Valtatie 4

Wikipedia

4 E 75
Valtatie 4
Nelostie
Valtatie 4
Maa	Suomi
Tieluokka	valtatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Tiehallinto
Pituus	1 295 km
Alkupiste	Helsinki
Reitti	Lahti (108 km) Jyväskylä (278 km) Oulu (616 km) Rovaniemi (840 km)
Päätepiste	Utsjoki (1 295 km)
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	pääosin kaksikaistainen, moottoritieosuuksia
Muodostettu	1938
Katso myös	Valtatie 4 Commonsissa

Valtatie 4 eli Nelostie on Suomen halki Helsingistä Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle kulkeva valtatie. Tie on yksi tärkeimmistä päätieyhteyksistä Suomessa ja pääyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tien pituus on 1 295 kilometriä ja se on Suomen pisin valtatie.

Tie on myös osa yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon kuuluvaa eurooppatietä E75. Tie kuuluu kokonaisuudessaan yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon sekä Helsingin ja Rovaniemen välinen osuus liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

Sisällysluettelo 1 Reitti 2 Historiaa 3 Tiehankkeita 4 Kuvia 5 Lähteet 5.1 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Reitti

Nelostie alkaa moottoritienä etelässä Helsingin Vanhastakaupungista, kun Kustaa Vaasan tie muuttuu moottoritieksi. Alkuosa on yhteistä valtatie 7:n (Porvoonväylä) kanssa, tiet eroavat noin seitsemän kilometrin päässä Jakomäessä. Pääkaupunkiseudulla valtatiestä 4 käytetään myös nimeä Lahdenväylä.

Nelostie palvelee Helsingin seudun alueita pääradan varressa kulkien Itä-Vantaan läpi Keravalle, Järvenpäähän ja Tuusulan itäosaa sivuten. Järvenpäässä tie erkanee pääradasta ja suuntaa kohti Mäntsälää, Orimattilaa ja Lahtea kulkien Lahden oikoradan kanssa vierekkäin. Moottoritie jatkuu edelleen Nastolan ohi Heinolan pohjoispuolelle Lusiin, jonka jälkeen tie jatkuu pohjoiseen, koilliseen Mikkelin suuntaan lähtee valtatie 5.

Heinolan jälkeen tie kulkee Sysmän itäosien kautta Hartolaan, Joutsaan, Toivakkaan ja edelleen Jyväskylään. Heinolan ja Jyväskylän välinen osuus on liikennemääriinsä nähden aivan liian kapea, mutkainen ja mäkinen.

Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskella tiehen yhtyvät valtatiet 9, 13 ja 23. Nämä kulkevat yhtenä moottoritienä kuuden kilometrin matkan Keski-Suomen pääkaupunkiin Jyväskylään. Jyväskylästä valtatiet 9, 18 ja 23 eroavat länteen ja 4 ja 13 jatkuvat pohjoiseen. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan Kirrin välillä on taas kuuden kilometrin pituinen moottoritie. Jyväskylän lentoaseman ohitettuaan tie saapuu Laukaan ja Uuraisten rajaa myötäillen Äänekoskelle, jossa eroaa valtatie 13 Kokkolaan. Seuraavina ovat Viitasaari ja Pihtipudas. Sitten saavutaan Pohjois-Pohjanmaalle, jossa ovat Pyhäjärvi, Kärsämäki, Piippola, Pulkkila, Rantsila ja Tyrnävän Temmeksen kylä. Limingan Haaransillalla eroaa valtatie 8 Kokkolan kautta kohti Turkua ja näiden liittymästä alkaa Pohjantie-niminen moottoritie, joka johtaa Kempeleen ja Oulun ohi.

Haukiputaalla moottoritie muuttuu moottoriliikennetieksi ja Iissä tavalliseksi maantieksi, joka jatkuu Lapin puolella Simoon. Kemiin saavuttaessa alkaa moottoriliikennetie, hetken nelostie kulkee Kemin ja Tornion välisellä moottoritielläkin, kunnes jatkaa Keminmaalta matkaansa pois rannikolta. Lapissa paikkakunnat ovatkin sitten harvemmassa, vuorossa ovat Tervola ja Rovaniemi. Kun tämän jälkeen jatketaan matkaa, pitkän ajamisen jälkeen saavutaan Sodankylään ja vielä pitemmällä ovat Saariselän ja Ivalon kylät Inarissa. Tie loppuu Utsjoelle Norjan raja-asemalle. Välittömästi rajan takana on E6-tie.

