Kulosaari

Wikipedia

Kulosaari
Brändö

Helsingin alueellinen jako

Kaupunginosa nro

420 (osa-alue)

Suurpiiri

Kaakkoinen suurpiiri

Pinta-ala

1,81 km²

Väestö

- Väkiluku

3770 (1.1.2005)

- Väestötiheys

2083 (1.1.2005)/km²

Postinumerot

00570

Osa-alueet

on itse osa-alue Kulosaaren peruspiirissä

Lähialueet

Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Tullisaari, Mustikkamaa-Korkeasaari, Sörnäinen

Kulosaaren metroasema

Kulosaari (ruots. Brändö) on saari, entinen kunta ja nykyinen Helsingin 42. kaupunginosa Itä-Helsingissä Vanhankaupungin selällä, Herttoniemen ja Sörnäisten välissä. Se tunnetaan vanhana huvilakaupunginosana, joskin saarella on 1960-luvulta lähtien ollut myös jonkin verran kerrostaloasutusta. Vanhat huvila-alueet sijaitsevat pääasiassa saaren eteläisillä ja itäisillä ranta-alueilla, kerrostaloalue taas saaren keskiosassa, joka 1960-luvulle saakka oli pysynyt rakentamattomana.

Asukkaita Kulosaaressa on hieman yli 3700 (2003 alussa) ja osa-alueen pinta-ala on 1,81 km². Kulosaaren osa-alueeseen kuuluu myös Kivinokan niemi Kulosaaren saaren pohjoispuolella. Helsingin hallinnollisessa jaottelussa tunnetaan myös Kulosaaren peruspiiri, joka kattaa Kulosaaren osa-alueen lisäksi Mustikkamaa-Korkeasaaren osa-alueen.

Kulosaaren asukkaat ovat pääosin korkeasti koulutettuja (eniten korkeakoulututkintoja Helsingin osa-alueista). Keskimääräisellä varallisuudella mitattuna Kulosaari on Helsingin varakkaimpia kaupunginosia. Työpaikkoja osa-alue tarjoaa n. 650 hengelle (31.12.2003)

Pääosa (runsas 70%) Kulosaaren asunnoista rakennettiin 1960-luvulla, sen jälkeen on rakennuksista valmistunut vajaa viidennes ja 1960-lukua vanhempia rakennuksista on kymmenesosa. Alueen asuntojen koko vaihtelee yksiöstä huomattavasti isompiin huoneistoihin. Monet niistä ovat tilavia; Kulosaaren asuntojen keskimääräinen pinta-ala 86,2 m² (31.12.2003) on yksi Helsingin suurimpia.

Saaren pohjoisosan halki kulkevat Itäväylä ja metrorata; Kulosaaressa on yksi Helsingin metron vuonna 1982 avatuista ensimmäisistä asemista. Kulosaaresta pääsee siltaa pitkin viereiseen Mustikkamaan saareen, josta puolestaan on yhteys Korkeasaareen.

Kulosaaressa on mm. pieni kirjasto, suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet sekä kaksi lukiota: englanninkielinen Kulosaaren yhteiskoulu (myös yläaste) ja ruotsinkielinen Brändö gymnasium.

Kulosaareen valmistui vuoden 1917 syksyllä rantahotelli, jonka on sunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Hotellitoiminta on sittemmin lakannut ja nykyisin rakennuksessa toimii Wihuri Oy:n pääkonttori.

Entisen rantahotellin välittömässä läheisyydessä on Kulosaaren tunnetuin ravintola, Kulosaaren Casino. Casino on suosittu paikka diplomaattitapaamisille, sillä Kulosaaressa toimii usean valtion suurlähetystöjä, mm. Kiinan, Ukrainan, Iranin, Madagaskarin ja Irakin.

