Lohja

Wikipedia

Lohja Lojo
vaakuna	sijainti
www.lohja.fi
Sijainti	60°15′00″N, 24°04′00″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Lohjan seutukunta
Kihlakunta	Lohjan kihlakunta
Perustettu	1926 (kaupungiksi 1969)
Kuntaliitokset	Lohjan kunta (1997) Sammatti (2009)
Pinta-ala	356,14 km2 293. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	277,40 km2
– sisävesi	78,74 km2
Väkiluku	37 607 23. suurin 31.5.2008 [2]
– väestötiheys	135,6 as/km2 (31.5.2008)
– väestönkasvu	1 %
– väestöennuste	40 000 (2013)
– 0–15-v.	19,25 %
– 16–64-v.	66,86 %
– yli 64-v.	13,89 %
Kunnallisvero	19,00 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Elina Lehto-Häggroth
Kunnanvaltuusto	51 paikkaa
SDP Kokoomus Vasemmistoliitto Keskusta Sit. (Meidän Lohja) Vihreä Liitto RKP	17 11 8 5 4 3 3

Lohja (ruots. Lojo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Kaupunki on kaksikielinen, vaikka laki ei siihen velvoita. Enemmistönä 94,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 4,2 prosenttia ruotsia. Keskustaajaman ohella merkittävä taajama on Virkkala. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Hormajärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Lohjalla. Suomen suurin luola, Torholan luola, sijaitsee Lohjalla. Seudun paikallislehti Länsi-Uusimaa ilmestyy Lohjalla. Muita paikallislehtiä ovat Iltalohja ja Ykkös-Lohja.

Sisällysluettelo 1 Väestö 2 Historia 3 Lohjan vaakuna 4 Kulttuuri 5 Koulutus 6 Teollisuus 6.1 Kaivokset 6.2 Metsäteollisuus 6.3 Muoviteollisuus 6.4 Metalli- ja elektroniikkateollisuus 7 Urheilu 8 Alueellinen jako 8.1 Kaupunginosat 8.2 Kylät 9 Tapahtumia Lohjalla 10 Tunnettuja lohjalaisia 11 Ystävyyskaupungit 12 Etäisyyksiä 13 Katso myös 14 Lähteet 15 Aiheesta muualla

[muokkaa] Väestö

(Tiedot 31. 03. 2007)^lähde?

• Yhteensä: 36 592

joista

• Naisia: 18 521
• Miehiä: 18 071
• Ruotsinkielisiä: 1 534
• Suomen kansalaisia: 36 100
• Ulkomaalaisia: 492

[muokkaa] Historia

Lohja oli keskiajalla emäseurakuntapitäjä, josta on vanhin kirjallinen maininta vuodelta 1323. Lohjan keskustassa sijaitseva Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko.

Lohjasta tuli kauppala vuonna 1926, ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Lohjalla ja Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997. Uuden kaupungin vaakunaksi tuli vanha kunnan vaakuna, ja vanhan kaupungin vaakuna poistui käytöstä.

Lohjalle on juuri valmistunut moottoritie, jota ollaan seuraavaksi jatkamassa Muurlaan. Tämä on yksi suurimmista tämänhetkisistä rakennusprojekteista Suomessa. Lisäksi Lohjalle on suunnitteilla ELSA-rata.

Sammatti päätti vuonna 2007 liittyä Lohjan kaupunkiin. Liitos tapahtuu 1. tammikuuta 2009.

[muokkaa] Lohjan vaakuna

Lohjan kaupungin vaakunan heraldinen selitys vaakunan piirtäneen Olof Erikssonin mukaan kuuluu Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Pähkinätertut kertovat Lohjan vehreästä luonnosta.^[4] Halstari on Lohjan suojelupyhimyksen, Pyhän Laurin tunnus - Pyhän Laurin kerrotaan kuolleen kidutettuna kuumalle halstarille. Kirkon lisäksi suojelupyhimyksen mukaan on nimetty yksi Lohjan kolmesta pääkadusta, Laurinkatu.^[5] Vaakuna oli ennen Lohjan kunnan vaakuna, Lohja otti vaakunan käyttöön vuonna 1997 Lohjan kunnan liittyessä Lohjan kaupunkiin. Sitä ennen käytössä oli toinen Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna, jonka selitys kuuluu: Sinisessä kentässä kolme hopeista hopeapunaliekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen, punavaruksinen kala.

