuistossa korjauksia on jo tehty.[31]
Kontulan liikuntapuisto on myös kunnostettu erityisesti jalkapalloilua ajatellen. Myös Vesalan kenttien alue on tarkoitus kunnostaa varsinkin kouluja ja nuorten jalkapalloilua varten.[31] Alueen muita puistoja ovat muun muassa Kiinalaispuisto ja Ruutipuisto. Kontulan läheisyydessä sijaitsee myös Kivikon liikuntapuisto.
[muokkaa] Rakennuskanta
Kontula on rakennettu väljäksi kerrostalopainotteiseksi asuinalueeksi, jonka vierestä löytyy myös vanhaa pientaloasutusta. Alueelle rakennettiin vuosina 1964–1970 7 000 asuntoa, mikä vastasi Helsingin noin yhden vuoden asuntotuotantoa. Kontulan rakennustahti hiljeni 1970-luvun lopulla painotuksen siirtyessä Helsingistä Vantaalle ja Espooseen. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla Kontulan alueelle rakennettiin muutamia pienkerrostaloja ja rivitaloja.[33] Kontulan viereen on rakennettu Kurkimäen ja Kivikon asuinalueet. Kontulaan on tehty myös täydennysrakentamista lähiöprojektin aikana vuosina 1996–2005. Täydennysrakennukset on rakennettu entisille liiketonteille tai tyhjille tonteille. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa Kivikonkaaren ja Kontulankaaren risteys sekä Keinutie. Kontulan kerrostaloalueet ovat myös sisältyneet Euroopan unionin Urban II -ohjelmaan, joka päättyi vuonna 2006.[34]
Kontulan vanhempien rakennusten arkkitehtuuri perustuu selkeään teolliseen tuotantoon. Ajan ihanteita Kontulaa rakennettaessa olivat koneellisuus ja sarjatuotannon mahdollistama kohtuuhintainen korkeatasoisuus. Rakennusten sommittelussa otettiin huomioon korkeiden ja matalien talojen vuorottelu. Suurten talojen vastapainoksi luotiin laajoja piha-alueita ja avoin korttelirakenne; tavoitteena oli tehdä alueesta mahdollisimman yhtenäinen. Koristelun sijasta taloissa käytettiin tehostevärejä muun muassa oven- ja ikkunanpielissä. Alkuvaiheen taloissa käytettiin vielä julkisivun läpi kulkevaa ikkunarivistöä eli nauhaikkunoita (nauhaikkunajulkisivuja on Kontulassa 42 kappaletta), jotka päästävät asuntoihin paljon valoa. Elementtirakentamisen edistyessä nauhaikkunoista luovuttiin ja elementit pelkistettiin levyiksi, joiden keskellä on standardimitoitettu ikkunanreikä. Muita tunnusomaisia piirteitä Kontulan vanhemmille rakennuksille ovat vaalea väritys ja tummaksi maalatut pohjakerrokset, joiden tarkoituksena on luoda kuva maanpinnan yläpuolelle nostetuista rakennuksista. Valkoisen värityksen myötä Kontula tunnettiin aikoinaan myös nimellä ”Valkoinen Kontula”.[35]
Asuntojen koot vaihtelevat talojen koon mukaan, mutta eniten on keskikokoisia 3–4 huoneen asuntoja. Pienemmissä, kolmikerroksissa taloissa on isompia perheasuntoja, ja korkeimmissa, seitsemän-yhdeksänkerroksisissa kerrostaloissa pienempiä asuntoja. Asuntokannasta pienasuntoja on Varsinkin nykypäivään verrattuna pienasunnot ovat pieniä ja perheasunnot tilavia. Asunnot ovat valoisia ja ikkunapinta-alat suuria. Suurimmissa asunnoissa on kylpyhuoneen lisäksi erillinen WC, ja useissa vaatehuone. Asuntojen pohjaratkaisut ovat samankaltaisia, mikä johtuu suurta samanlaisten elementtien määrää tukeneesta rakennustekniikasta.[36] Elementtitaloissa löytyi valmistumisen jälkeen puutteita muun muassa lämmönjakelusta ja eristysten asennuksesta.[37]
