Pyhäniemen kartano
Wikipedia
Pyhäniemen kartano sijaitsee Hollolassa, kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin vievän tien varrella. Pyhäniemen kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1780, ja se on saanut nykyisen muotonsa 1907. Kartano on perustettu 1467 ja saanut 1630 ratsutilan statuksen. Päärakennuksessa on 23 huonetta, holvattu viinikellari ja vintillä ns. mankelihuone. Sivurakennuksessa on 13 huonetta, se on rakennettu 1880-luvulla. Päärakennuksen länsipuolella on englantilaistyyppinen puutarha. Kartano on alueeltaan enää 11,4 hehtaaria, josta vanhaa ikimetsää noin 6 hehtaaria ja luomupeltoa noin 2 hehtaaria (mustaherukkaa ja aroniaa).
Kartanon pinta-ala oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla lähes 10 000 hehtaaria. Kartanossa oli tähän aikaan 250 lypsävää lehmää ja sen juustolassa valmistivat sveitsiläiset juustomestarit Venäjän-vientiin tarkoitettua sweizer-juustoa. Suomen ensimmäinen koneellinen kyntö tapahtui myös Pyhäniemen kartanossa, siihen käytettiin kahta kartanoon vuonna 1898 hankittua englantilaista Fowler-höyryauraa.
Kartanolla oli oma sahalaitos ja vuonna 1900 kartanon omistaja varatuomari Oscar Collin perusti Pyhäniemen Pyörätehtaan (Pyhäniemi Hjulfabrik) joka valmisti kärryn- ja tykinpyöriä muun muassa Venäjän armeijalle. Vuonna 1912 Oscar Collin hävisi Pyhäniemen kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla. Uusi omistaja Hollannin konsuli Hendrik Max Gilse van der Pals omisti kartanon vuosina 1912-1919. Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin noin 2000 hehtaaria itsenäistyneille kartanon torppareille ja seuraavana vuonna kartano siirtyi agronomi Paavo Pätiälän omistukseen.
Kartanoa on kutsuttu Hollolan Hollywoodiksi, koska SF Filmi (Oy Suomen Filmiteollisuus) kuvasi siellä elokuvia, mm. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940), Kaikenlaisia vieraita (1936), Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Naiskohtaloita (1947), Roinilan talossa (1935), Seitsemän veljestä (1939), Serenadi sotatorvella (1940) ja Siltalan pehtoori (1934).
Talvisodan aikana kartanon lähellä, Pyhäniemen jääkentällä, toimineet Suomen ilmavoimien yksiköt käyttivät kartanon rakennuksia henkilökuntansa majoitukseen ja huoltoon.
Pää- ja sivurakennuksessa järjestettiin kesäisin 1982 alkaen vuoteen 2003 saakka korkeatasoisia kuvataidenäyttelyitä, joissa kävi vieraita vuosittain 13 000–15 000. Nykyään kartano on yksityisomistuksessa ja yksityisessä asumiskäytössä. Se on myös tällä hetkellä myytävänä. Pyhäniemen kartano on ollut Tuomisen perheen omistuksessa vuodesta 1977 alkaen.
Kerrotaan myös, että Pyhäniemen kartanossa kummittelisi, mutta tätä ei tietenkään ole onnistuttu todistamaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Koordinaatit:
