YTV
Wikipedia
YTV (lyhenne sanoista Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) on Suomen pääkaupunkiseudun yhteistyöelin. YTV-alueeseen kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Kerava otti seutulippujärjestelmän osittain käyttöön maaliskuun 2006 alussa sekä loput lipputuotteet 1. tammikuuta 2007 alkaen. Kirkkonummi otti käyttöön seutulippujärjestelmän juna- ja osassa linja-autoliikennettä 1. tammikuuta 2007 alkaen.
Kirkkonummi liittyy YTV Jätehuollon järjestämän jätehuollon piiriin 1.4.2008.
YTV:n tehtävänä on edistää pääkaupunkiseudun kehitystä tuottamalla korkeatasoisia joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluita. YTV vastaa mm. bussien seutuliikenteen ja kaupunkiratojen liikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta, mutta ei operoinnista. Helsingin kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitaa kuitenkin Helsingin kaupungin liikennelaitos, HKL.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Organisaatio ja talous
YTV:n asioista päättävät seutukokous ja hallitus. Toimintaorganisaation johdossa on yhteistyöjohtaja. Hannu Penttilän siirryttyä Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi tammikuussa 2008 YTV:tä johtaa toistaiseksi oman toimensa ohessa hallintojohtaja Matti Hilli.
Organisaation toiminta on vuoden 2006 alusta jakautunut neljään tulosalueeseen, jotka ovat liikenne, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto sekä yhteiset palvelut.
Vuoden 2005 alusta Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisen liikenteen hoitoon liittyvät tehtävät siirtyivät YTV:lle. Kerava liittyi sopimusperusteisesti lippu- ja taksajärjestelmään (ns. 3. vyöhyke) 1.3.2006 alkaen, Kirkkonummi 1.1.2007 alkaen.
YTV:n toimintatulot vuonna 2006 olivat 260,1 miljoonaa euroa ja toimintakulut 239,9 miljoonaa euroa ilman sisäisiä eriä. Liikenteen tulosalueen osuus toimintatuloista on noin 72 %, jätehuollon noin 25 %.
Toimintatuotoista seutulipputulot muodostavat 30,9 %, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisen joukkoliikenteen lipputulot 8,3 %, jätteen käsittelymaksut 13,1 % ja jätteen kuljetusmaksut 13,3 %. Kuntaosuuksilla rahoitetaan 32,1 % ja muilla toimintatuotoilla 2,3 %.
Tiedot ovat YTV:n hallituksen 30.3.2007 allekirjoittamasta vuoden 2006 tilinpäätöksestä.
[muokkaa] Tulevaisuus
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan koordinaatioryhmä on hyväksynyt 18.1.2008 YTV:n jäsenkuntien kaupunginjohtajien esityksen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen sekä vesi- ja viemärilaitosten uudelleenorganisoinnista. Esitystä käsitellään Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa 12.2.2008, jonka jälkeen esitys menee seudun kaupunkien kaupunginhallitusten käsiteltäväksi. Mikäli kaupunginhallitukset hyväksyvät esityksen, organisaatiomuutosten valmistelu aloitetaan välittömästi maaliskuun 2008 aikana tavoitteena saada organisaatiomuutokset voimaan 1.1.2010.
Kaupunginjohtajien tekemän esityksen mukaan YTV:n ja HKL:n nykyiset joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään uuteen lailla perustettavaan Helsingin seudun joukkoliikenneviranomaisena toimivaan organisaatioon, jonka työnimenä on Joukkoliikennepalvelut. Nykyiset kaupunkien itse hoitamat vesi- ja viemärilaitostoiminnot yhdistetään YTV:n jätehuoltoon. Tämän organisaation työnimi on Ympäristöpalvelut.
Käytännössä ratkaisu tarkoittaa nykymuotoisen YTV:n toiminnan lakkauttamista ja tehtävien siirtoa kahdelle uudelle kuntayhtymätyyppiselle organisaatiolle.
[muokkaa] Historia
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n esivaiheena toimineen Pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan (YTT) perustava kokous pidettiin 16. kesäkuuta 1970.