Lähes kaikki Kontulan taloyhtiöt ovat korjanneet talojensa julkisivuja, ikkunoita ja lämmitysjärjestelmiä. Lisäksi noin viiteentoista kaupungin omistamaan rakennukseen on tehty uusia parvekkeita; 1960-luvulla valmistuneissa taloissa ei alkuun ollut parvekkeita, ainakaan pienemmissä asunnoissa. Kaupungin ja Kontulan kiinteistöyhtiöt ovat teettäneet lähes kaikissa 1960–70-luvuilla rakennetuissa taloissa peruskorjaukset.[38] Joitakin alueen taloja on myös maalattu uudelleen. Maalausta lähti ajamaan Kontula-seura 1970-luvulla. Julkisivulautakunta hyväksyi suunnitelman 1973, ja valtion teknillinen tutkimuskeskus ryhtyi 1970-luvun puolivälissä tutkimaan maalipintojen kestävyyttä. Tarkoituksena oli aloittaa maalaaminen 1980-luvun alussa. Etenkin Keinutien taloyhtiöt maalauttivat talojansa muun muassa keltaisella värillä.[39]
[muokkaa] Väestö
Kontulassa oli 13 172 asukasta vuonna 2006. Kontulassa on eniten 25–49-vuotiaita, toiseksi suurin ikäryhmä on eläkeikäiset, yli 65-vuotiaat.[1] Kontula sai 1960-luvulla maineen maaltamuuttajien lähiönä. Kontulaan muuttaneista 45 % oli tosin syntynyt Helsingissä, mutta yli 18-vuotiasta vain 25 % oli syntyperältään helsinkiläisiä. Vuokrataloissa 30 % oli syntyperältään helsinkiläisiä. Kontulan asukasluvun oli suurimmillaan vuonna 1973, jolloin siellä asui 21 500 ihmistä, ja lasten ja nuorten osuus asukkaista oli muuta kaupunkia suurempi. Vuonna 1970 Kontulassa oli vain noin 3 % vanhuksia, ja heistäkin vain joka neljäs asui yksin.[40] Kontulan asukasluku alkoi vähetä vuoden 1973 jälkeen. 1970-luvulla ikärakenne muuttui: nuorten osuus pieneni ja vanhusten osuus vastaavasti kasvoi. Jo 1990-luvulla vanhusten osuus ylitti kaupungin keskiarvon.[41]
Kontulassa oli vuonna 2006 suomen kieltä äidinkielenään puhuvia 82,27 % (Helsinki 86,2 %), ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia 4,30 % (Helsinki 6,20 %) ja muuta kieltä äidinkielenään puhuvia 13,78 % (Helsinki 7,59 %).[2]
[muokkaa] Tulot, työttömyysaste ja koulutus
Kontulalaisten valtionveronalaiset keskitulot olivat vuonna 2005 19 507 euroa, joka on selvästi vähemmän kuin koko Helsingissä keskimäärin (26 982 euroa). Mellunkylän peruspiirissä keskimääräiset tulot olivat 19 777 euroa. Vuonna 2006 Yli 15-vuotiaista enintään perusasteen koulutuksen suorittaneita (tai joiden koulutuksesta ei ollut tietoja) oli 5 563, keskiasteen suorittaneita 3 581 ja korkea-asteen suorittaneita 1 957.[2]
Vuonna 2003 Kontulan työttömyysaste oli 16,1 %, kun se Mellunkylän peruspiirissä oli 14,4 %. Miesten työttömyysaste oli 16,3 % ja naisten 12,7 %. Koko kaupungissa työttömyysaste oli vuonna 2003 9,6 %.[2] Muuta kaupunkia korkeampi työttömyys on perua 1990-luvun lamasta. Vielä vuonna 1990 Kontulassa oli saman verran työttömiä kuin muuallakin kaupungissa, eli noin 2 % työvoimasta. Laman aikana työttömyys kuitenkin nousi, ja vuonna 1996 se oli jo 24,9 % Helsingin keskiarvon ollessa 17,0 %. Korkeaa työttömyyttä voi selittää alhaisella koulutustasolla ja päihdeongelmilla.[42] Kontulan alueella oli 1 906 työpaikkaa vuonna 2002.[2]
