Hakunila

Wikipedia

Hakunila
Håkansböle

Kaupunginosa nro	94
Suuralue	Hakunila
Pinta-ala	3,0 km²
Väestö
- Asukkaita	11 110[1]
- Asukastiheys	3 645/km²
Postinumero(t)	01200, 01201
Lähialueet	Itä-Hakkila, Sotunki, Ojanko, Vaarala, Kuninkaala ja Hakkila

Hakunila (ruots. Håkansböle, puhekielessä myös Haksi) on vajaan 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-Vantaalla. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Kehä III, idässä Ojanko ja Sotunki sekä pohjoisessa Itä-Hakkila. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Hakunilassa on useita kouluja, kirjasto, kirkko, ostoskeskus (Hakunilan keskus) ja uimahalli.

Sisällysluettelo 1 Hakunilan palvelualue 2 Historiaa ja kulttuuria 3 Hakunila elokuvissa 4 Hakunilan urheilupuisto 5 Liikenne 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Hakunilan palvelualue

Hakunilan kaupunginosa toimii kaakkoisen Vantaan käsittävän Hakunilan palvelualueen keskuksena. Palvelualue sisältää yhdeksän erillistä kaupunginosaa ja kattaa kaikkiaan 38,5 km²:n alueen, jolla asuu 28 054 asukasta (1.1.2006). Oheisessa kartassa tämä palvelualue näkyy vaaleanruskeana. Vantaan muut palvelualueet ovat Tikkurila, Korso-Koivukylä, Myyrmäki ja Martinlaakso.

[muokkaa] Historiaa ja kulttuuria

Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Håkansböle ja Nissbacka, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa nykyään sijaitsee. Nimi Hakunila on suomenkielinen väännös Håkansbölen tilan nimestä, joka puolestaan juontaa juurensa sen ensimmäiseen tunnettuun omistajaan, 1500-luvulla eläneeseen Håkan Jönssoniin. Håkansbölen eli Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus (Armas Lindgren 1905) sekä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi 1935 ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin horoskooppi aiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.

Suomi: Hakunila-projekti 2000-2001 Riitta Koivisto 15.10.2003

Projektin taustaa: Vantaan kaupungin Hakunilan palvelualueella asuu 29 000 ihmistä. Kaupungin sisäisessä palvelualuevertailussa Hakunilan alue erottuu muista alueista mm. seuraavilla kriteereillä:

vuokra-asuntojen määrä suhteessa koko asuntokantaan on kaupungin suurin, ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on suhteessa koko asukasmäärään eniten, koulutustaso on Vantaan alhaisin, yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä on Vantaa korkein, toimeentulotukiasiakkaiden määrä on suhteellisesti Vantaan korkein työttömyysaste on Vantaan keskiarvoa korkeampi

Hakunilan alueella oli 1990-luvulla ja 2000-luvulle tultaessa kosolti erilaisia sosiaalisia ja etnisiä ongelmia. Kaupunki, poliisi ja alueen asukkaat ovat viime vuosikymmeneltä lähtien tehneet jatkuvasti yhteistyötä alueen ongelmien ratkaisemiseksi. Vuonna 1996 Hakunila valittiin Vantaan poliisilaitoksen lähipoliisikokeilun pilottialueeksi. Vuonna 1997 tehtiin ensimmäiset havainnot alueen nuorten jengiytymisestä. Vuonna 1998 poliisi oli mukana katukohtaisissa projekteissa yhteistyössä asukkaiden, taloyhtiöiden, isännöitsijöiden ja ulkomaalaisten kanssa. Lisäksi poliisi oli mukana erityisnuorisotyön ja sosiaalipuolen ulkomaalaisprojektissa. Vuonna 1999 Hakunilan alueen ongelmia pohdittiin ensimmäisessä turvallisuustalkoot-seminaarissa, jossa valmisteltiin paikallisia ongelmanratkaisumalleja.

Eri viranomaisten yhteistyöprojekteissa todettiin, että Hakunilan alueella oli puolen kymmenen suomalaisen nuoren ja puolen kymmenen somalinuoren ryhmät, joita ei oltu onnistuttu saamaan mukaan ratkomaan yhdessä ongelmia. Vuosien mittaan poliisi joutui selvittelemään ryhmien välisiä välienselvittelyjä.