[muokkaa] Liikenne
YTV hoitaa seutuliikenteen sekä Espoon ja Vantaan sisäisen joukkoliikenteen suunnittelun. Suunnittelun lisäksi YTV kilpailuttaa bussiyhtiöt. HKL suunnittelee Helsingin sisäisen joukkoliikenteen, mutta toimii muuten yhteistyössä YTV:n kanssa. Kummallakaan organisaatiolla ei ole omia busseja.
Helsingin, Espoon ja vantaan välisessä liikenteessä kelpaava seutulippu otettiin käyttöön 1. kesäkuuta 1986.
Vuoden 2006 maaliskuun alussa 30 vuoden neuvottelujen ja teknisten järjestelyjen jälkeen seutulippu laajeni Keravalle kattaen junat ja bussit. Alkuvaiheessa otettiin käyttöön henkilökohtaiset kausiliput aikuisille, lapsille ja erityisryhmille sekä arvon lataus. Keravan sisäiset kerta- ja arvoliput otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2007, tosin Keravalla seutulippu ei kelpaa linjoilla 833, 850 ja 853.
Kahden vyöhykkeen lähiseutulipulla voi Keravan lisäksi matkustaa Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella, mutta ei kuitenkaan Helsingissä. Kolmen vyöhykkeen lähiseutulipulla voi matkustaa Keravalla ja koko YTV-alueella Helsinki mukaan lukien.
Seutulippu laajeni myös Kirkkonummelle 1. tammikuuta 2007, jonne sillä voi matkustaa junalla sekä Veikkolan suunnan busseilla. Aluksi lippu kelpasi vain Pohjolan Liikenne Oy:n linja-autoissa, mutta 1.5.2007 alkaen lippu alkoi kelvata myös Vainion Liikenne Oy:n ja M. Tervo Oy:n linja-autoissa. Maaliskuun 2008 alusta alkaen matkakortin kausi- ja arvoliput kelpaavat kaikissa Kirkkonummen alueen busseissa.
YTV Liikenne huolehtii myös pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ) tekemisestä. Siinä määritellään pääkaupunkiseudun yhteiset liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa, laaditaan yhteisiä tavoitteita toteuttava ja rahoituskehykseltään realistinen liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma ja arvioidaan suunnitelman vaikutuksia. Suunnitelma tehdään yhteistyössä, johon osallistuvat mm. YTV, sen jäsenkunnat, Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Liikenne- ja viestintäministeriö.
[muokkaa] Tarkemmin linjoista ja tarjonnasta
Seutulinjat voidaan luokitella karkeasti kolmen päätyypin mukaan.
- Helsingistä säteittäisesti lähtevät seutulinjat. Linjoilla on liikennettä varhaisaamusta myöhäisiltaan. Linjat liikennöivät ruuhka-aikaan 10–15 minuutin välein ja muina aikoina noin 30 minuutin välein. Linjoilla on itsensä kannattava perusta, käyttö korkeata koko päivän ajan ja ne eivät tarvitse paljoa yhteiskunnan subventiota.
- Poikittaislinjojen liikennöinti painottuu työmatka-aikoihin, mutta liikennettä on myös muina aikoina. Poikittaislinja 550 eli Jokeri-linja poikkeaa muusta poikittaisliikenteestä. Linjan vuoroväli on ruuhka-aikoina ainoastaan 5 minuuttia.
- Työmatkalinjojen liikenne on suunniteltu työmatkaliikennettä palvelevaksi. Linjojen reitit kulkevat työpaikka-alueiden kautta ja vuoroja ajetaan vain ruuhka-aikaan muuta liikennettä täydentävänä.
Espoon, Keravan ja Vantaan sisäinen liikennetarjonta on painottunut työ- ja koulumatkoihin ja busseja joudutaan subventoimaan melko paljon. Työ- ja kouluaikojen ulkopuolella liikennöidään harvemmin vuorovälein. Espoossa ja Vantaalla ei ylletä Helsinkiä vastaavaan vuoro- tai linjatiheyteen tai bussien käyttöasteeseen joukkoliikenteelle huonommin soveltuvan yhdyskuntarakenteen ja niukemman rahoituksen vuoksi (katso tarkemmin HKL), mutta muuhun Suomeen verrattuna joukkoliikenteen tarjonta on hyvää. Vuorotarjontaa voi parhaiten verrata samaa kokoluokkaa edustavien Tampereen ja Turun kesken.