[muokkaa] Äänestäminen
| Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2007[43] | ||
|---|---|---|
| Puolue | Kontula (%) | Koko kaupunki (%) |
| SDP | 36,5 | 21,2 |
| Kokoomus | 17,9 | 30,2 |
| Vihreät | 11,4 | 20,1 |
| Vasemmistoliitto | 9,1 | 6,8 |
| Keskusta | 7,4 | 6,9 |
| Perussuomalaiset | 6,3 | 2,9 |
| RKP | 3,4 | 6,0 |
| Kristillisdemokraatit | 3,0 | 2,5 |
| Muut | 4,9 | 2,0 |
| Äänestysprosentti vaaleissa[44][43] | ||
| Vaalit | Kontula (%) | Koko kaupunki (%) |
| Kunnallisvaalit 2000 | 46,7 | 50,9 |
| Eduskuntavaalit 2003 | 70,3 | 73,9 |
| Kunnallisvaalit 2004 | 52,1 | 57,1 |
| Eduskuntavaalit 2007 | 65,2 | 71,1 |
Kontulalaisten äänestysaktiivisuus on vaihdellut vuosien mittaan. 1970-luvulla äänestysaktiivisuus oli muuta Helsinkiä korkeampi, pysytellen 80 % tienoilla, ja muuta Suomea vain hieman matalampi. SKP ja SDP saivat alueen äänistä noin 60 %; vaikka SKP:n kannatus Helsingissä laski, Kontulassa se nousi 1970-luvulla. Vuosi 1972 oli historiallinen, sillä kunnallisvaaleissa Kontulasta valittiin kuusi ehdokasta valtuustoon. Jo 1980-luvulla moni kontulalainen, etenkin nuori, siirtyi nukkuviin äänestäjiin. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa kontulalaisten äänestysaktiivisuus oli ennätysalhaalla, 66 %:ssa. Äänestysaktiivisuuden ero koko Suomen äänestysaktiivisuuteen oli 6 %-yksikköä. Äänestysaktiivisuus on noussut hiljalleen noin 70 %:iin, joka on hieman yli maan keskiarvon. Aktiivisuus on kuitenkin jakautunut asuntotyypin mukaan: vuoden 1999 eduskuntavaaleissa omistusasuntojen asukkaista äänesti 78 %, vuokratalojen asukkaista 56 %.[45]
Kontulan äänestysaktiivisuus on muuhun kaupunkiin verrattaessa matalampi. Kontulan voi yleisesti sanoa olevan enemmän vasemmalla kuin oikealla. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kontulan äänestysaktiivisuus laski edellisistä eduskuntavaaleista. SDP sai edelleen suurimman kannatuksen, Kokoomus puolestaan nosti kannatustaan noin 1 %-yksiköllä. Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja SKP:n kannatus oli suurempaa kuin Helsingissä keskimäärin. Perussuomalaiset saivat Kontulassa suhteellisesti noin kaksi kertaa enemmän ääniä kuin muualla kaupungissa.
[muokkaa] Tunnettuja kontulalaisia
Kontulassa on asunut paljon tunnettuja julkisuuden henkilöitä ja oman alansa edustajia. Keinutiellä ovat asuneet muun muassa Yleisradion tv-toimittaja Reino Paasilinna ja Mainostelevision Esko Tommola, ulkoministeriön viranhaltija Jaakko Iloniemi, historiantutkija Heikki Ylikangas, opetushallituksen pääjohtaja Erkki Aho ja Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen. Kontulassa ovat myös asuneet laulaja, muusikko Arttu Suuntala, entinen Kokoomuksen puheenjohtaja ja ministeri Harri Holkeri ja NHL-tähti Esa Tikkanen.[45] Myös Bomfunk MC's -yhtyeen solisti Raymond Ebanks on Kontulan kasvatteja. Nykyisistä asukkaista tunnetuimpia lienee kirjailija Tomi Kontio.
