Oulujoki
Wikipedia
| Oulujoki | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Oulujärvi |
| Laskupaikka | Oulu |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 107 km |
| Alkulähteen korkeus | 122,7 m |
| Virtaus | 250 m³/s |
| Valuma-alue | 22 900 km² |
Oulujoki vesistöineen muodostaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien pääjoen.
Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella, Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä reitin laskukohdassa Oulujärveen. Järven etelärannalla on Vuolijoki ja lännessä Oulujoen niskassa Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin Kiiminkijoen vesistöalueella.
Oulujoki on maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri on menettänyt suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo lakkautettu Oulujoen kunta ja joen laskukohdassa Perämereen on valtakunnan mittakaavassakin merkittävä Oulun kaupunki.
[muokkaa] Sivujoet
Oulujoen sivujoen rannikolta sisämaahan päin lukien ovat:
- Sanginjoki
- Muhosjoki
- Kutujoki
- Utosjoki
[muokkaa] Kalastus
Oulujoki on täysin valjastettu energiatalouden tarpeisiin. Vanha Oulun lohi ei enää nouse jokeen, mutta korvausistutukset ovat tuoneet arvokalaa kuten taimenta ja kuhaa virkistyskalastajien tarpeisiin. Vuonna 2003 Merikosken voimalaitokseen valmistui kalaporras jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle Montan voimalaitokselle asti. Lohelle avautui periaatteessa kutupaikkoja Muhosjokeen ja Sanginjokeen. Ammattimaista kalastusta on vähän, mutta kuoreen ja muikun saaliit vesistössä ovat huomattavia. Vesistössä on mittava rehevöityminen maatalouden, turvetuotannon, paperiteollisuuden ja kaupunkijätteen vuoksi.
[muokkaa] Oulujoen voimalaitokset
(suluissa valmistumisvuodet)
- Jylhämä (1952)
- Nuojua (1955)
- Utanen (1957)
- Ala-Utos (1957)
- Pälli (1954)
- Pyhäkoski (1951)
- Montta (1957)
- Merikoski (1954, käyttöönotto 1948)
Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun Energia. Muut ovat valtiollisen energiajätin Fortum Oyj:n omistuksessa.
[muokkaa] Kuvia Oulujoelta
 Merikosken voimalaitos Tuirassa |
 Martti Koivumäen tekemä Oulujoen koskivene Utajärvellä |
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Kylät ja alueet |
 |
| Enonlahti · Jaalanka · Jylhämä · Järvikylä · Kangaskylä · Kankari · Liminpuro · Manamansalo · Neittävä · Nimisjärvi · Nuojua · Oterma · Pelso · Salmenranta · Suutarinkylä · Säräisniemi · Veneheitto | |
| Muuta Vaalaan liittyvää | |
| Alassalmen lossi · Nuojuan rautatieasema · Rokua · Rokuan kansallispuisto · Rokuan rautatie · Rautatieasema · Siikajoen uittokanava · Säräisniemen kirkko · Vaalankurkun rautatiesilta | |
| Järvet ja joet | |
| Järvenjärvi · Nimisjärvi · Oulujärvi · Paatinjärvi · Neittävänjoki · Oulujoki |
