Hollola

Wikipedia

Hollola
vaakuna	sijainti
www.hollola.fi
Sijainti	60°59′15″N, 25°31′00″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Perustettu	1865
Pinta-ala	531,92 km2 224. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	463,33 km2
– sisävesi	68,59 km2
Väkiluku	21 601 48. suurin 31.5.2008 [2]
– väestötiheys	46,62 as/km2 (31.5.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Päivi Rahkonen
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2004 - 2008[4]  • Kok.  • SDP  • Kesk.  • KD  • Vas.  • Vihr.	14 10 10 6 2 1

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä Lahden länsi- ja pohjoispuolella. Kunnan pinta-ala on 531,9 km², josta vesistöjä 68,6 km². Kunnassa asuu 21 547 ihmistä ja väestöntiheys on 46,5 asukasta/km².

Hollolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila.

Vapaa-ajan asuntoja Hollolassa on 1 527.

Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Matkaa Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 121 km ja Jyväskylään 182 km.

Hollola on hevosenkengän muotoinen alue Lahden länsi- ja pohjoispuolella. Vesijärvi jakaa kunnan alueen kahtia. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Yleisradion Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.

Hollolan väkiluku on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, minkä vuoksi kunta on kehittänyt palveluitaan. Vuonna 2004 valmistui uusi kirjastorakennus, johon Hollolan entinen pääkirjasto muutti. Pääkirjastossa samoin kuin Kalliolan sivukirjastossa on avoin Hollola WLAN, jota voi käyttää vapaasti ilman rekisteröitymistä.

Hollola valittiin 2004 Suomen luovimmaksi kunnaksi.^[5]

Hollolan suurin taajama on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden rajaa ja on myös nykyinen kuntakeskus. Sitä vastoin Hollolan kirkonkylä on nykyisin jäänyt pieneksi syrjäkyläksi. Muita Hollolan kyliä ovat mm. Hangasmäki, Hatsina, Herrala, Kalliola, Kastari, Korpikylä, Kukkila, Kutajoki, Miekkiö, Nostava, Okeroinen, Paimela, Pyhäniemi, Sairakkala ja Uskila.

Sisällysluettelo 1 Päätöksenteko 2 Historia 3 Elinkeinot ja kehittäminen 4 Asutus 4.1 Salpakangas ja muut alueet 4.2 Väestönkehitys ja väestöjakauma 4.3 Opetus ja kouluverkosto 5 Nähtävyydet 5.1 Hollolan kirkonkylän seudut Uskilasta Pyhäniemeen 5.1.1 Kiikunlähde 5.1.2 Hollolan keskiaikainen kivikirkko 5.1.3 Kapatuosian linnavuori 5.1.4 Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely 5.1.5 Hentilän talomuseo 5.1.6 Hollolan kunnantupa 5.2 Pyhäniemen kartano 6 Herrala 7 Tiirismaa 7.1 Niukkaravinteinen Iso-Tiilijärvi 7.2 Messilä 8 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 9 Luonnonsuojelualueet 10 Kulttuuri 10.1 Kirjasto ja tori kaupunkikulttuuria tuottamassa 10.2 Pieni- ja monimuotoista kulttuuritoimintaa 11 Toiminta 11.1 Tapahtumia 11.2 Kyläyhdistyksiä 12 Tunnettuja hollolalaisia henkilöitä 12.1 Eurokansanedustajat, kansanedustajat ja valtiopäivämiehet 12.1.1 Ruotsin ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäiväedustajat 12.1.2 Kansanedustajat 12.1.3 Eurokansanedustajat 12.2 Urheilijat 12.3 Taiteilijat 13 Ystävyyskunnat 14 Lähteet 15 Aiheesta muualla

[muokkaa] Päätöksenteko

Hollolan kunnanvaltuuston suurin valtuustoryhmä on Hollolan Kokoomuksen. Siihen kuuluu 15 kunnanvaltuutettua kaiken kaikkiaan 43 kunnanvaltuuston jäsenestä. Hollolan kunta hoitaa Kärkölän sivistystoimen ja kunnan virallinen linja kuntayhteistyöhön on Päijät-Hämeen käsittävä yksi kunta.