[muokkaa] Kontulan maine
Kontulasta on erilaisia käsityksiä, mutta usein sitä pidetään rauhattomana lähiönä, joskus jopa slummina.[46] Kontula peri maineen rauhattomana lähiönä Siilitieltä 1960-luvulla, ja se oli tiedotusvälineiden, etenkin lehdistön, silmätikku. Syyksi voidaan katsoa 1960-luvun jälkeen noussut lähiökielteinen ilmapiiri, joka kohdistui etenkin Kontulaan, silloin Suomen suurimpaan lähiöön. 1980-luvulla Kontula nähtiin jo valoisampana paikkana, mutta 1990-luvun alun lama synkisti Kontulan kuvaa tiedostusvälineissä.[47] Vuonna 2007 Helsingin lähiöprojektin yhteydessä 183 toimittajalta kysyttiin, ”mikä lähiö tulee ensimmäisenä mieleen”, ja 32 % vastasi: Kontula.[48]
Kontulalaistenkin käsitykset alueesta vaihtelevat, mutta monet pitävät Kontulaa viihtyisänä paikkana, josta eivät haluaisi muuttaa pois. Jo vuonna 1966 kontulalaiset eivät päässeet yhteisymmärrykseen: haastatteluissa yksi ei olisi halunnut muuttaa alueelta pois ja toista piteli paikallaan vain perhe ja koira. Alkuaikoina asukkaat olivat tyytymättömiä varsinkin palveluiden puuttumiseen.[46]
[muokkaa] Huomiointi tiedotusvälineissä
Uutisointi Kontulasta oli vielä 1960-luvun alussa myönteistä, ja valmistumattomasta lähiöstä kirjoitettiin lehdistössä suopeasti. Helsingin Sanomat kuvasi huhtikuussa 1962 Kontulaa hyväksi vastakohdaksi keskustan ahtaudelle: ”Yhä useammat pääsevät muuttamaan keskustan melusta ja pölystä raittiiseen ilmaan ja luonnontuntumaan.”[49] 1960-luvun lopulla kirjoittelu muuttui negatiivisemmaksi, etenkin Kontulan hurjastelevan nuorison takia.[50] Kontula pääsi lehtien otsikoihin kielteisten uutisten vuoksi, ja monesti pienimmästäkin negatiivisesta asiasta kirjoitettiin liioitellen.[51]
Uutisointi Kontulasta levottomana lähiönä jatkui 1970-luvulla. Lehtien mielenkiinnon herätti etenkin vuoden 1973 pääsiäisen alla tapahtunut rikospoliisin petosryhmän apulaispäällikön Vilho Holmin pahoinpitely, joka pääsi myös Ilta-Sanomien etusivulle. Helmikuussa 1973 television väkivaltateemaillan johdanto-osa käsitteli lähes yksistään Kontulan ongelmia. Levottomuutta 1970-luvulla aiheuttivat etenkin huumekauppa ja 1960-luvun lopulla alkanut alkoholin vähittäismyynnin vapautuminen.[52] Keskiolut tuli tavallisiin kauppoihin vuonna 1969, ja Kontulan Alko avattiin vuonna 1971.[53]
1990-luvun lopulla uutisaiheeksi nousivat Kontulan skinheadit ja rasismi.[17] 2000-luvulla Kontulaa on uutisoitu myönteisemmin, ja pääasioiksi ovat nousseet alueen hyvät puolet. Varsinkin lähiöprojektin ja Euroopan Unionin Urban II:n aikaan saama alueen kehittämistyö ja kulttuuritapahtumat ovat olleet esillä otsikoissa.[54][55] Negatiiviset uutiset ovat käyneet harvinaisemmiksi. Sellainen oli ostoskeskuksessa loppusyksystä 2006 tapahtunut pahoinpitely, jolloin FPS Securityn vartija potki maassa kädet sidottuna maannutta puolustuskyvytöntä miestä rintaan. Tapaus nousi otsikoihin YouTubessa pyörineestä videosta.[56]
[muokkaa] Viittaukset kulttuurissa
Kontula on ollut esillä myös elokuvissa. Kenties tunnetuin Kontulaan sijoittuva elokuva on Tapio Suomisen Täältä tullaan elämä. Se oli vuoden 1980 katsotuin kotimainen elokuva 381 024 katsojalla. Kuvauspaikkoja olivat Kontulankaari, Vesalan yläaste, ostoskeskus, Ostostie ja urheilukentän huoltorakennus. Elokuva ei niinkään kerro Kontulasta vaan lähiönuorista ja heidän elämästään yleensä. Vuoden 2003 Nousukausi kertoo espoolaisesta nuoresta parista, joka pääsee elämysmatkalle Jakomäkeen. Yhtenä vaihtoehtona on myös loma ”luottohäiriöisenä asunnonhakijana Kontulassa”.[57]
Arto Paasilinna visioi teoksessaan Ihmiskunnan loppulaukka, että Kontula tullaan räjäyttämään jo vuonna 2037 ja sen tilalle istutetaan geenimuunneltua villipajua, jonka arvellaan lisäävän kaupungin viihtyisyyttä. Matti Yrjänä Joensuun kirjassa Harjunpää ja poliisin poika (Otava 1983) Kontula on keskeisesti esillä.