[muokkaa] Kulttuuri

Lohjan merkittävin nähtävyys on Lohjan Pyhän Laurin kirkko. 1400–1500-lukujen vaihteessa valmistuneen kirkon erityispiirre on hyvin säilyneet keskiaikaiset Al secco -tekniikalla tehdyt katto- ja seinämaalaukset. Pyhän Laurin kirkon lisäksi merkittäviä nähtävyyksiä ovat Lohjan museo, Kässän talo Virkkalassa sekä Tytyrin kaivosmuseo, joka sijaitsee 110 metrin syvyydessä.

Kaupungissa toimii kolme harrastajateatteria, joista Lohjan teatterissa on ammattijohto. Teatteri on perustettu 1967, mutta toiminta on jo jatkunut yli sadan vuoden ajan. Teatteri toimii yhteistyössä muun muassa Lohjan kaupunginorkesterin ja Lohjan museon kanssa.

Lohjan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1964. Orkesteri on muun muassa vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja toiminut José Carreraksen sekä Plácido Domingon orkesterina heidän vieraillessaan Suomessa.

Lohjan tenoripäivät on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien. Tapahtuman aikana Lohjalla kuullaan sekä Suomessa että kansainvälisestikin tunnettuja alan huippuja.

[muokkaa] Koulutus

Lohjalla on runsaasti ensimmäisen ja toiseen asteen kouluja. Alakouluja on yhteensä 23 ja yläkouluja 5. Alakouluista kaksi ja yläkouluista yksi on ruotsinkielisiä.^[6] Lukioita on kaksi; Pohjolanmäen suomenkielinen lukio, eli Lohjan Yhteislyseon lukio, joka on Suomen suurimpia, sekä Virkkalassa Källhagenin yläkoulun yhteydessä toimiva ruotsinkielinen Virkby Gymnasium.

Ammatillista koulutusta tarjoaa Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, jonka kahdessa Lohjan yksikössä voi opiskella yhteensä 17 eri ammattiin.^[7] Liikunta-alan ammatillista koulutusta tarjoaa Kisakallion urheiluopisto.

Ammattikorkeakoulutusta tarjoavat Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjalla yksikkö, jossa on sairaanhoitaja- ja tradenomi-koulutusta. Humanistisella ammattikorkeakoululla on Kanneljärven opistolla kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.

Yliopistokoulutusta järjestävät Lohjalla Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Hiiden opisto, joka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta.

Muuta koulutusta tarjoavat muun muassa Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Kisakallion urheiluopisto, Hiiden opisto, Lohjan kuvataidekoulu, Tanssikoulu Un Dos Tres sekä Tanssistudio Funka.

[muokkaa] Teollisuus

Lohja on teollisuusvaltainen kaupunki, ja kaupunki onkin kasvanut yhdessä etenkin kaivos- ja metsäteollisuuden kanssa.

[muokkaa] Kaivokset

Kustaa Vaasa antoi jo 1542 Eerik Flemingille luvan rautamalmin louhintaan, ja Ojamon rautakaivoksen sanotaankin olevan Suomen ensimmäinen. Rautaa tärkeämmäksi kaivannaiseksi osoittautui kuitenkin kalkkikivi, jota on kaivettu Lohjalla Ojamon avolouhoksen lisäksi Törmän ja Solhemin avolouhoksista, sekä myöhemmin Tytyrin kaivoksesta. Lohjalla on Tytyrin lisäksi sijainnut 1990-luvun laman aikana suljettu, vuonna 1897 perustettu Virkkalan kalkkitehdas. Kalkkikaivostoiminta alkoi Petter Forsströmin luotsaaman Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimesta, mutta vuonna 1992 toiminta myytiin nykyiselle Nordkalk Oyj:lle.