Valtatie 4 kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Kerava – Järvenpää – Mäntsälä – (Orimattila) – Lahti – (Nastola) – Heinola – (Sysmä) – Hartola – Joutsa – Toivakka – Jyväskylän maalaiskunta – Jyväskylä – Jyväskylän maalaiskunta (uudelleen) – (Laukaa) – Äänekoski – Viitasaari – Pihtipudas – Pyhäjärvi – Kärsämäki – (Piippola) – Pulkkila – Rantsila – Liminka – Tyrnävä – Liminka (uudelleen) – Kempele – Oulu – Haukipudas – Ii – Simo – Kemi – Keminmaa – Tervola – Rovaniemi – Sodankylä – Inari – Utsjoki.

[muokkaa] Historiaa

Pääartikkeli: Valtatien 4 historia

Valtatie 4 syntyi vuonna 1938 Suomen ensimmäisen tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alun perin tie kulki Helsingistä Hyvinkään, Padasjoen, Jyväskylän, Oulun, Kemin ja Rovaniemen kautta Petsamoon.

[muokkaa] Tiehankkeita

Valtatie 4 on Heinolan Lusin ja Jyväskylän maalaiskunnan Kanavuoren välillä liikennemääriinsä nähden erittäin heikkotasoinen: tie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Ohitusmahdollisuuksia on vähän ja tien liikenneturvallisuus on heikko. Tiehallinto on laatinut suunnitelman tien parantamisesta. Suunnitelman mukaan tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen lukuun ottamatta Toivakan ja Vaajakosken välille rakennettavaa uutta 21 kilometrin pituista tietä sekä tiejakson eteläpäässä tehtäviä oikaisuja. Tietä levennetään kauttaaltaan, sille rakennetaan kaikkiaan 24 keskikaiteellista ohituskaistaa, ja liittymiä parannetaan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 75 miljoonaa euroa. Hankkeelle on myönnetty rahoitus valtion talousarviossa vuodelle 2007, ja sen rakentaminen alkoi kesällä 2007 Lusin ja Hartolan välisellä osuudella. Koko hankkeen rakennustöiden on määrä valmistua vuonna 2010.^[1]

Valtatie 4 ohittaa Kemin kaupungin nykyisin moottoriliikennetienä, joka Kemin pohjoispuolella muuttuu Tornioon johtavaksi moottoritieksi. Liikenne moottoriliikennetieosuudella sujuu nykyisin kohtuullisen hyvin, mutta tie on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Tiehallinto on laatinut suunnitelman nykyisen moottoriliikennetien muuttamisesta moottoritieksi sekä ohikulkutien jatkamista nykyisen Veitsiluodon liittymän eteläpuolelle Maroistenmäkeen. Hankkeen kustannusarvio on noin 70 miljoonaa euroa. Hankkeelle on myönnetty rahoitus valtion talousarviossa vuodelle 2007.^[2] Tien rakentaminen alkoi lokakuussa 2007 Kemijoen ylittävien siltojen rakentamisella. Kemijoen siltojen on määrä valmistua lokakuussa 2009 ja koko tien syyskuun 2010 loppuun mennessä.^[3][4]

Pääkaupunkiseudulla valtatietä 4 suunnitellaan parannettavaksi väleillä Koskela–Kehä III sekä Kehä III–Koivukylänväylä. Hankeessa parannetaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän liikenteellisiä ominaisuuksia lisäkaistoja rakentamalla ja liittymäjärjestelyjä parantamalla. Koskelan eritasoliittymässä pohjoissuunnan rampit siirretään lähemmäksi Lahdenväylää. Koskelan ja Viikin välille rakennetaan lisäkaistat nykyisten ajoratojen ulkoreunaan. Viikin ja Kivikon välille rakennetaan lisäkaista Helsingin suuntaan. Kehä I:n ja Porvoonväylän välille rakennetaan uusi eritasoliittymä. Porvoonväylän ja Kehä III:n välille rakennetaan kolmannet kaistat. Hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä 78 miljoonaa euroa.^[5][6] Koskelan eritasoliittymän rakennustyöt ovat käynnissä.^[7] Muilta osin hankkeet on Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa suunniteltu toteutettaviksi vuoden 2008 jälkeen, mutta niiden toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole päätöstä.