Kulosaaren hautausmaa sijaitsee pienessä Leposaaressa Kulosaaren pohjoispuolella. Kulosaareen kuuluvaan Kivinokkaan sijoittuu mm. Kulosaaren kartano, Herttoniemen siirtolapuutarha ja Kivinokan kesämaja-alue.

[muokkaa] Historia

AB Brändö Villastad - Kulosaari-yhtiö perustettiin Helsingin kaupungin ulkopuolelle vuonna 1907 tarkoituksenaan muodostaa asumattomalle Kulosaaren saarelle uudenaikainen huvilakaupunki. Alueen asemakaavan laati yhtiön toimeksiannosta Lars Sonck.

Kulosaaren huvilakaupunki kuului vuoteen 1922 asti Helsingin maalaiskuntaan ja oli siitä eteenpäin itsenäinen kunta, kunnes se liitettiin osaksi laajenevaa Helsinkiä vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa.

Vuosina 1910–1951 Kulosaareen liikennöi raitiotielinja. Raitiovaunut kuljetettiin saareen höyrylautalla vuoden 1919 joulukuuhun saakka, jolloin Kulosaaren silta avattiin liikenteelle.

[muokkaa] Liikenneyhteydet Kulosaareen

Helsingin metro: Kulosaaren metroasema
11 (Herttoniemi (M) - Kulosaari - Mustikkamaa)
16 (Hernesaari - Merihaka - Kulosaari - Herttoniemi (M))
58 (Itäkeskus (M) - Munkkivuori)
58B (Itäkeskus (M) - Meilahden klinikat)
59 (Herttoniemi (M) - Ilmala)
86N (yölinja Rautatientori - Merihaka - Kulosaari - Santahamina)
P19 (Palvelulinja , Kulosaari-Herttoniemi(M)-Laajasalo)

[muokkaa] Kirjallisuutta

Laura Kolbe: Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, väitöskirja, Keuruu 1988.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Helsingin viralliset kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin

Läntinen suurpiiri: 15. Meilahti | 16. Ruskeasuo | 18. Laakso | 29. Haaga (Etelä-Haaga; Kivihaka; Pohjois-Haaga; Lassila) | 30. Munkkiniemi (Vanha Munkkiniemi; Kuusisaari; Lehtisaari; Munkkivuori; Niemenmäki; Talinranta) | 32. Konala | 33. Kaarela (Kannelmäki; Maununneva; Malminkartano; Hakuninmaa) | 46. Pitäjänmäki (Pajamäki; Tali; Reimarla; Marttila; Pitäjänmäen teollisuusalue)

Pohjoinen suurpiiri: 28. Oulunkylä (Pirkkola; Maunula; Metsälä; Patola; Veräjämäki; Maunulanpuisto; Veräjälaakso) | 34. Pakila (Länsi-Pakila; Itä-Pakila) | 35. Tuomarinkylä (Paloheinä; Torpparinmäki; Tuomarinkartano; Haltiala)

Koillinen suurpiiri: 36.Viikki (Viikinranta; Latokartano; Viikin tiedepuisto; Viikinmäki) | 37. Pukinmäki | 38. Malmi (Ylä-Malmi; Ala-Malmi; Pihlajamäki; Tattariharju; Malmin lentokenttä; Pihlajisto) | 39. Tapaninkylä (Tapaninvainio; Tapanila) | 40. Suutarila (Siltamäki; Tapulikaupunki; Töyrynummi) | 41. Suurmetsä (Puistola; Heikinlaakso; Tattarisuo; Jakomäki)

Itäinen suurpiiri: 45. Vartiokylä (Vartioharju; Puotila; Puotinharju; Myllypuro; Marjaniemi; Roihupellon teollisuusalue; Itäkeskus) | 47. Mellunkylä (Kontula; Vesala; Mellunmäki; Kivikko; Kurkimäki) | 54. Vuosaari (Keski-Vuosaari; Nordsjön kartano; Uutela; Meri-Rastila; Kallahti; Aurinkolahti; Rastila; Niinisaari; Mustavuori)