Hakunilan ongelmat ja jengiriidat kärjistyivät ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000. Tällöin syntyi etnisiä konflikteja suomalaisten ja somalialaisten välillä. Viikonloppuna 15.-16.9. 2000 tapahtui väkivaltaisuuksia, joissa oli mukana aiemmin mainittuja maahanmuuttajanuoria ja suomalaisnuoria. Tapahtumat etenivät seuraavasti:

Perjantai-iltana 15.9. pahoinpideltiin 16-vuotias somalinuorukainen Vantaan Hakunilassa. Pahoinpitelyn seurauksena nuorukainen sai mm. nenävamman ja hammashalkeaman. Poliisi pidätti teosta epäiltynä kolme 16-19-vuotiasta nuorukaista, joista kaksi oli suomalaisia.

Lauantaina 16.9. edellä mainitun pahoinpitelyn jälkeen ajettiin henkilöautolla 25-vuotiaan suomalaismiehen yli. Yliajon jälkeen miestä pahoinpideltiin. Autossa oli mukana perjantaina 15.9. pahoinpitelyn kohteeksi joutunut somalinuorukainen. Vantaan käräjäoikeus päätti tiistaina 19.9. 21-vuotiaan somalimiehen vangitsemisesta todennäköisin syin tekoon syyllistyneenä.

Lauantai-iltana 16.9. pahoinpideltiin 16-vuotias suomalaisnuorukainen teräaseella lyömällä selkään. Tiistaina 19.9. Vantaan käräjäoikeus päätti 18-vuotiaan irakilaisen ja 20-vuotiaan somalin vangitsemisesta todennäköisin syin tekoon syyllistyneenä.

Valtakunnalliseen julkisuuteen Hakunilan tapahtumat tulivat em. viikonlopun jälkeen, ja Helsingin Sanomat nosti keskiviikkona 20.9. uutisoinnissaan tapahtumat ”valtakunnan puheenaiheeksi”. (Lehden uutisoinnin mukaan ”somalialaisyhteisön jäsenet eivät luottaneet poliisiin”).

Kaupungin, poliisin ja somaliyhteisön edustajat (mukana väkivaltaisuuksissa mukana olleiden somalialaisnuorten vanhempia) tapasivat toisensa torstaina 21.9. Tapaamisissa keskusteltiin toimenpiteistä Hakunilan tilanteen rauhoittamiseksi. Poliisi mm. kertoi omista toimenpiteistään (esitukinnan suoritusvaihtoehdot, kiinniottojen asteellisuus suhteessa epäilyn rikoksen tunnusmerkistöön jne.). Tapaamisen jälkeen somaliyhteisön edustajat hyväksyivät poliisin suorittamat toimenpiteet.

Seuraavana viikonloppuna (22.-24.9.) oli Hakunilassa edelleen levotonta. Lauantain-sunnuntain välisenä yönä Hakunilassa otettiin kiinni 25 nuorta miestä, joista 14 oli tullut paikalle muualta päin Suomea (ulkopaikkakuntalaisia skinejä). Hakunilalaisia nuoria otettiin kiinni kymmenkunta. Poliisi pidätti sekä suomalaisia että maahanmuuttajanuoria. Hakunilan tapahtumista uutisoitiin jälleen laajalti valtakunnan julkisuudessa.

Poliisi piti syyskuun loppupuolella useampia tiedotustilaisuuksia Hakunilan tapahtumista. Poliisi tapasi kolme kertaa somalialaisyhteisön jäsenet (vanhempia, yhteisön edustajia). Tilaisuuksissa poliisi kuvasi somalialaisyhteisön edustajille toimintatapojaan, -periaatteitaan ja levottomuuksien yhteydessä käytettyjä rikostutkintamenetelmiä. Samassa yhteydessä käsiteltiin myöskin yhteisön edustajien esiin nostamia aiemmin tapahtuneita rikosasioita ja poliisitutkimuksia. Samoihin aikoihin maahanmuuttajanuoret järjestivät poliisitalolla oman mielenosoituksen (nuoret eivät luottaneet vanhempiensa ja poliisin yhteistyöhön).