[muokkaa] Liikenne
Kontulan halki kulkee vuonna 1965 valmistunut Kontulantie. Toinen pääväylä on Kontulankaari. Alueen katu- ja jalankulkuverkko valmistui vuoteen 1970 mennessä.[58] Kontulan kustakin kolmesta osa-alueesta lähtee autoliikenteestä erotettu kävelykatu kohti ostoskeskusta.
Kontulan joukkoliikenneyhteys Helsingin keskustaan on tiheä metroliikenne Kontulan metroasemalta, joka avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1986. Metroasema sijaitsee Itäkeskuksen-Mellunmäen metrohaaralla, ja sitä käyttää päivittäin noin 20 000 matkustajaa. Aseman rakennettiin aikanaan minimivaatimusten mukaisesti. Asemaa on sittemmin peruskorjattu vuonna 2003, jolloin keskiosan lippuhalli uudistettiin. Parhaillaan peruskorjataan aseman itäistä lippuhallia, jonka parannustyöt valmistuvat syksyn 2007 aikana.[59] Kokonaiskustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa, josta kaupungin lähiörahasto kustantaa noin 2,5 miljoonaa euroa.[60]
Ympäröivistä lähiöistä on kattava liityntäliikenne Kontulan sekä Itäkeskuksen metroasemille. Kontulasta on lisäksi poikittaisyhteys linja-autolla Malmille ja Vuosaareen. Kontulan sisäistä bussilinjastoa uudistettiin vuoden 2006 syksyllä, mutta toteutuneet uudistukset eivät olleet useille kontulalaisille mieleen.[61] Valitusten pohjalta kaupunki selkeytti linjastoa, ja uudet reitit ja aikataulut otettiin käyttöön 15. tammikuuta 2007.[62]
[muokkaa] Joukkoliikenneyhteydet
Metron lisäksi Kontulassa ja Kontulaan kulkevat seuraavat bussilinjat:
| 78 | (Vuosaari (M) – Mellunmäki – Kontula - Kurkimäki - Malmi) |
| 94 | (Itäkeskus (M) – Porttitie – Kontula (M) – Kontulankaari/Rapolantie) |
| 94A | (Kotikonnuntie – Kontula (M) – Kurkimäki - Kivikko – Kontula (M) – Kotikonnuntie) |
| 94B | (Kontula (M) – Kivikko – Kurkimäki - Kontula (M) |
| 94V | (Kontula (M) – Kontulankaari/Rapolantie) |
| 92N | (Yölinja, Rautatientori - Myllypuro - Kontula - Kurkimäki - Kivikko - Keinutie) |
| 94N | (Yölinja, Rautatientori – Kontulankaari/Rapolantie) |
| 95 | (Itäkeskus (M) – Mellunmäki (M) – Kontula (M) – Keinutie) |
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Yleiset lähteet
- Kokkonen, Jouko: Kontula – Elämää lähiössä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-402-9.
- Sädevirta, Sirkka: Kontulan historiasta ja rakentamisesta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 1994. ISBN 951-772-526-4.
- Astikainen, Riitta; Heiskanen, Riitta; Kaikkonen, Raija: Elämää lähiössä. Sanoma Oy/Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-4-3.
- Markkanen, Airi: Albumit auki Kontulaan. Lasipalatsin Mediakeskus Oy, 2005. ISBN 952-480-016-0.
- Useita kirjoittajia: Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2000.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Helsingin väestöennuste 2007–2040 www.hel2.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Helsingin seudun aluesarjat www.aluesarjat.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007.
- ↑ Etusivu / Ajankohtaista Kontulan Ostari. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 10–11
- ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s.1–8
- ↑ Kontula.com: Tuleva suurlähiö www.kontula.com. Viitattu 7. maaliskuuta 2007.
- ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s.10–14.
- ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 18.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 30–34.
- ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 23.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 45.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 57–59.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s.63–71.
- ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 20.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 144–146.
- ↑ Uutta asutusta www.kontula.com. Viitattu 7. maaliskuuta 2007.
- ↑ 17,0 17,1 Kokkonen, Jouko, 2002, s. 165–170.
- ↑ 18,0 18,1 18,2 Kontula-Seura: Kontula on vuoden 2006 kaupunginosa Suomessa www.kontulaseura.com. Viitattu 8. maaliskuuta 2007.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Kontulan ostoskeskuksen ympäristö täyttyy uusista rakennuksista www.hs.fi. Viitattu 11. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kontulan metroaseman lippuhalli avataan kesällä HKL. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.