Muita merkittäviä rakennusmateriaaliteollisuuden tehtaita ovat vuonna 1959 perustettu, 130 henkilöä työllistävä Cembrit Oy:n tehdas, joka valmistaa rakennuslevyjä Muijalassa. Vanhan Mineriitin asbestilevytehtaan alueella sijaitsee myös Suomen ainoa asbestikaatopaikka, jonne on tarkoitus sijoittaa kaikki Suomessa syntyvä asbestipitoinen jäteaines. Lemminkäisen kattohuopatehdas sijaitsee Keskilohjalla sekä Abetonin betonielementtitehdas Perttilässä.

[muokkaa] Metsäteollisuus

Nykyään kaivosteollisuutta merkittävämpi työllistäjä Lohjalla on metsäteollisuus. Myös sen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Kamariherra Hjalmar Linder perusti Lohjan Selluloosatehtaan (nykyisin Loparex) Pitkäniemeen vuonna 1906. Nykyään tehtaassa ei enää valmisteta selluloosaa, vaan se on erikoistunut irroke- ja muihin erikoispapereihin. Se työllistää vajaat 500 henkilöä. Samana vuonna Linder rakennutti myös Lohjan sähkörautatien Lohjan rautatieasemalta selluloosatehtaalle. Rata avattiin vuonna 1912 yleiselle liikenteelle, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen yleistä liikennettä välittännyt sähkörautatie.

Metsäliitto (sittemmin M-Real) rakensi Kirkniemen paperitehtaan Jönsböleen vuonna 1966. Tehdasta on laajennettu uusilla paperikoneilla vuosina 1972 ja 1996. Tehdas valmistaa pääasiassa aikakauslehtipaperia, ja työllistää 760 henkilöä.

Pitkäniemessä sijaitsee myös Metsäliiton puuteollisuuden eli Finnforestin kertopuutehdas, sekä 130 henkilöä työllistävä UPM Oyj:n viilutehdas (entinen Mahogany Oy).

[muokkaa] Muoviteollisuus

Lohjalla toimii kaksi merkittävää suomalaista talousmuovien valmistajaa: vuonna 1936 perustettu ja vuonna 1942 toimintansa Lohjan Ventelään siirtänyt Oy Plastex Ab, sekä aina Lohjan Immulassa sijainnut, vuonna 1956 toimintansa aloittanut Oy Orthex Ab. Korkean automaatioasteen vuoksi muoviteollisuus ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä työllistäjä, esimerkiksi Orthex työllistää noin 90 henkilöä.^[8]

Plastex valmistaa muovituotteita sekä teollisuus- että kotikäyttöön. Kuluttajatuotteista tunnetuimpiin kuuluvat kastelukannut, kanisterit sekä sumutin- ja retkipullot.

Orthexin valikoimaan kuuluu pelkästään kuluttajatuotteita, ja se onkin Suomen suurin kotitalousmuovien valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat lähes kaikki kodin muovit keittiövälineistä pyykkikoreihin ja löylykiuluista lumikoliin.

[muokkaa] Metalli- ja elektroniikkateollisuus

1990-luvulla elektroniikasta tuli merkittävä työllistäjä Lohjalla. Lohja Oy:n Lohja Microelectronics-yksiköstä kehittyneen Elcoteqin vuonna 1995 Gunnarlaan perustama tehdas työllisti vuoden 2006 lopulla 362 henkilöä. Elcoteq lopetti tehtaan elokuussa 2007 ja siirsi tuotannon Viroon ja Kiinaan. Pääkonttorin Elcoteq siirsi Luxemburgiin.^[9]

Teollisuusrobootteja valmistavan Cencorp Oyj:n pääkonttori ja tehdas sijaitsee Lohjan Maksjoella. Palo- ja turvallisuusovia rakennus- ja telakkateollisuudelle valmistavan Saajos Oy:n pääkonttori ja tehdas sijaitsee puolestaan Keskilohjalla. Muita tehtaita ovat Hyrlesin ohutlevytehdas, Enicsin elektroniikkatehdas, puuntyöstökoneita valmistava Valon Kone sekä nanoteknologiaa hyödyntävät Liekki Oy ja Photonium Oy.