[muokkaa] Historia

Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan tärkein vasarakirveskulttuurin aikainen asutuspaikka sijaitsee Okeroisissa. Viikinkiajalla Hollolasta kehitty tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttu paikka lienee ollut Vainion seutu. Myös arvioita siitä, että Turkumäki olisi ollut tärkeä kauppapaikka, on esitetty. Turkimäen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto. Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli rajaseutua. Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoitukset ketju, joista Kapatuosia on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Linnoitusten varsinaista luonnetta ei tarkkaan tiedetä, mutta arviot kohdistuvat puolustusketjuun, tulitiedotusketjuun tai paikallisen väestön käyttämään pakopaikkaan.

Hollola takamaineen varhaiskeskiajalla on ollut nykyistä Päijät-Hämettä alueellisesti laajempi. Hallintoa järjestettiin perustamalla Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.

Hollola on seudun entinen emäpitäjä jo 1200-luvulta. Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi alkoi, kun Lahden–Riihimäen rautatie ja Vesijärven asema rakennettiin Päijänteen eteläosan, Vesijärven rantaan.

Hollolan kunnan kehitys maaseutuvaltaisesta maalaiskunnasta teollistuvaksi taajamaksi alkoi 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään kaavoitettiin uusi taajama, Salpakangas. Hollolan väkiluku oli 1960 noin 9 500, joka kasvoi vuoteen 1983 mennessä yli 17 000:een.

Salpakankaasta kasvoi Tampereen–Lahden-valtatien varteen uusi kuntakeskus. Hollola on ollut asukasluvultaan koko Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta. Teollisuus on sijoittunut Salpakankaan teollisuusalueelle valtatien varrelle Lahden rajalle ja lännemmäs Salpakankaan länsipuolelle Kukonkoivun alueelle.

[muokkaa] Elinkeinot ja kehittäminen

Hollolan suurimmat yritystyönantajat ovat:^[6]

• Makron Oy, 170 työntekijää
• prosessilaitteita valmistava Vaahto Oy (Vaahto Group Plc Oyj), 119 työntekijää
• puunkäsittelylaitteita valmistava Andritz Oy, 113 työntekijää
• konsultti- ja asiantuntijapalveluita Ramboll Finland Oy
• materiaalikäsittelylaitteistoja valmistava Sandvik Materials Handling - Roxon Oy, 110 työntekijää
• paperikoneiden osia valmistava Metso Paper Oy, 105 työntekijää
• tuotepakkauksia valmistava Muovijaloste Oy, 83 työntekijää
• Porkka Finland Oy (Huurre Group), 81 työntekijää
• elementtejä valmistava Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, 77 työntekijää
• suunnittelutoimisto Etteplan Oyj, 73 työntekijää
• SEW-Eurodrive Oy, 64 työntekijää
• Holmet Oy, 64 työntekijää
• Suomen Kotikylmiö Oy, 60 työntekijää
• kemikaaleja ja lattiapinnotteita valmistava Solmaster Oy, 55 työntekijää
• Naisten Pukutehdas Oy, 48 työntekijää
• Trelmec Oy, 45 työntekijä

Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa 2006.

Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi 2004 mm. Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella.

Kunta suuntautuu Kukonkoivun yrityspuiston kehittämiseen ja Nostavaan kaavaillun logistiikkakeskuksen tarkoituksena on osaltaan palvella Vuosaaren sataman logistiikkaa Lahden seudulla.

Hollolan kunta tukeutuu elinkeinotoiminnassaan Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy:hyn, jota omistaa Lahden kaupungin lisäksi joukko lähialueen kuntia ja Orimattilan kaupunki.

[muokkaa] Asutus

Keskelle Hollolaa muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat Hollolan kunnan Vesijärven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa valtaosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Lahden läntisen kaupunginosan, Jalkarannan, sanotaan saaneen nimensä siitä, että Hollolan kirkkoon jalan tulleet olisivat pysähtyneet siellä lepuuttelemaan jalkojaan. Lahden kaupunki sai alkunsa 1870 valmistuneen Lahti–Riihimäki-rautatien ja teollistumisen vaikutuksesta. Hollolan kunnassa Vesijärven rannalla sijaitseva Lahden kylä haki kaupunginoikeuksia ja sai 5. kesäkuuta 1878 kauppalan oikeudet. Se sai vasta 1. marraskuuta 1905 itsenäisen kaupungin oikeudet. Kaupunginoikeuksien myöntäminen saatiin tiedoksi vasta runsaan kahden viikon kuluttua, koska Venäjällä oli hävittyyn Venäjän–Japanin sotaan liittyen lakkoliikkeitä ja levottomuuksia, ja Suomessakin oli parhaillaan suurlakko.

Lahden kuuluessa kylänä ja vielä kauppalana Hollolaan asutus sijoittui Salpausselän harjumuodostelman pohjoispuolelle Vesijärven rantaa. Myös kaupungistumisessa on rakennettu siten, että näkymä Vesijärvelle on olemassa Pallaksenranta, Tapanilan pohjoisosa, Kankola, Kiikkula ja Messilä. Kiikkulan ja Messilän välissä oleva Korpikankare ja Rautakankare sijaitsevat korkealla ja ne on rakennettu vasta 1970- ja 1980-luvuilla loppuun.

[muokkaa] Salpakangas ja muut alueet

Yli puolet kunnan asukkaista asuu kuntakeskus Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan sekä Kalliolan kylissä. Loput asukkaista ovat jakautuneena melko tasaisesti muihin kyliin. Hollolan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä Lahtea pienimuotoisempaan elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen, mikä mahdollisti Lahtea vähäisemmät kunnallisverot, jotka houkuttelivat yrityksiä ja asukkaita aluksi Salpakankaan teollisuusalueelle sekä kartanoon.

Hollola on pitänyt verrattain laajaa kouluverkostoa yllä sekä ostanut maata perikunnilta sitä mukaa kuin niitä on tullut myyntiin. Näin on ylläpidetty riittävää tonttivarantoa, mikä on mahdollistanut myös omakotitonttien tarjonnan. Lahden kaupunki reagoi tilanteeseen 2000-luvulla perustamalla Järvenpäähän Kariston pientaloalueen. 2000-luvulla muutkin kunnat ovat ryhtyneet kehittämään asumisedellytyksiä, mikä tasaa Päijät-Hämeen ydinalueen, Lahden kaupunkiseudun investointitarpeita uusien asukkaiden tarvitsemaan perusrakenteeseen sekä perusopetuksen sivistyspalveluihin. Orimattilassa kasvaa Lahden rajan eteläpuolella oleva Pennalan alue.

Näin kasvupaineet Hollolassa helpottavat Päijät-Hämeen ydinseudun tasapainoisemman kehityksen myötä. Kylien palveluiden takaamiseksi pyritään konsensukseen. Vesijärven takana ilmaan suoraa maayhteyttä olevalla Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee Kukkilan, Kalliolan ja Paimelan asioita. Koska Lahden kaupungin perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa oli 1960- ja 1970-luvulla keskustelua siitä, pitäisikö Vesikansa siirtää Lahden kaupungille. Myöhemmin kuitenkin Hollolankin hallussa alueesta tuli asukasluvultaan kasvualue Lahden Ahtialan tultua paljolti rakennetuksi.

Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen korkea kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toista rakennetaan keskeiselle paikalle Tiirismaan terveyskeskuksen ja Salpakankaan ostoskeskuksen läheisyyteen. Näin Salpakankaan väestö voi lisääntyä myös ikääntymisen johdosta.

Hollolan väestötilastoinnin mukaiset kylät ovat: Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola (Vesikansassa), Paimela (Vesikansassa), Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas (kuntakeskus), Sairakkala ja Vainio-Korpikylä.

[muokkaa] Väestönkehitys ja väestöjakauma

Väestötilastojen ja Hollolan kunnanvaltuuston 27.3.2006 hyväksymän tilastokeskuksen valtakunnallisen väestönkehitysarvion mukaan, jota on muokattu Hollolan kunnan omilla tavoitteilla ja näkemyksillä.^[7]

Hollolan voimakkain kasvualue on ollut Kukkila-Kalliolan tilastoalue, joka sijaitsee Hollolan kuntakeskuksesta katsottuna Vesijärven takana Lahden pohjoispuolella. Alue kuuluu Vesikansaan eikä sillä ole maayhteyttä muun Hollolan kanssa. Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella Hämeenkoskeen rajoittuvilla alueilla tai niiden lähialueilla ei ole kasvua. Sieltäpäin suljettiin Kastarin koulu. Myös kirkonkylän seudun kasvun ajateltiin tasaantuvan, koska Uskilan koulun lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä Pyhäniemen kouluun suunniteltiin. Uskilan koulu kuitenkin päätettiin säilyttää lakkautussuunnitelman vastustuksen vuoksi.