Poliisin tavoitteena oli normalisoida Hakunilan tilanne mahdollisimman nopealla aikataululla. Hakunilan ongelmien ei katsottu kuitenkaan ratkeavan pelkästään poliisin toimenpitein; kyseessä ei ollut poliisin ja somalialaisyhteisön luottamuspula vaan kyse oli laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi: Hakunila-projekti

Projektin organisoituminen Poliisi ja kaupunki päättivät käynnistää kiinteämmän yhteistyöprosessin Hakunilan tilanteen selvittämiseksi ja rauhoittamiseksi. Vantaan kaupunki, poliisi ja somalialaisyhteisön edustajat pitivät yhteistyöfoorumin käynnistämiskokouksen 28.9.2000. Jatkossa ryhmä nimettiin Hakunilan neuvotteluryhmäksi. Kaupunki otti vetovastuun yhteistyöprosessissa. Selvitettäviä ongelma-alueita olivat mm. turvallisuuskysymys, asuntoasiat, nuoriso-ongelmat ja koulujen turvallisuus.

Turvallisuuskysymyksessä poliisin ja somalialaisten edustajat päättivät jatkaa keskinäistä yhteydenpitoaan ja tarvittaessa ongelmien selvittelyä neuvotteluryhmässä.

Asuntoasioihin liittyvien ongelmien selvittämiseksi päätettiin perustaa pienryhmä, jossa oli mukana edustajat asuntotoimesta, VAV Oy:stä ja somalialaiselta osapuolelta. Lisäksi työryhmään liittyi myöhemmin somalialainen asumisopastaja.

Nuorison keskinäisen kanssakäymisen lisäämiseksi perustettiin työryhmä, johon nimettiin edustajat nuorisopalveluista, poliisista, koulukuraattori, somalialaisten nuorten edustaja sekä suomalaisten nuorten edustaja (nuorisopalvelut ja poliisi rekrytoivat).

Koulujen turvallisuuden osalta ei katsottu erillistä työryhmää tarpeelliseksi, vaan vastuu koulujen turvallisuudesta kuului rehtoreille, jotka tarvittaessa ovat yhteydessä eri osapuoliin. Koulujen ja neuvotteluryhmän välille nimettiin yhdyshenkilö.

Projektin tavoitteet, toimenpiteet ja niiden toteutuminen

Neuvotteluryhmän toiminta: Neuvotteluryhmä jatkoi kokousten pitämistä syksyn 2000 ja vuoden 2001 aikana. Neuvotteluryhmään kuului somalialaisyhteisön ja Vantaan kaupungin edustajien lisäksi poliisilaitoksen edustaja. Apunaan neuvotteluryhmällä olivat ns. alaryhmät, jotka pohtivat ja tuottivat toimenpide-ehdotuksia neuvotteluryhmälle mm. somalialaisyhteisön erityisen ongelmallisina pitämistä asioista. Tällaisia asioita olivat nuorten väliset ristiriidat, asumiseen liittyvät ongelmat sekä turvattomuuden kokeminen alueella. Neuvotteluryhmä sai tehdä työtään rauhassa: Hakunilassa ei tapahtunut uusia etnisiä konflikteja, jotka olisivat nostaneet alueen uudelleen julkisuuteen. Vuonna 2001 neuvotteluryhmän tilalle perustettiin maahanmuuttajaneuvottelukunta, joka on hyödyntänyt neuvotteluryhmän kokemuksia ja paneutunut aktiivisesti maahanmuuttajien kotouttamisen ongelmiin koko Vantaan tasolla.

Alaryhmät kokoontuivat säännöllisesti ja raportoivat neuvotteluryhmälle erilaisista toiminnoista ja niiden tuloksista:

Asuminen: Asumiseen liittyen tuotiin somalialaisyhteisön taholta kaksi ongelmaa: isojen perheiden ahtaasti asuminen ja vaikeudet asunnonvaihdossa. Toisaalta somalialaisperheitä –kuten muitakin ulkomaalaisia – oli keskitetty samoihin taloihin ja kortteleihin, jolloin niistä oli muodostunut helppoja rasististen mielenilmaisujen kohteita. (Esimerkiksi Hakunilantie 58 mainittiin tällaisena talona). Suomalaisosapuolen taholta taas korostettiin asumiseen liittyvien pelisääntöjen noudattamisen merkitystä sekä vallinnutta vuokra-asuntopulaa, joka on vaikeuttanut asunnon vaihtoa isompaan.

