Myllypuro
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 454 (702 peruspiiri) | ||
| Suurpiiri | Itäinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 2,19 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 9109 (1.1.2006) | ||
| - Väestötiheys | 4159 (1.1.2006)/km² | ||
| Postinumerot | 00920, 00921 | ||
| Osa-alueet | on itse peruspiiri | ||
| Lähialueet | Puotinharju, Roihupellon teollisuusalue, Länsi-Herttoniemi, Latokartano, Kivikko, Kurkimäki, Kontula | ||
Myllypuro (ruots. Kvarnbäcken) on Helsingin 45. kaupunginosaan Vartiokylään kuuluva osa-alue Itä-Helsingissä, Kehä I:n länsi- ja Itäkeskuksen pohjoispuolella. Myllypuro muodostaa oman peruspiirinsä.
Myllypurossa asuu n. 9100 asukasta (1.1.2006), työpaikkoja alueella on n. 1300.
Myllypuro on tyypillinen 1960-luvulla väljästi rakennettu korkeiden betonielementtikerrostalojen muodostama asuinalue. Rakennukset on rakennettu pääosin vuosina 1964–1966, ja pääosa niistä on peruskorjattu. Myllypuron kerrostaloalueen ympärillä on lisäksi pientaloasutusta, ja alueelle rakennetaan uusia rakennuksia.
Myllypuron peruspiirissä toimii neljä suomenkielistä sekä yksi ruotsinkielinen päiväkoti. Alueella sijaitsevat lisäksi ala-asteen sekä yläasteen koulut.
Myllypurossa on hyvien kulkuyhteyksien päässä uusia liikuntapaikkoja: monitoimihalli Liikuntamylly Kehä I:n varrella sekä salibandyhalli Arena Center Myllypuro. Myllypuron liikuntapuisto sijaitsee asuinalueen eteläpuolella. Myllypuron lapsille ja nuorille on laadittu oma harrasteopas pääosin liikuntaharrastuksista Myllypurossa ja sen lähialueilla. Myllypuron koululaisten harrasteopas (pdf)
Myllypuron keskuksessa, alueen itäosassa sijaitsee metroasema, joka otettiin käyttöön 1986. Alueella liikennöi lisäksi metron liityntälinja 92 (Itäkeskus (M) - Myllypuro (M) - Alakiventie).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alakiventien kaatopaikkakatastrofi
Myllypurossa toimi yleinen kaatopaikka Alakiventiellä vuodesta 1954 vuoteen 1962. Kaatopaikan alue oli arviolta 4,5 hehtaaria ja sinne vietiin yhdyskuntajätteiden ohella useita teollisuusjätteitä, öljyä, raskasmetalleja ja jopa jätteitä, jotka nykyään luokiteltaisiin ympäristömyrkyiksi, kuten Helsingin kaasulaitoksella kaasun puhdistuksen yhteydessä syntynyttä syanidia sekä polyaromaattisia hiilivetyjä sisältävää jätettä. Käytön jälkeen haudattu kaatopaikka kaavoitettiin vuosina 1974 ja 1975 ja sen päälle rakennettiin asuintaloja 1970-luvun puolessa välissä. Alueella oli 303 asuntoa ja päiväkoti. Vuoden 1999 alussa asukkaiden määrä oli 500.
Aiemman kaatopaikan päällä olevalla alueella tehtiin kunnostustutkimuksia Alakiventie 4–6:ssa ja 8:ssa vuosina 1996 ja 1997. Koetulokset ja asukkaiden valitukset osoittivat, että tarkempi tutkimus oli tarpeen. 13. marraskuuta 1998 Alakiventie 8:n asukkaat halusivat sadevesiputkien kunnostustyön ohella saada tietää, miksi maaperä oli painunut rakennuksen edessä. Kun työkone kaivoi maata syvemmältä, noin metrin syvyydestä tuleva haju ei jättänyt mitään epäselväksi. Asukkaat ottivat yhteyttä Helsingin ympäristökeskukseen tilatakseen näytteenoton. Tarkemmassa tutkimuksessa ilmeni jälkiä syanidista ja vastaavista aineista, kun maahan tehtiin koekairauksia. Jotkut asukkaat eivät edes tienneet, että olivat ostaneet kotinsa kaatopaikan päältä ja olivat järkyttyneitä. Jotkut tiesivät, mutta ajattelivat kaiken olevan kunnossa ja jopa Helsingin ympäristökeskus oli yllättynyt myrkkylöydöksistä.