Seutuliikenteen linjat on jaettu eri numeroille sen mukaan, mitä pääväylää ne Helsingistä lähtevät:
- 102–166 Länsiväylän suunnan linjat Kampin terminaalista, jotka on suunniteltu osittain korvattaviksi Länsimetrolla
- 194–195 Etelä-Espoon linjat Elielinaukiolta Munkkiniemen, Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta
- 205 Turunväylän linja Kampista
- 206–213 Turunväylän linjat Elielinaukiolta
- 231–270 Turuntien linjat Elielinaukiolta
- 315–364 Vihdintien linjat Elielinaukiolta
- 415–474 Hämeenlinnanväylän linjat Elielinaukiolta
- 501T-550 Poikittaislinjat
- 611–652 Tuusulanväylän linjat Rautatientorilta
- 730–742 Lahdenväylän linjat Rautatientorilta
- 760–782 Lahdenväylän U-linjat Kampin kaukoliikenneterminaalista
- 841–874 Vantaalta lähtevät seutu- ja U-linjat Keravan ja Tuusulan suuntaan
- U-linjat; kaukoliikenne joka palvelee pääkaupunkiseudun reuna-alueita
- Aamuyölinjat tarjoavat yhteyksiä perjantai- ja lauantaiöinä Helsingin keskustasta
Selitykset lisäkirjaimille:
- A = Pääreittiä pidempi tai rengaslinja myötäpäivään
- B = Pääreittiä lyhyempi tai rengaslinja vastapäivään
- K ja T = Reitti poikkeaa ja/tai haarautuu lopussa
- N = Reitti poikkeaa ja/tai haarautuu lopussa, yölinja
- Z = Pääreittiä nopeampi (moottoritietä), oikaisee jonkun mutkan
- X = Pikalinja, ei mahdollisesti pysähdy kaikilla pysäkeillä
- V = Ruuhkalinja
- L ja M = Liityntälinja
[muokkaa] Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot
Automäärissä on huomioitu vain YTV-liikenteessä olevat linja-autot. Varikoiden tiedot on merkitty seuraavasti: Varikko (n. numero autoa, liikennöitsijä)
- Espoo
- Suomenoja (n. 140 autoa, Helsingin Bussiliikenne, Veolia Transport, Pohjolan Liikenne, Åbergin Linja, ja P. Tyllilä Linja)
- Klovi (n. 165 autoa, Concordia Bus)
- Matinkylä (n. 50 autoa, Westendin Linja)
- Helsinki
- Ruskeasuo (n. 330 autoa, Helsingin Bussiliikenne)
- Vartiokylä (n. 160 autoa, Helsingin Bussiliikenne)
- Koskela (n. 85 autoa, Helsingin Bussiliikenne)
- Hernesaari (3 autoa, Concordia Bus)
- Ilmala (n. 45 autoa, Pohjolan Liikenne)
- Tattarisuo (n. 15 autoa, Tammelundin Liikenne)
- Malmi (n. 12 autoa, Taksikuljetus)
- Vantaa
- Tuupakka (n. 195 autoa, Veolia Transport)
- Hakunila (n. 100 autoa, Concordia Bus)
- Koivuvaara (n. 10 autoa, Concordia Bus)
- Veromies (n. 50 autoa, Etelä-Suomen Linjaliikenne)
- Kerava
- Jaakkola (n. 18 autoa, Veolia Transport)
[muokkaa] Jätehuolto
YTV-alueen yli miljoona asukasta ja 50 000 yritystä tuottavat jätettä yli miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä määrästä liki puolet päätyy YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen Espoon Ämmässuolle. Kaikesta alueella syntyvästä jätteestä noin 55 % kierrätetään tai hyötykäytetään. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on pääkaupunkiseudun ainoa toiminnassa oleva kaatopaikka.
Pääkaupunkiseudulla asuinkiinteistöjen ja julkisen palvelujen kiinteistöjen jätehuolto on YTV:n vastuulla, mutta yritykset järjestävät itse oman jätehuoltonsa. Pääkaupunkiseudulla jätehuollossa on noudatettava jätelain lisäksi YTV:n laatimia jätehuoltomääräyksiä.