Kanavuoren ja Vaajakosken väli Jyväskylän maalaiskunnassa on neljän valtatien yhteinen kaksikaistainen tieosuus ja liikenteellinen pullonkaula. Tiehallinto suunnitteleekin moottoritien rakentamista Vaajakosken taajaman ohi Kanavuoresta Haapalahteen, josta jatkuu nykyinen Vaajakosken ja Jyväskylän välinen moottoritie. Uuden moottoritien pituus olisi noin kolme kilometria, ja sillä olisi useita eritasoliittymiä ja siltoja. Hankkeen kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vaiheen osuus 33 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisajankohta on avoin.^[8]

Jyväskylän pohjoispuolella lyhyen moottoritieosuuden jälkeen valtatie 4 on kaksikaistaista sekaliikennetietä, jonka liikennemäärät ovat suuret. Tiehallinto suunnittelee tien parantamista moottoritieksi välillä Kirri–Tikkakoski–Vehniä.^[9] Hankkeen rakentamisaikataulusta tai rahoituksesta ei ole tietoa.

Valtatie 4 ohittaa Oulun kaupungin moottoritienä ja tien liikenne sujuu pääosin hyvin, joskin liikenne ruuhkautuu ajoittain etenkin Oulujoen ylittävien siltojen kohdalla. Liikennemäärät kasvavat jatkuvasti ja ennusteen mukaan ilman parantamistoimenpiteitä tie ruuhkautuu tulevaisuudessa pahoin. Tiehallinto ja Oulun kaupungin Tekninen keskus laativat vuonna 2003 kehittämissuunnitelman moottoritien parantamisesta. Suunnitelma koostuu useasta osasta, jotka on suunniteltu toteutettaviksi vuoteen 2020 mennessä. Lopullisessa tilanteessa moottoritie olisi 3+3-kaistainen Kaakkurin (n:o 6) ja Linnanmaan (n:o 12) eritasoliittymien välillä. Lisäksi eritasoliittymiä parannettaisiin muun muassa lisärampeilla, koko tiejaksolle rakennettaisiin muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia parannettaisiin eritasoliittymien yhteyteen rakennettavilla pysäkeillä. Lisäksi tehtäisiin monia pienempiä parannustöitä. Hankkeen kustannusarvio on 46,3 miljoonaa euroa. Toistaiseksi hankkeesta on toteutettu joitakin pieniä osia, kuten ramppiliittymien liikennevaloja. Muilta osin rakentamisaikataulusta tai rahoituksesta ei ole tietoa.^[10] Hankkeen yleissuunnitelman laatiminen on aloitettu syksyllä 2007.^[11] Tulevaisuudessa moottoritieosuutta on myös tarkoitus pidentää niin etelä- kuin pohjoispäässä.

Rovaniemellä valtatietä 4 on suunniteltu parannettavaksi Alakorkalon ja Ounasjoen eritasoliittymän välisellä 6,2 kilometrin osuudella. Hankkeessa rakennettaisiin uutta nelikaistaista osuutta 2,3 kilometriä ja parannettaisiin nykyistä 2,6 kilometriä. Hankkeeseen kuuluu myös viisi uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta nykyistä parannettaisiin. Hankkeen kustannusarvio on 43,0 miljoonaa euroa. Hankkeen tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2004, mutta sen toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole päätöstä.^[12]

Lisäksi nelostielle on rakenteilla tai suunnitteilla useita pienempiä hankkeita, kuten liittymien parantamis- ja ohituskaistojen rakentamistöitä.

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 4 olisi nelikaistainen osuuksilla Helsinki–Lusi ja Vaajakoski–Jyväskylä–Äänekoski sekä Oulun, Kemin ja Rovaniemen seuduilla. Lisäksi osuudet Lusi–Vaajakoski ja Haukipudas–Kemi olisivat jatkuvaa ohituskaistatietä sekä osuudet Äänekoski–Pyhäjärvi ja Pulkkila–Liminka kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia, ja niiden toteuttaminen edellyttäisi tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.^[13]

[muokkaa] Kuvia

Lahdenväylä Kehä I:n eritasoliittymän kohdalla	Lahdenväylä Jakomäen kohdalla	Lahdenväylä Jakomäen kohdalla	Valtatie 4 Heinolan kohdalla, taustalla Tähtisilta
Valtatie 4 Oulun Kontinkankaalla	Valtatie 4 Inarin Ukonjärvellä	Talvinen valtatie 4 Inarissa	Kuvassa Utsjoen keskustassa sijaitseva Saamen silta ja valtatie 4 päätepiste.

[muokkaa] Lähteet

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto).
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
• Google Maps 2007. Google.
• Grönroos, Matti: Valtatie 4 Helsinki–Utsjoki, 1 294 km
• Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Nelostie E75 ry