- ↑ Jätteenpolttolaitos Kivikkoon? Kontula.com. Viitattu 25. toukokuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko: Kaupunki satsaa Kontulaan www.kontula.com. Viitattu 11. maaliskuuta 2007.
- ↑ Uimahallit Oy: Kontulan uimahalli peruskorjataan www.urheiluhallit.fi. Viitattu 11. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kontulan ostari: Kaiken kattava ostoskeskus www.kontulanostari.com. Viitattu 11. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kontulan alueportaali: Kontulan ostoskeskus www.kontula.com. Viitattu 11. maaliskuuta.
- ↑ Kontulan toimintakeskus Nuorisoasiainkeskus. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.
- ↑ KontuFestari www.kontula.com. Viitattu 16. maaliskuuta 2007.
- ↑ Erja Lyytisen blues kruunasi OstariFestarin Kontula.com. Viitattu 13. kesäkuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 14–15.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 25.
- ↑ 31,0 31,1 Lähiöprojekti: Ympäristön parantaminen www.hel2.fi. Viitattu 15. maaliskuuta 2007.
- ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 20
- ↑ Kontula.com: Kontula valmistuu www.kontula.com. Viitattu 7. maaliskuuta 2007.
- ↑ Lähiöprojekti: Elinvoimaiset lähiöt – Kontula www.hel2.fi. Viitattu 8. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko (toim.); Salastie, Riikka (kirj.), 2002, s. 53–56.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 38.
- ↑ Kontula.com: Puutteita betonitaloissa www.kontula.com. Viitattu 7. maaliskuuta 2007.
- ↑ Lähiöprojekti: Rakennusten korjaus Kontulassa ja Vesalassa www.hel2.fi. Viitattu 8. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 119
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 67–68.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 117–118
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 166–167,
- ↑ 43,0 43,1 [http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_03_23_Tilastoja_11_Lankinen.pdf Eduskuntavaalit Helsingissä 2007] Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13. huhtikuuta 2007.
- ↑ Bäcklund, Pia; Lankinen, Markku; Mäkelä, Susanna: Kunnallisvaalit 2004 VAALITILINPÄÄTÖS – Helsinki www.hel2.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007.
- ↑ 45,0 45,1 Pöntinen, Petri: Ostosmatka itään www.suomenkuvalehti.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007.
- ↑ 46,0 46,1 Kokkonen, Jouni: Lähiön kääntöpuoli www.kontula.com. Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 130–131.
- ↑ Asukkaat ja toimittajat näkevät lähiön eri tavoin Kontula.com. Viitattu 25. toukokuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 28.
- ↑ Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.), 1997, s.99.
- ↑ Lipiäinen, Ville & Pitkänen, Pia: Kontula on mainettaan parempi www.kontula.com. Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 124.
- ↑ Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.), 1997, s.101.
- ↑ Kontula otsikoissa 2006 www.kontula.com. Viitattu 19. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kontula saanut paljon positiivista julkisuutta www.kontula.com. Viitattu 19. maaliskuuta 2007.
- ↑ Nettivideo näyttää vartijan potkivan sidottua miestä Helsingissä www.hs.fi. Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
- ↑ Kontula.com: Kontula kulttuurissa www.kontula.com. Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
- ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 23.
- ↑ Kontulan metroaseman peruskorjaus jatkuu HKL. Viitattu 9. syyskuuta 2007.
- ↑ Kontulan metroasema HKL. Viitattu 20. huhtikuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Kontula.com: Kontulan liityntälinjasto uudistuu 15.1.2007 www.kontula.com. Viitattu 12. maaliskuuta 2007.
- ↑ HKL: 09.01.07 Liityntäbussilinjasto Kontulassa muuttui www.hel.fi. Viitattu 12. maaliskuuta 2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kontulan alueportaali
- Kontulan palveluhakemisto
- Kartat Google Maps -palvelussa: Satelliittikuva, kartta
- Kontulan tarina – kuvia ja tekstejä Kontulasta; osa Kansalaismuisti-hanketta
- Lähiöprojekti – Kontula–Vesala–Kivikko
- Helsinki alueittain: Mellunkylän peruspiiri – tilastoja ja perustietoa (2005) (PDF)
- Albumit auki -valokuvatietokanta – asukkaiden lähettämiä kuvia Kontulasta
- YLE Elävä arkisto: Minun Helsinkini – Tomi Kontio puhuu Kontulasta
- Ostosmatka itään – Suomen Kuvalehden artikkeli Kontulasta