Hollolan kunta pyrkii pitämään itsensä kasvukuntana siten, että kasvusuunnitelman mukaista tonttivarantoa on 5–10 vuodeksi eteenpäin ja kaavoitettua tonttimaata 2–3 vuodeksi eteenpäin. Kuitenkin Hollolan kasvua pyritään sääntelemään siten, ettei asukasluku kasvaisi yli 1,5 % vuodessa. Myös tonttien luovutuksessa pyritään varautumaan kunnallistekniikan vanhenemisesta johtuen poistojen korvaamiseen.

[muokkaa] Opetus ja kouluverkosto

Hollolassa on yksitoista peruskoulun alempien luokkien opetusta tarjoavaa koulua, joista neljä sijaitsee kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja seitsemän eri kylissä haja-asutusalueilla.

Paimelan koulussa on mahdollista valita A-kieleksi peruskoulun kolmannelta luokalta saksan kieli sekä viidenneltä luokalta vapaaehtoisena englannin kieli. Uskilan ja Pyhäniemen koulujen johto on yhteinen. Uskilan koulua suunniteltiin lakkautettavaksi, mutta sen toimintaa päätettiin jatkaa. Kastarin koulu lakkautettiin.

• Salpakankaan koulu
• Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos Kukonkoivussa.

[muokkaa] Nähtävyydet

[muokkaa] Hollolan kirkonkylän seudut Uskilasta Pyhäniemeen

[muokkaa] Kiikunlähde

Kiikunlähde on lähde Hollolan kivikirkolta luoteiseen Uskilan kylässä.

[muokkaa] Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Pyhän Marian kirkko, joka oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Tampereen hiippakuntaan kuuluva kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495–1510 välisenä aikana; sakaristo 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Kattoon iskeneen salaman vuoksi puiset kattorakennelmat paloivat 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934–1935. Kirkon eteläpuolella on keltainen Helsingin uusklassisen keskustan suunnitelleen Carl Ludwig Engelin mukaan suunniteltu empiré-tyyliä oleva 1829–1831 rakennettu keltainen kellotapuli.

Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää kahden vuoden välein keskiaikaisiin perinteisiin liittyviä kavalkadeja. Seuraavan kerran keskiaikatapahtuma järjestetään 25.–27.7.2008.[3][4] Vanhalta Lahti-Tampere -valtatieltä Hollolan kirkonkylälle johtavan tien varrella on puolustusvoimien alueella oleva Hämeen rykmentin Hälvälän ampumarata ja Hollolan lentokenttä.

[muokkaa] Kapatuosian linnavuori

Kivikirkon pohjoispuolella sijaitsee rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajoittuva Kapatuosian linnavuori, jolla on kesäisin auki oleva puinen näkötorni, mitä käytetään myös lintujen tarkkailuun.

[muokkaa] Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely

Hollolan kotiseutuyhdistys pitää yllä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä kotiseutumuseota. Makasiinirakennuksessa on kaksi kerrosta, missä ensimmäisessä kerroksessa on sota-ajasta kertovaa näyttely.

[muokkaa] Hentilän talomuseo

Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, mihin on koottu alueelta vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.

[muokkaa] Hollolan kunnantupa

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli 1902 valmistuneen kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Kunnantupa sijaitse vastapäätä Hollolan kirkkoa ja siinä toimii tilausravintola.

[muokkaa] Pyhäniemen kartano

Kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messiläntietä Lahteen päin sijaitsee 1467 perustettu ja Pyhäniemen kartano päärakennus on rakennettu 1780. Päärakennus saanut nykyisen ulkomuotonsa 1907. Kartanossa on kuvattu SF Filmin elokuvia 1930- ja 1940-luvuilla ja sen lähistöllä Pyhäniemen edustalla Vesijärven jäällä toimi talvisodan viimeisinä viikkoina hävittäjälentokenttä. Kartanossa on järjestetty taidenäyttelyitä, mutta se on nykyään yksityisomistuksessa ja asumiskäytössä.