YTV:n vastuulla on alueen asukkaiden sekajätteen, biojätteen, ongelmajätteen ja jätelasin keräys. Sen sijaan mm. paperin, kartongin, metallin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto noudattaa tuottajavastuuperiaatetta, eli tuottajien on huolehdittava näiden jätelajien keräyksestä, hyödyntämisestä ja muusta jätehuollosta.
YTV:llä ei ole omia jäteautoja seka- ja biojätteen kuljetukseen, vaan työ tilataan kilpailuttamalla alan yrityksiltä.
YTV tarjoaa jäteneuvontaa muun muassa lajittelusta ja jätteen synnyn ehkäisystä alueen kotitalouksille ja muille toimijoille.
YTV:llä on eri puolilla aluetta lasin, paristojen ja ongelmajätteiden keräyspisteitä. Tuottajayhteisöt ovat järjestäneet keräyspisteitä metallille, paperille ja kartongille. YTV:n Sortti-asemille voi tuoda pienkuormia hyötyjätteitä, ongelmajätteitä ja sekajätteitä. Lisäksi kiertävät keräysautot ottavat vastaan romua ja ongelmajätteitä eri puolilla pääkaupunkiseutua kerran vuodessa.
[muokkaa] Seutu- ja ympäristötieto
Seutu- ja ympäristötieto on YTV:n uusi, vuoden 2006 alussa toimintansa aloittanut tulosalue, joka on muodostettu yhdistämällä YTV:n ympäristötoimisto, kehitystoimisto sekä kanslian tietohuoltoyksikkö.
Seutu- ja ympäristötieto (SYT) tuottaa, kokoaa ja jalostaa pääkaupunkiseudun päätöksentekoa ja asukkaita palvelevia tietoja, kehittämissuunnitelmia ja tulevaisuuskuvia. Tiedot kattavat esimerkiksi ilmanlaadun sekä jätevirrat. SYT myös edistää seudullisen kehittämisen yhteistyötä ja tähän liittyvää tietopalvelua sekä vastaa seudullisen ilmastostrategian valmistelusta.
SYT hoitaa YTV:lle kuuluvat pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seuranta- ja muut ilmansuojelutehtävät, jotka ovat kuuluneet YTV:n lakisääteisiin tehtäviin vuodesta 1982.
[muokkaa] Kritiikkiä
[muokkaa] Matkustajien yksityisyys ja oikeusturva
YTV:tä on kritisoitu matkustajien yksityisyyttä loukkaavan matkakorttijärjestelmän rakentamisesta. Järjestelmä tallensi sen käytön alkuvaiheessa kortinhaltijan kaiken liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä tietokantaan, jossa tiedot oli teoriassa mahdollista yhdistää kortin omistajaan, mm. henkilötunnukseen. Oikeus tähän oli kuitenkin vain muutamalla palvelupisteen työntekijällä ja sekin kortinhaltijan itsensä pyynnöstä, jos hän epäili esimerkiksi, että kortilla on jäljellä liian vähän arvoa. Tietojen keruu lopetettiin tietosuojavaltuutetun väliintulon jälkeen, koska hän ei hyväksynyt esitettyjä perusteluja.
Matkakorttiin ladatulla rahalla eli "arvolla" maksusta ei jää asiakkaalle tositetta, joten virhe järjestelmässä voisi johtaa perusteettomaan tarkastusmaksuun.
[muokkaa] Lähteitä ja linkkejä
- YTV
- Reittiopas
- Kevyen liikenteen reittiopas
- YTV:lle Big Brother - Julkishallinnon Isovelipalkinto - kielteinen palkinto kansalaisoikeusjärjestö EFFI:ltä
- Harrastaja Arttu Kuukankorven sivut YTV-alueen bussiliikenteestä
| Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne | |
|---|---|
| Metro, paikallisjuna: | |
| Pikaraitiotie, raitiotie: | |
| Lautta: | |
| Lentokenttäkuljetus: |
– |
| Liikenteenharjoittajat: | |