Asumisryhmä selvitti niiden somalialaisperheiden tilannetta, jotka ilmaisivat tarpeensa saada isompi asunto ja halunsa muuttaa pois Hakunilasta (tai toiseen kohteeseen alueella). Heille pyrittiin etsimään vaihtoehtoisia asuntoja. Tavoitteeksi asetettiin 10 perheen asunnonvaihdon mahdollistaminen v. 2001. Vuoden loppuun mennessä 9 perheelle oli voitu osoittaa uusi asunto.

VAV Oy:n asumisopastajalle etsittiin somalialaissyntyinen työpari ja hänen työsuhteensa vakinaistettiin myöhemmin. Ulkomaalaisille asukkaille jaettiin omankielistä asumisopasta.

Turvallisuusasiat: Poliisin ja somalialaisyhteisön edustajat tapasivat syksyn 2000 aikana useaan otteeseen. Tapaamisissa käsiteltiin Hakunilan konflikteihin liittyneiden vangitsemisten syitä ja niistä seuranneita oikeusprosesseja. Tapaamiset hälvensivät epäluuloja ja loivat toimivat yhteistyösuhteet osapuolten välille.

Seuraavana vuonna yhteistyötä jatkettiin edelleen. Alueella ei ole ollut näkyviä konflikteja ja kouluissa tapahtuneet nuorten välien selvittelyt (muutama tapaus v. 2001 aikana) voitiin hoitaa yhteistyössä poliisin, vanhempien ja koulun kesken.

Nuorisoasiat: Nuorten välisten ennakkoluulojen hälventäminen ja kanssakäymisen lisääminen todettiin ensiarvoisen tärkeäksi. Nuoriso ryhmä kokoontui usein ja ryhmässä käydyissä keskusteluissa esitettiin näkemyksiä ja korjattiin vääriä uskomuksia eri kulttuureista ja kansoista. Tilanne nuorison keskuudessa normalisoitui eikä uusia konflikteja ole Hakunilassa syntynyt.

Hakunilan nuorisotilaan palkattiin keväällä 2001 somalialaissyntyinen nuorisotyöntekijä. Kokemukset olivat hyviä ja työsuhdetta on jatkettu seuraavina vuosinakin. Nuorisopalvelujen kesätöihin palkattiin kaksi somalialaista nuorta.

Kesäleirien osalta nuorisoryhmän tavoitteena oli järjestää suomalaisille ja somalialaisille nuorille yhteisiä leirejä. Joitakin somalialaisia nuoria osallistuikin nuorisopalvelujen kesäleireille ja yksi leiri järjestettiin pelkästään somalialaisille perheille. Laajempaa kanssakäymistä leirien avulla ei kuitenkaan saatu syntymään nuorten välille. Myöhemmin päätettiinkin tukea suomalaisten ja maahanmuuttajannuorten nuorten erilaista yhteistä harrastustoimintaa, esimerkiksi Ice Hearts ry:n toimintaa tuettiin.

Koulut Kouluissa jatkettiin jo aiemmin aloitettua kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatusta. Kouluissa järjestettiin v. 2001 aikana tapahtuma- ja teemapäiviä, joissa oppilaat tutustuivat kouluissa esiintyviin kulttuureihin (tavat, uskonnot, ruoka). Tätä toimintaa on jatkettu edelleen.

Vanhemmille on kerrottu vanhempainilloissa eri kulttuureista ja verrattu vanhemmuuden ongelmia eri kulttuuritaustaisissa perheissä.

Kouluissa on pääsääntöisesti voitu harjoittaa koulutyötä rauhallisissa merkeissä. Yksittäiset nuorten väliset selkkaukset ovat olleet henkilökohtaisia välienselvittelyjä, eivät perustaltaan rasistisia. Konfliktit on selvitetty poliisin, perheiden, koulun sekä muiden viranomaisten yhteistyöllä sekä nopealla puuttumisella asioihin.