[muokkaa] Herrala

Herralan kylässä sijaitsee Heikan Jussin suutarinmökkimuseo. Herralan tiilitehdasta, Herralan asemaa ympäristöineen, Maattolan tilaa sekä Ylöstalon tilaa pidetään maakunnallisesti arvokkaina kohteina.

[muokkaa] Tiirismaa

Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Tiirismaalla, on ranskalaisen Télédiffusion de France S.A.:n omistaman Digita Oy:n korkea lähetysmasto, jota kautta lähetetään Päijät-Hämeessä televisio-ohjelmat ja ULA-radion ohjelmia.[5]

Ennen Arvi Hauvosen tien päässä Tiirismaan mäellä olevaa lähetintä, vastaavat lähetykset lähetettiin Lahdesta. Radiolähetystaulukoiden Lahdesta lähetettäviksi mainitut ohjelmat lähetetään Hollolan Tiirismaalta.

[muokkaa] Niukkaravinteinen Iso-Tiilijärvi

Tiirismaalta etelään päin siihen liittyen on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, missä näkyvyys on 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärven uimaranta sijaitsee Tiilikankaalla Tiilikankaantien lopussa. Tiirismaalle pääsee Iso-Tiilijärven itäpuolelta Soisalmen suon poikki kulkevia pitkospuita pitkin koulukeskukseen kuuluvalta Heinsuon urheilukeskukselta, Salpakankaalta.

[muokkaa] Messilä

Messilän kartanossa toimii lomakeskus, jossa on laskettelumäkiä, golf-kenttä, ratsastusmahdollisuus, leirintä- ja asuntovaunualue sekä kuntopolun varrella sijaitseva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama. Vesijärven rannassa Messilän kohdalla ovat pienvenelaiturit ja kesäisin toiminnassa oleva leirintäalue, missä voi viipyä myös talvisin lämmitettävällä asuntovaunulla.

[muokkaa] Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt

Hollolan valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema, Laitialan kartano ja kulttuurimaisema sekä Voistion ja Tennilän kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue sekä perinnemaisemiin Heinlammin kalliokedot sekä Huhdanjoen Tervalan niitty [6]

[muokkaa] Luonnonsuojelualueet

Hollolan Natura 2000-luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.

[muokkaa] Kulttuuri

Hollolan kulttuuritoimille on luonteenomaista niukka rahoitus, joka johtaa melko monipuoliseen, mutta pienimuotoiseen tarjontaan. Vapaalle sivistystyölle ei ohjata merkittäviä varoja, koska Hollolan laaja asutustoiminta on edellyttänyt ja edellyttää kohtalaisesti varoja kunnallistekniikkaan sekä hajautettujen perusopetuspalveluiden tarjoamiseen väestönkasvualueilla, joita Hollolassa on monia.

[muokkaa] Kirjasto ja tori kaupunkikulttuuria tuottamassa

Merkittävää yleistä parannusta Hollolan kulttuurioloihin merkitsi Hollolan uuden pääkirjaston rakentaminen Salpakankaalle. Uuden pääkirjaston tarve oli todettu ilmeiseksi jo 20-vuotta aikaisemmin. Kirjastossa on myös näyttelytiloja ja lähinnä kunnallisaloitteen tarjoamasta virikkeestä perustettu kunnan tietoverkkoa käyttävä avoin langaton verkko, Hollola WLAN. Kirjaston edustalla oleva Hollolan tori hakee muotojaan. Perunakaupan lisäksi sinne on pyritty tuomaan kaupunkikulttuuria järjestämällä 2006 pihasoittokonsertteja. Tori oli myös 2007 eduskuntavaalien aikana myös ministerivieraita houkutelleiden useiden ulkovaalitilaisuuksien järjestämispaikka. Kantahämäläiset ehdokkaat valittiin uudelleen hyvillä äänimäärillä. Vaalien aikana Hollolan uimahallin esiintymislavan sisältävää tilaa käytettiin myös viihteelliseen kampanjaan. Tätä suurempi yleinen esiitymistila, jota myös Hollolan teatteri käyttää, on peruskoulun yläasteen auditorio.