[muokkaa] Urheilu

Lohjalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa useita urheilulajeja. Harjun urheilukeskuksesta löytyy muun muassa jäähalli, uimahalli ja keilailuhalli. Tennarin liikuntahallissa puolestaan on palloiluhalli, kamppailu- ja voimailuhalli sekä sisä- ja ulkotenniskenttiä. Rullalautailu on Lohjalla suosittua, ja pitkän odotuksen jälkeen Lohjan kaupunki on päättänyt rakentaa keväällä 2007 skeittipuiston Harjun urheilukeskuksen läheisyyteen.^[10]

Urheiluseuroista menestyneimpiä ovat Kakkosessa jalkapalloa pelaava Lohjan Pallo, Ykkösdivarissa salibandyä pelaava Lohjan Salibandy sekä SM-liigassa keilaava Lohjan Rännimestarit. Muita urheiluseuroja ovat muun muassa jääkiekon II-divisioonassa pelaava Jää-ankat sekä Virkkalan Tarmo.

Lohjan Kisa-Veikkojen naisten jääkiekkojoukkue nousi SM-sarjaan voitettuaan Tapparan 15. maaliskuuta 2008 Tampereella luvuin 0-8.^[11] Lohjan Kisa-Veikoilla on varsin laaja junioritoiminta: 9 poikien juniorijoukkuetta ja kolme tyttöjen joukkuetta. Tämän lisäksi Kisa-Veikoilla on kolme miesten joukkuetta, sekä vuonna 2001 perustettu "mammajoukkue" LoKV Ladies. Seuran juniorijoukkueissa pelaa yhteensä noin 600 pelaajaa; tämän lisäksi seura järjestää nuoremmille kiekkokoulua sekä korttelisarja Hippo-liigaa.^[12]

Kisakallion urheiluopistolla on mahdollista harrastaa monia urheilulajeja niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Jäähallin, palloiluhallin ja curling-radan lisäksi opistolta löytyy hyvät tilat muun muassa telinevoimisteluun. Myös retkimelonta ja soutu kuuluvat lajivalikoimaan, sillä opisto sijaitsee Maikkalanselän rannalla. Luonnon keskellä sijaitseva Kisakallio tarjoaa myös hyvät reitit hiihtoon ja maastojuoksuun.

[muokkaa] Alueellinen jako

[muokkaa] Kaupunginosat

Huomattava osa Lohjan kaupungista ei vielä kuulu mihinkään kaupunginosaan, sillä vuoden 1997 kuntaliitoksen jäljiltä osaan vanhaa Lohjan kuntaa on vielä muodostamatta kaupunginosat.

Lohjan kaupungin viralliset kaupunginosat ovat:^[13][14]

1. Anttila
2. Ahtsalmi
3. Pitkäniemi
4. Hiidensalmi
5. Pappila
6. Moisio
7. Myllylampi
8. Neitsytlinna
9. Ojamo
10. Ojamonkangas
11. Keskilohja
12. Metsola
13. Gunnarla
14. Vienola
15. Gruotila
16. Pappilankorpi
17. Jönsböle
18. Kyrkstad
19. Virkkala, ruotsiksi Virkby
20. Maksjoki
21. Vappula, ruotsiksi Vabby
22. Routio
23. Lempola
24. Ventelä, ruotsiksi Vendelä
25. Perttilä
26. Muijala
27. Röylä
28. Paloniemi
29. Immula
30. Kirkniemi, ruotsiksi Gerknäs

[muokkaa] Kylät

Lohjan kaupungin kyliä ovat:^[13][14]

Ahtiala, Askola, Hermala, Hietainen, Hiittinen, Hongisto, Immula, Iso-Teutari (ruots. Stortötar), Jalassaari, Jantoniemi, Kaijola, Karnainen, Karstu, Kirkniemi (ruots. Gerknäs), Kirkonkylä (ruots. Kyrkstad), Kittilä (ruots. Kittfall), Koikkala, Koski, Kouvola, Kukkumäki (ent. Luttula^[15], ruots. Jönsböle), Kunnarla^[13] (ruots. Gunnars), Kutsila, Laakspohja (ruots. Laxpojo), Lehmijärvi, Lieviö (ruots. Skräddarskog), Lohja, Lylyinen, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä (ruots. Mynderlä), Nummenkylä, Näätälä (ruots. Mårbacka), Ojamo, Osuniemi (ruots. Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä, Piispala (ruots. Biskopsnäs), Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila, Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila, Vallaa, Vanhakylä, Vappula, Varola, Vasarla, Veijola (ruots. Vejby), Ventelä, Virkkala (ruots. Virkby), Vohloinen, Vähä-Teutari (ruots. Yttertötar).

