Kehä III

Wikipedia

KEHÄ RING III 50 E 18
Kehä III
Kantatie 50
Kehä III
Maa	Suomi
Tieluokka	kantatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Tiehallinto
Pituus	50 km
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	pääosin vähintään nelikaistainen
Huomautuksia	Pääkaupunkiseudun kehätie

Kehä III (ruots. Ring III) eli kantatie 50 on pääkaupunkiseutua ympäröivä 50 kilometriä pitkä kehätie, joka yhdistää kaikki Helsingin säteittäiset sisääntuloväylät lännestä kantatieltä 51 itään seututielle 170. Tie kulkee neljän kunnan alueella (Kirkkonummi, Espoo, Vantaa ja Helsinki). Osuus Espoon keskuksesta valtatien 1 liittymästä Vantaan Länsisalmeen valtatien 7 liittymään on osa Eurooppatie E18:aa, joka yhdistää Britteinsaaret Pohjoismaiden kautta Pietariin. Kehä III on myös tärkeä joukkoliikenteen runkoväylä, Venäjälle menevän liikenteen läpikulkureitti, vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren sataman tavarankuljetusreitti sekä kantatien 45 ohella tärkein Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen välittäjä. Vilkkaimmillaan Kehä III:lla ajaa noin 80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tikkurilan kohdalla tiestä käytetään myös nimeä Ala-Tikkurilantie.

Sisällysluettelo 1 Historiaa 2 Tiehankkeita 3 Lähteet 3.1 Viitteet 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Kehä III:n eli entisen Helsingin ohikulkutien rakentaminen alkoi vuonna 1962. Tie rakennettiin vanhaan Helsingin pitäjän paikallisteiden verkostoon ohittamaan pääkaupunkiseutu itä-länsisuunnassa pohjoisesta. Bembölen ja Länsisalmen välinen osuus valmistui 1964 ja jatko Jorvakseen 1965. Alun perin tie oli kaksikaistainen ja maaseutumainen. Liikenne alkoi kasvaa jatkuvasti tien valmistumisen jälkeen, ja tietä onkin vaiheittain parannettu nelikaistaiseksi, osin kuusikaistaiseksikin. Lisäksi tasoliittymiä muutettu eritasoliittymiksi. Aluksi tien nimi oli Kehätie, myöhemmin käytettiin myös nimeä Ohikulkutie. Vuonna 1972 sille annettiin nykyinen nimi Kehä III, kun muita pääkaupunkiseudun kehäteitä alettiin suunnitella.

Turunväylän liittymän ja Espoon keskuksen läheisyydessä oleva osa Kehä III:ta rakennettiin 1980-luvun lopulla kokonaan uudestaan ja siirrettiin noin kilometrin verran entistä lännemmäksi. Alueella ollut Kehä III:n alkuperäinen linjaus jäi paikalliseksi kokoojatieksi, jonka nimenä nykyisin on Espoontie. Tieosuus Turunväylältä Vantaankoskelle kaksikaistaistettiin 1980-luvulla. Kehä III:n tieosuus Pakkalasta Tikkurilaan muutettiin nelikaistaiseksi 1970-luvun alussa ja tieosuus Vantaankoskelta Pakkalaan 1980-luvun alkuvuosina. Kalkkikallion (Kalkkivuoren) ylittävä nelikaistainen tieosuus välillä Tikkurila–Lahdenväylä sekä Tikkurilan–Tapulikaupungin eritasoliittymä valmistuivat vuonna 1992 ja korvasivat Vantaan Jokiniemen kautta kulkeneen tieyhteyden. Samana vuonna eurooppateiden numerointia uusittiin. Pääkaupunkiseudun läpiajoliikennettä haluttiin ohjata kauemmas keskustasta ja tämän seurauksena Turunväylän ja Porvoonväylän välisestä osuudesta tuli osa eurooppatietä E18, kun E3 oli aiemmin kulkenut Kehä I:n kautta.

Kehä III:a on viimeksi parannettu osuudella Tikkurilasta Pakkalaan. Työt valmistuivat vuonna 2005. Malmin–Suutarilan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän liikennevalo-ohjatut tasoliittymät korvattiin eritasoratkaisuilla, ja Tuusulanväylän vanha, osin liikennevalo-ohjattu eritasoliittymä korvattiin täydellisellä valo-ohjaamattomalla eritasoliittymällä. Tikkurilan–Tapulikaupungin sekä Vantaanportin eritasoliittymiä parannettiin pienin rakenteellisin muutoksin. Samalla sujuvoitettiin julkisen liikenteen kulkuedellytyksiä tiellä rakentamalla koko perusparannetulle tieosuudelle ruuhka-aikoina käytössä olevat linja-autokaistat. Myös uusia, entistä selkeämpiä pysäkkijärjestelyitä toteutettiin kaikkien keskeisten eritasoliittymien kohdalle. Hankkeen rakentamiskustannukset olivat noin 69 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan perusparannus poisti ruuhkautumisongelman koko parannetulla osuudella.^[1]

Lokakuussa 2007 avattiin liikenteelle Kehä III:n jatke, Vuosaaren satamatie (seututie 103), tien itäisestä päätepisteestä Itäväylän liittymästä Porvarinlahden tunnelin läpi Vuosaaren satamaan.^[2]

[muokkaa] Tiehankkeita

Vuosaaren tietunnelin rakentamisen yhteydessä rakennetaan Kehä III:n ja valtatien 7 eritasoliittymään uusi liittymisramppi, joka on määrä ottaa käyttöön syksyllä 2007.^[3]

Nykyisin Vantaankosken ja Lentoasemantien välinen seitsemän kilometrin osuus on Kehä III:n vanhanaikaisin ja ruuhkaisin, ja Tiehallinto suunnittelee osuuden parantamista. Suunnitelman mukaan tie parannettaisiin osin uudelle paikalle, tasoliittymät korvattaisiin eritasoliittymillä ja olemassa olevia eritasoliittymiä parannettaisiin. Lisäksi parannettaisiin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Hankkeen kustannusarvio vuoden 2006 kustannustasossa on 135 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoituksesta ja toteuttamisesta ei ole päätöstä, ja todennäköisesti hanke toteutetaan vasta 2010-luvulla. Ennen tien täydellistä perusparantamista Vantaan kaupunki poistanee Ansatien ja Nuolitien liikennevalo-ohjatut tasoliittymät, mikä toteutuessaan sujuvoittaa liikennettä jossain määrin.^[4] Vantaan kaupunki on ilmoittanut, että se aloittaa itse Kehä III:n parannushankkeen vuonna 2008.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty lisäksi seuraavia parannustöitä:

• Vanhakartanon ja Vantaankosken välisellä 4,5 kilometrin osuudella tielle rakennettaisiin lisäkaistat ja tasoliittymät korvattaisiin eritasoliittymillä. Hankkeen kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa. Sen toteuttaminen on vuorossa vasta Vantaankosken ja Lentoasemantien välisen osuuden jälkeen.^[5][6]
• Kehätien itäpäässä valtateiden 4 ja 7 väliselle osuudelle rakennettaisiin lisäkaistat, tasoliittymät korvattaisiin eritasoliittymillä, meluntorjuntaa parannettaisiin ja valtatie 7:n liittymä rakennettaisiin eritasoiseksi systeemiliittymäksi. Fazerintien liikennevalojen avulla ohjattu tasoliittymä poistuu, kun Länsimäentie jatketaan Kehä III:n ali ja kohtaan tulee eritasoliittymä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 45 miljoonaa euroa.^[5][7]
• Kehätien länsipäässä Mankin ja Muuralan välinen osuus parannettaisiin 2+2-kaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi tieksi. Hankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa.^[5][8]

[muokkaa] Lähteet

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto).
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokone-ohjelma. 2007. Google.
• Google Maps 2007. Google.
• Grönroos, Matti: Kantatie 50, Helsingin Kehä III, 47 km
• Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007. Helsinki: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Liikenne, 2.3.2007. ISBN 978-951-798-630-4. ISSN 1796-6965. YTV:n julkaisuja 9/2007. Suunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 18.7.2007).
• Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys. Helsinki: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Liikenneosasto, 19.4.2002. ISBN 951-798-511-8. ISSN 0357-5470. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:5. Selvityksen verkkoversio (viitattu 18.7.2007).

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kehä III Wikimedia Commonsissa.