Hollolan lentokenttä

Wikipedia

Hollolan lentopaikka

Kaupunki/kunta		Hollola
Tyyppi		suljettu
ICAO
Ylläpitäjä		Suomen puolustusvoimat
Korkeus merenpinnasta		2 m
Koordinaatit		61°00′32″N, 025°26′58″E
Liikenneyhteydet
Lähin kaupunki ja etäisyys		Lahti (9 km)
Kiitotie(t)
Suunta	metriä		Pintamateriaali
Suunta	Pituus	Leveys	Pintamateriaali
/			hiekka

Hollolan lentokenttä on yksi alun perin talvisodan tarpeisiin rakennetuista lentokentistä. Nykyään sinne voi laskeutua lähinnä helikopterit esimerkiksi sotaharjoituksissa.^[1] Luokitellaan alemman tason lentokentäksi eli lentopaikaksi. Lentokenttää kutsutaan myös sijaintinsa vuoksi Hälvälän lentokentäksi.

Hollolan lentokenttä kuuluu Hämeen rykmentin hallinnoimaan sotilasalueeseen, joten sinne on pääsy kielletty ilman lupaa. Lähellä kentän itäpuolella on Hälvälän ampumarata.

Sisällysluettelo

1 Historiaa
- 1.1 Rakentaminen ja lentokentän rakenne
- 1.2 Sotien jälkeen
  - 1.2.1 Ilmailua ja golfia
  - 1.2.2 Joukkotapahtumia
2 Sotilaslue
3 Katso myös
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Valtio osti Hollolan lentokentän maat Pyhäniemen kartanolta jo ennen talvisotaa. Talvella neljän kuukauden ajan alettiin rakentaa Suomessa 30 sora- tai luonnonpintaista lentokenttää, joista Hollolan lentokenttä on yksi. Päijät-Hämeeseen rakennettiin tuolloin neljä lentokenttää: Hollolan, Padasjoen, Selänpään ja Vesivehmaan kentät, jolla on asfaltoituna vielä nykyäänkin toimintaa. Niiltä operoivat pääasiassa lentolaivue 24:n lentokoneet.

Hollolassa toimi myös talvisodan loppupäivinä Pyhäniemen kartanoon tukeutuen lisäksi Hollolan Pyhäniemen lentokenttä, joka sijaitsi Pyhäniemen ympärillä ja sen itäpuolella olevan lahden jäällä.

[muokkaa] Rakentaminen ja lentokentän rakenne

Lentokentän rakentamisen tärkeimpänä työvoimana olivat paikkakunnan hevosmiehet ja maanviljelijät. Käytössä oli noin 200 hevosta, runsaasti lapiomiehiä ja kaksi katerpillaria. Kiitoteitä oli neljä, 1 kpl 1200 metriä ja 3 kpl 800 metriä, jotka olivat ristissä keskenään. Kenttä suunniteltiin yhden laivueen tarpeisiin. Lentokonepoteroita rakennettiin 24 kappaletta ja asuinrakennuksia Kastarlammin rannalle. Kaikki rakennukset on myöhemmin purettu. Hollolan lentokenttä valmistui kesällä 1940. Jatkosodan alussa hävittäjälentuelaivueet käyttivät sitä lyhyen aikaa. Myöhemmin jatkosodassa se oli lähinnä välilaskupaikkana. Vuoden 1944 aselevon ja välirauhan jälkeen kenttään käyttivät jonkin aikaa rintamalaivueet.

[muokkaa] Sotien jälkeen

[muokkaa] Ilmailua ja golfia

Vuosina 1946 - 1959 kenttää käytti Lahden Ilmailukerho. 1960- ja 1970-luvuilla on ollut jonkin verran ilmailutoimintaa, kuten liikelentoja ja taksilentoja. Muutamana vuonna on Helsingistä tuotu lehtiä, kesällä laskeutuen ja talvella pudottaen. Lahden seudun ensimmäiset golfväylät sijaitsivat Hollolan lentokentällä ennen Mukkulan golfkentän rakentamista.

[muokkaa] Joukkotapahtumia

Lentokentälle rajoittuvalla alueella on pidetty Jukolan viesti 1951, 1987 ja 2002. Kentällä on järjestetty suviseurat vuosina 1974^[2] ja 1984^[2].

[muokkaa] Sotilaslue

Lentokentän alue maantien länsipuolella ja Kastarlammin entinen alue tien itäpuolella ovat edelleen sotilasaluetta, jossa liikkuminen luvatta on kiellettyä. Aluetta hallinnoi Hämeen rykmentti.