Ruotsinpyhtää
Wikipedia
Ruotsinpyhtää Strömfors |
|
---|---|
vaakuna | sijainti |
www.ruotsinpyhtaa.fi | |
Sijainti | |
Lääni | Etelä-Suomen lääni |
Maakunta | Itä-Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Loviisan seutukunta |
Perustettu | 1743 |
Pinta-ala | 470,03 km2 252. suurin 1.1.2008 [1] |
– maa | 276,63 km2 |
– sisävesi | 15,24 km2 |
– meri | 178,16 km2 |
Väkiluku | 2 931 293. suurin 31.5.2008 [2] |
– väestötiheys | 10,6 as/km2 (31.5.2008) |
Kunnallisvero | 19,75 % (2008) [3] |
Kunnanjohtaja | Risto Nieminen |
Ruotsinpyhtää (ruots. Strömfors) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2 931 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 470,03 km², josta 276,63 km² on maata ja loput 15,24 km² sisävesialueita.[1]
Ruotsinpyhtään naapurikunnat ovat Anjalankoski, Elimäki, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Pernaja ja Pyhtää.
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 79 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 19 prosenttia puhuu ruotsia.
Ruotsinpyhtää muodostettiin aikoinaan siitä osasta vanhaa Pyhtään pitäjää, joka Turun rauhassa vuonna 1743 jäi Ruotsille, kun Pyhtään pääosa Kymijoen läntisintä suuhaaraa myöten joutui Venäjälle. Tästä johtuu kunnan nimikin.
Ruotsinpyhtään keskustana toimii Ruukki, jossa sijaitsee myös Ruotsinpyhtään Kirkko, jonka alttaritauluna komeilee Helene Schjerfbeckin vuonna 1898 maalaama alttaritaulu "Ylösnousemus". Teos jäi myös Helenen ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Björnvik, Gäddbergsö, Haavisto (Västerhirvikoski), Jokiniemi (Ånäs), Keitala, Kulla, Kuninkaankylä (Kungsböle), Lappom, Marinkylä (Marby), Meriniitty (Sjöäng), Misinmäki (Smissbacken), Myllykylä (Kvarnby), Niemistö (Näsby), Petjärvi, Ruotsinkylä (Svenskby),Ruukki(Bruk), Suomenkylä (Finnby), Söderby, Tesjoki (Tessjö), Torpparinmäki (Torparbacken), Vahterpää, Vastila, Viirilä (Virböle), Vähä-Ahvenkoski (Lillabborfors)
[muokkaa] Yritystoiminta
Ruotsinpyhtäällä toimi vuodesta 1698 alkaen Strömforsin rautaruukki, joka siirtyi vuonna 1886 Antti Ahlströmin omistukseen. Ruukin toiminta jatkui 1950-luvun alkuun saakka. Antti Ahlströmin liiketoimintaa jatkanut A. Ahlström Osakeyhtiö siirsi vuonna 1946 Karhulasta Ruotsinpyhtäälle muovituoteosaston, josta kehittyi sähköasennustarvikkeita valmistava Strömforsin tehdas. Tehdas on nykyään (2006) ranskalaisen Schneider Electricin omistuksessa, mutta se käyttää edelleen Strömfors-tuotemerkkiä.
Rautaruukin tiloissa toimii nykyään ruukkimuseo.
Ruotsinpyhtää on tällä hetkellä yksi ehdokas viidestä Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakunnaksi.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Tilastot
[muokkaa] Historiatietoja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.6.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.6.2008.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askola - Elimäki - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hauho - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Jaala - Janakkala - Jokioinen - Joutseno - Järvenpää - Kalvola - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kuusankoski - Kärkölä - Lahti - Lammi - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pohja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Rautjärvi - Renko - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tammisaari - Tuulos - Tuusula - Valkeala - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä |