Vuosaaren satama

Wikipedia

Vuosaaren satama on Vuosaaren uusi, koko pääkaupunkiseutua (ja muuta Suomea) palveleva kontti- ja perävaunuliikenteen satama. Sataman peruskivi muurattiin 7. tammikuuta 2003. Valmistuessaan vuonna 2008 satama tulee korvaamaan Länsisataman, Sörnäisten sataman ja Laajasalon öljysataman.

Vuosaaren satamahanketta on perusteltu sillä, että nykyinen satamakapasiteetti Helsingissä loppuu vuoteen 2010 mennessä, ja laajentaminen keskellä Helsinkiä olisi hyvin vaikeata. Siirtämällä satama ulos keskustasta voidaan myös vapauttaa laajoja alueita asutusta ja toimistotiloja varten. Myös Pasilassa vapautuu laaja alue nykyistä ratapihaa tavaraliikenteen siirtyessä pohjoisemmaksi.

Sijainniltaan Vuosaari on arvioitu paremmaksi kuin vaihtoehdoksi tarjottu Kirkkonummi. Tavaraliikenteen siirtäminen täysin Kotkaan tai Haminaan ei olisi käytännöllistä, sillä suuri osa tavarasta pitäisi saman tien rahdata Helsinkiin.

Vuosaaren sataman kappaletavaran käsittelystä kilpailevat useat projektit, kuten Keravan logistiikkakeskus ja Hollolan Nostavan logistiikkakeskus sekä suunnitelma Riihimäen logistiikkakeskukseksi. John Nurminen rakentaa satamakeskuksensa Vuosaareen ^[1].

Satama-alueen koko on 150 hehtaaria. Konttialusten käyttöön satamassa on laituria 1 500 metriä, laituripaikkoja ro-ro-aluksille on 15 kappaletta.

[muokkaa] Ensimmäiset laivaukset

Ensimmäinen uutta Vuosaaren satamaa käyttänyt alus oli M/S Nora, johon lastattiin 2. helmikuuta 2007 Azipod ruoripotkurilaitteita. Ne painoivat 200 tonnia kappale. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaareen tapahtui 18. kesäkuuta 2007 jolloin M/S Black Sea toi Espanjasta 2600 tonnia ratakiskoja satamarataa varten. Kyseessä oli samalla Steveco Oy:n ensimmäinen purkutyö Helsingissä.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Maantieliikenne ohjataan satamaan uutta 2+2-kaistaista moottoritietasoista seututietä 103 pitkin. Se toimii pääkaupunkiseutua kehystävän Kehä III:n jatkeena. Kehä III:lta on edelleen yhteydet muun muassa valtateille 1, 3, 4 ja 7. Kansainväliseen Eurooppatie-verkostoon on yhteys Kehä III:n Västersundomin eritasoliittymässä. Satamaan johtavalla tiellä on toistaiseksi Suomen pisin tunneliosuus. Tunnelin korvaavana varayhteytenä häiriötilanteissa toimii katuverkon osuus Itäväylältä Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta satamaan.

Keravan Saviolta on rakennettu rautatieverkon uusi osuus, Vuosaaren satamarata.

Satamaan johtava Helsingin majakalta alkava 32 kilometrin pituinen meriväylä on kulkusyvyydeltään 11 metriä ja vähintään 200 metrin levyinen.

[muokkaa] Esitettyä kritiikkiä

Vuosaaren satamaa on kritisoitu muun muassa korkeista kustannuksista (arvio 468 miljoonaa euroa), haitallisista vaikutuksista ympäristölle ja tarpeettomuudesta. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan satamalaajennus, mutta sen olisi voinut toteuttaa myös Kantvikin satamana. Koska kuitenkin satamatulo on kunnallistaloudellisesti suuri tuloerä ja koska Helsingin kaupunki muuttui jo hetken muuttotappioalueeksi, satamajärjestely vapauttaa tilaa muilta alueilta edullisempaan asuntotuotantoon, mikä puolestaan vaikuttaa vahvistavasti asukaslukuun. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeisen valituksen 24. lokakuuta 2002 ja salli sataman rakentamisen.