Tutkimuksen lopuksi keväällä 1999 kävi ilmi, että alue oli vakavasti saastunut ja soveltumaton asumiskäyttöön. Saastepitoisuudet alueen maaperässä ylittivät sallitut arvot yli kymmenkertaisesti ja esimerkiksi syanidi-, PCB- ja PAH -pitoisuudet ylittivät turvalliset arvot useampisatakertaisesti. Tutkimuksen jälkeen tehtiin suunnitelma, jonka pääasialliset ratkaisut hyväksyi Helsingin kaupunginhallitus kesäkuussa 1999. Suunnitelman tarkoitus oli kaatopaikan kunnostus turvalliseksi. Rakennukset Alakiventie 8:ssa ja 6:ssä, kuten myös päiväkoti Leipuri, päätettiin purkaa. Rakennukset Alakiventie 4:ssä evakuoitiin ja yhteensä kolme rakennusta ympäristöineen oli tarkoitus kunnostaa purkamatta niitä. Saastunut maaperä keskitettäisiin yhteen paikkaan ja eristettäisiin ympäröivästä alueesta vedenpitävällä vaaka- ja pystysuuntaisella rakennelmalla. Lopuksi alue peitettäisiin 1,5 metriä paksulla puhtaan maaperän kerroksella ja maisemoitaisiin puistoksi. Ympäristölupa kaupunginhallituksen toimenpidepäätökseen saatiin heinäkuussa ja syksyllä kunnostussuunnitelmaa tarkennettiin ottamaan huomioon tarkat kaatopaikka-alueen rajat.
Kyselyt ja suunnitelmat Myllypuron kaatopaikka-alueen kunnostuksesta on tehty yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja hallintokuntien kesken. Julkisten töiden virasto on ollut vastuussa maaperätutkimuksista, kunnostussuunnittelusta ja ympäristölupahakemuksista. Julkisten töiden virasto hoitaa myös rakennusten purkutyöt kuten myös maisemoinnin, joka on tarpeen jätteiden eristämiseksi ympäristöstä. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto oli vastuussa omistusasuntojen lunastuksista kuten myös vuokra-asukkaiden uudelleensijoituksesta. Terveysvirasto ja Ympäristökeskus ovat vastuussa alueella asuneiden ihmisten terveyden tarkkailusta ja muista terveyteen liittyvistä asioista.
Asukkailla ilmeni vakavia terveyshaittoja, mm. syöpä, astma ja diabetes, olivat tavanomaista yleisempiä. Aiheesta tuli suuri mediakohu, kun ilmeni, että kaupunki oli tiennyt kaavoitusta tehdessään, että alueella oli ollut kaatopaikka. Lisäksi asukkaat pitivät kaupungin asunnoista maksamia hintoja liian alhaisina ja asiointia virkamiesten kanssa byrokraattisena. Lopulta pitkällisten taisteluiden jälkeen asukkaat muuttivat pois ja talot purettiin. Vuoden 2007 lokakuussa vielä kaksi säästetyksi aiottua Alakiventie 4:n kerrostaloa on purkamatta, koska niiden kunnostaminen ihmisvoimin olisi liian vaarallista saasteiden vuoksi ja työtä ei voida tehdä kauko-ohjatuilla roboteilla. Talot on tarkoitus purkaa vuoden 2007 loppuun mennessä.
Ongelmajätekaatopaikan tapaus on vaikuttanut koko Myllypuron maineeseen asuntojen hintoja alentavasti.
[muokkaa] Liikenneyhteyksiä Myllypuroon
- Metro Myllypuron metroasemalle
- 92 (Itäkeskus (M) - Myllypuro (M) - Alakiventie)
- 92N (yölinja: Rautatientori - Myllypuro - Kivikko - Keinutie)
- Jokeri-linja 550 Viilarintiellä alueen lounaiskulmassa
- Useita poikittaisia bussilinjoja Kehä I:llä alueen itä- ja pohjoisreunalla
Lisätietoja: Helsingin kaupungin liikennelaitos sekä YTV.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Myllypuron kaupunginosasivut
- Myllypuron ala-asteen koulu
- Myllypuron yläaste
- MLL Myllypuron yhdistys
- Helsinki alueittain (2005). Myllypuron peruspiiri (pdf)
- Myllypuron Lähiöprojekti
- Myllypuron metsän puolesta -kansanliike
- Myllypuron saastekatastrofi - Alakiventie 8:n kotisivut
- Kaupunkisuunnitteluvirasto: Myllypuro
[muokkaa] Lähteet
- Eduskunnan sivut
- Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen raportti
- TKK Myllypuro Case
- Myllypuro rakennettiin osittain kaatopaikan päälle