Muu toiminta Hakunilantie 58: aan perustettiin syksyllä 2000 kerho, joka on tarkoitettu lähinnä somalialaisille äideille ja heidän pienille lapsilleen. Kerhon toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi. Sen toiminta muodostuu suomen kielen opiskelusta, lasten läksyjen teon tukemisesta sekä ompelusta. Tavoitteena on kotoutumisen edistäminen sekä asumisviihtyvyyden lisääminen. Kerholle on palkattu vetäjä työllistämistuella.

Hakunilaan perustettiin vuonna 2001 Hakunilan kansainvälinen yhdistys, joka omalta osaltaan pyrkii edistämään ulkomaalaisten asioita Vantaalla ja lieventämään vastakohtaisuuksia.

Maahanmuuttajiin liittyvät asiat ovat yhtenä painopistealueena Hakunilan palvelualueen vuonna 2002 valmistuneessa turvallisuussuunnitelmassa. Vantaan turvallisuustalkoiden Hakunilan alueryhmässä on mukana kaksi maahanmuuttaja-edustajaa.

Projektin tuloksellisuus / vaikuttavuus

Poliisi ja kaupunki yhteistyössä eri tahojen kanssa puuttuivat pikaisesti akuuttiin kriisiin. Poliisi rauhoitti väkivaltaisuudet lyhyessä ajassa, kaupunki otti pitempiaikaisen prosessin vetovastuun ja ryhtyi ratkomaan kriisin taustalla olevia sosiaalisia ongelmia. Eri tahojen yhteistoiminnalla saavutettiin vähitellen luottamus eri ryhmien välille ja Hakunilan tilanne rauhoittui pian.

Hakunilan maahanmuuttajiin kohdennetut toimenpiteet eli Hakunila-projekti kesti hieman yli vuoden. Tänä aikana syntyi eri tahojen kiinteä yhteistyöverkko. Yhteistyön puitteissa pystyttiin kehittämään toimintoja ja toimintamalleja, jotka jäivät pysyvästi eri tahojen työkäytäntöihin.

Erilaisin kohdennetuin toimenpitein on edistetty hakunilalaisten maahanmuuttajien, erityisesti nuorten, kiinnittymistä yhteiskuntaan, ja näin myös vähennetty heidän rikosriskiään. Hakunilan rikostilastot ovat tällä hetkellä Vantaan palvelualueiden vertailussa alhaisimpia.

[muokkaa] Hakunila elokuvissa

Kesällä 2002 Hakunilassa on kuvattu elokuvaa Nousukausi. Kaupunginosa esitti Jakomäkeä. Siellä kuvattiin Janne löytää autonavaimensa kaupassa 25. kesäkuuta 2002 Hakunilan Siwassa, kirpputorikohtaus 26. kesäkuuta Hakunilan ostoskeskuksessa ja kohtaus Mian yksityiselämää (Janne kertoo matkaideasta) 22. elokuuta 2002 sekä Janne pizzalähettinä samana päivänä. Tappelu Ilpo Heinon kanssa kuvattiin Käärmekalliolla 15. elokuuta 2002.

[muokkaa] Hakunilan urheilupuisto

Hakunilan urheilupuistossa järjestetään 11.-13.1.2008 Vantaan SM 2008 -hiihdot. Viimeksi SM -hiihdot olivat samassa paikassa vuonna 1997.

Urheilupuistossa myös järjestetään joka vuotinen myötätuulirock kesäkuussa 14.6 ja 15.6.

[muokkaa] Liikenne

• 730/A Helsinki - Päiväkumpu - Leppäkorpi/Pohjois-Nikinmäki
• 741 Helsinki - Kuninkaanmäki
• 742 Helsinki - Korso
• 61 Mellunmäki - Tikkurila - Lentoasema
• 87 Mellunmäki - Leppäkorpi

[muokkaa] Lähteet

• Vantaa alueittain (2003). Erityisesti loppuosan sivut 245-247 (Hakunilan palvelualue) ja 264-267 (Hakunila). Julkaisu on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1].
• Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [2]

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Alueportaali hakunila.fi
• Hakunilan seurakunta