[muokkaa] Tapahtumia Lohjalla

• Lohjanjärven Yöseikkailu
• Lohjan Järvipäivät
• Lohjan Tenoripäivät
• Tanhuhovin markkinat
• Lohjan Kesä
• Menneen ajan Joulumarkkinat
• Lohjan Tanssifestivaalit
• Laurinpäivä
• Virkkala-päivät
• Omenaviikko
• Lohjan Laulupäivät
• Lohjan messut
• Rantajamit
• Tuntuma Indiefestivaali

[muokkaa] Tunnettuja lohjalaisia

• Vili Auvinen, näyttelijä
• Heikki Heikinpoika Vaanila, talonpoika ja valtiopäivämies
• Johannes Virolainen, talonpoika ja valtiomies
• Hjalmar Linder, kamariherra
• Petter Forsström, vuorineuvos
• Eeva Joenpelto, kirjailija
• Matti Saarinen, kansanedustaja
• Marjut Rolig, hiihtäjä ja olympiavoittaja
• Tomi Joutsen, Amorphis-yhtyeen laulaja
• Sanna Stén, soudun mm-mitalisti
• Marzi Nyman, muusikko
• Reverend Bizarre, doom metal-yhtye
• Tomi Tuominen, ammattilaiskartanlukija, ralli- ja F1-selostaja
• Ari-Pekka Anttila, muusikko
• Ira Kaspi, jazz-laulaja

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Växjö, Ruotsi
• Ringerike, Norja
• Aabenraa, Tanska
• Skagaströnd, Islanti
• Sátoraljaújhely, Unkari

Lisäksi Ruotsin Lidingö on Lohjan kummikaupunki.

[muokkaa] Etäisyyksiä

• Karkkila 41 km
• Helsinki 58 km
• Somero 64 km
• Salo 65 km
• Forssa 79 km
• Hanko 81 km
• Hämeenlinna 106 km
• Turku 116 km
• Lahti 132 km
• Tampere 166 km
• Pori 207 km
• Kuopio 409 km
• Oulu 623 km
• Rovaniemi 830 km

[muokkaa] Katso myös

• Eeva Joenpelto -palkinto

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.6.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.6.2008.
3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
4. ↑ Lohjan vaakuna
5. ↑ Natalia Laurila: Pyhä Lauri on Lohjan suojelupyhimys. Länsi-Uusimaa, 2007, nro 134, s. 7.
6. ↑ Perusopetus www.lohja.fi. 27. kesäkuuta 2007. Lohja: Lohjan kaupunki. Viitattu 23. heinäkuuta 2007.
7. ↑ Koulutusta Lohjalla www.lukk.fi. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus. Viitattu 23. heinäkuuta 2007.
8. ↑ Orthex - Suomalaisen kodin muovit Oy Orthex Ab. Viitattu 17. toukokuuta 2007.
9. ↑ Jaakko Wallenius: Firma viedään ihmisten alta Länsi-Uusimaa. 5. huhtikuuta 2007. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 29. joulukuuta 2007.
10. ↑ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, pöytäkirja 01.02.2007 pykälä 3 1. helmikuuta 2007. Lohjan kaupunki. Viitattu 11. maaliskuuta 2007.
11. ↑ Jukka Urhola: LoKV juhli nousua Tampereella. Länsi-Uusimaa, 17. maaliskuuta 2008. Lohja: Suomen Lehtiyhtymä.
12. ↑ LoKV joukkueet Lohjan Kisa-Veikot. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
13. ↑ ^{13,0 13,1 13,2} Kaupunginosat ja kylät 17. huhtikuuta 2007. Lohjan kaupunki. Viitattu 10. toukokuuta 2007.
14. ↑ ^{14,0 14,1} Lojo stadsdelar och byar 17. huhtikuuta 2007. Lohjan kaupunki. Viitattu 10. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
15. ↑ http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=Lohjan%20kunta%20--%20Luttula

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lohjan kaupungin kotisivut
• Suomi24:n Lohja-keskustelu

• Lohjanjärven Yöseikkailu