[muokkaa] Pieni- ja monimuotoista kulttuuritoimintaa

Kulttuurisihteerin toimi lakkasi eläköitymisen myötä. Kulttuuria kuitenkin harjoitetaan laajasti ja pienimuotoisesti eri yhdistysten parissa. Yksi merkittävistä kulttuurialan toimijoista on Hollolan nuorisoseura, joka onnistui vakiinnuttamaan kansainvälisen Hollo ja Martta -tanssi- ja laulufestivaalin. Nuorisoseura on perustettu 1901. Se ylläpitää yli 100 vuotta vanhaa, mutta hyväkuntoista, toimitalo Kukkoa Kukonkoivussa. Nuorisoseuran tunnetuimpia esiintymisryhmiä ovat Matit ja Maijat ja Hannat ja Heikit.

Hollolan kirkonkylässä Hollolan keskiaikaseura järjestää parillisina vuosina Hollolan keskiaikatapahtuman.

[muokkaa] Toiminta

[muokkaa] Tapahtumia

• Hollolan kesäillan pihasoitto
• Hollolan keskiaikatapahtuma
• Hollo ja Martta

[muokkaa] Kyläyhdistyksiä

• Länsi-Hollolan kyläyhdistys

[muokkaa] Tunnettuja hollolalaisia henkilöitä

[muokkaa] Eurokansanedustajat, kansanedustajat ja valtiopäivämiehet

[muokkaa] Ruotsin ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäiväedustajat

• Esais Akselinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1746-1747, Upila
• Barthold Antonius, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1765-1766, Sairakkala ja 1778-1779
• Kustaa Antinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1740-1741
• Matti Brandt, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, 1649 ja1664, Uskela
• Akseli Bucht, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1738-1739, Toivola, Säkäri
• Erkki Eskonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1640, Jarvala, Euksela
• August Fellman, talonpoikaissäädyn valtiopäoiväemies 1877-1878
• Heikki Hannunpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1697 ja 1710, Järvenpää, Matkanen
• Klemetti Jaakonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1644, Toivola, Mäkelä
• Juho Jussila, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1771-1772, Korpikylä
• Pertti Jönsinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1633, Tenhilä, Hannula
• Erkki Keskivari, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1771-1772, Uhkola
• Juhana Martinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1660 ja 1672,Järvelä, Rehula
• Erkki Mäkelä, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1742-1743, Lahti
• Kalle Polon, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1789, Messilä
• Juho Puolakka, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1755-1756, Nokkola

• Kustaa Saksalin, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, 1731, Lahti
• Juhana Sivenius-Sipilä, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1891, 1894, 1899, 1900, 1904-1905 ja 1905-1906
• Severi Simonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, 1650, Uskela, Puhtila ^[8]

[muokkaa] Kansanedustajat

• Juha Rehula, kansanedustaja
• Timo Seppälä, entinen kansanedustaja

[muokkaa] Eurokansanedustajat

• Kyösti Toivonen, entinen Messilän kartanon omistaja, entinen kansanedustaja ja entinen eurokansanedustaja.

[muokkaa] Urheilijat

• Janne Ahonen, mäkihyppääjä
• Jari Litmanen, jalkapalloilija
• Aino-Kaisa Saarinen, hiihtäjä

[muokkaa] Taiteilijat

• Ville Haapasalo, näyttelijä
• Lari Halme, näyttelijä ja juontaja
• Gunnar Finne, kuvanveistäjä
• Mauno Hartman, kuvanveistäjä

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Arborga – Arboga kommun
• Nordkapp – Nordkapp kommune
• Ebeltoft – Ebeltoft kommune

[muokkaa] Lähteet

• Maanmittauslaitos: Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2006 1.1.2006. Maanmittauslaitos. Viitattu 7. tammikuuta 2006.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Hollolan kunnan kotisivut
• Hollolan seurakunnan kotisivut
• Suomen Sukututkimusseura, Tietoja seurakunnista
• Hollolan kartta
• Kuntien asukasluvut kuukausittain