Korso
Wikipedia
|
|||
Kaupunginosa nro | 81 | ||
Suuralue | Korso | ||
Pinta-ala | 2,9 km² | ||
Väestö | |||
- Asukkaita | 6 997 (1.1.2006) | ||
- Asukastiheys | 2 413/km² | ||
Postinumero(t) | 01450, 01451 | ||
Lähialueet | Vierumäki, Vallinoja, Leppäkorpi, Metsola, Matari, Asola ja Ilola sekä Tuusula. |
Korso on kaupunginosa ja suuralue Vantaan koillisosassa. Kaupunginosassa asukkaita oli vuoden 2006 alussa 6 997 ja suuralueella vuoden 2007 alussa 27 380.[1]
Korsoon suuralueeseen kuuluvat Korson kaupunginosan lisäksi naapurikaupunginosat Vallinoja ja Vierumäki, sekä Jokivarsi, Leppäkorpi, Matari, Metsola, Mikkola ja Nikinmäki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Korso (60°21'3"N 25°4'40"E) sijaitsee pääradan varrella. Lähin kaupunki on Kerava 6 km pohjoiseen.
[muokkaa] Lähialueet
Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä rautatiehen, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen.
[muokkaa] Korso-Koivukylän palvelualue
Korso-Koivukylän palvelualue kattaa koko Koillis-Vantaan ja on 46 946 hengen asukasmäärällään (tilanne 1.1.2006) suurin Vantaan viidestä palvelualueesta. Korso-Koivukylän palvelualue on pinta-alaltaan 32,4 km²:n suuruinen, 14 Vantaan kaupunginosaa käsittävä alue. Palvelualueella on noin 25 000 asukasta ja 4 600 työpaikkaa.lähde?
[muokkaa] Historia
Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.
[muokkaa] 1800-luku
1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Asema sijoitettiin lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson asemalla kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle.
[muokkaa] 1900-luku
Kun Kerava vuonna 1924 erotettiin Tuusulasta kauppalaksi, siihen tuli kuulumaan vanhan Alikeravan kylän alue kokonaisuudessaan. Sen alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö kuitenkin muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.
Korson asema sijaitsi aivan lähellä sitä kohtaa, vanhaa Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan tämä taajama pian laajenikin myös molempien naapurikuntien puolelle. Tästä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso kokonaisuudessaan liitettiin Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1955 alussa. Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, mutta Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.[2] 1970-luvulta lähtien Korsoon on rakennettu runsaasti kerrostaloja.
[muokkaa] 2000-luku
Tällä vuosituhannella kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Kulomäen ja Rekolanmäen väliin tuleva Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo.
[muokkaa] Palvelut
Korson aseman läheisyydessä pääradan itäpuolella ovat Korson sosiaali- ja terveysasema, missä on muun muassa KELA:n konttori. Lisäksi radan itäpuolella ovat perheneuvola ja Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka. Pääradan länsipuolella on asiamiespostin lisäksi monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali. Myös Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella.
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Korson länsipuolitse noin viiden kilometrin päässä kulkee Tuusulan moottoritie eli kantatie 45, itäpuolella Lahdenväylä eli valtatie 4 (E75). Molemmista on liittymä seututielle 152 eli Kulomäentielle, joka kulkee eteläpuolitse aivan Korson keskuksen ohi.
Helsinki-Vantaa lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä lounaaseen.
[muokkaa] Joukkoliikenne
Korsossa on mahdollista käyttää seutuliikenteen matkakorttia, kuten kaikissa muissakin Vantaan, Espoon tai Helsingin kaupunginosissa.
[muokkaa] Junat
K-juna liikennöi Korson rautatieasemalta ruuhka-aikoina 10 minuutin välein. Muuhun päiväsaikaan juna liikennöi 20 minuutin välein. Hiljaisempina aikoina asemalla pysähtyvät N- ja T-junat. Junat Keravan suuntaan lähtevät raiteelta 3 ja Helsingin suuntaan raiteelta 4.
[muokkaa] Bussit
Linjat 730, 731 (pe/la yöllä 700N ja 710N) ja 742 kulkevat Helsinkiin, 87 Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen, 71 ja 72 Tikkurilaan, 873 Keravalle ja Etelä-Päiväkumpuun, 874 Hyrylään ja 52 Myyrmäkeen. Lentoasemalle pääsee bussilinjalla 67.
[muokkaa] Liityntäpysäköinti
Rautatieaseman pysäköintihallissa sekä lähiympäristössä on yhteensä 390 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on 155 pyöräpaikkaa.
[muokkaa] Urheilu, liikunta ja ulkoilu
[muokkaa] Liikuntapaikkoja
- Korson urheilukenttä, Kisatie 23
- Korson uimahalli, Kisatie 29
- Korson maauimala, Leppäkorpi
[muokkaa] Urheiluseuroja
Korson Kaiku ry, Korson Kunto r.y., Korson Palloseura ry, Korson Veto ry, Greasers FBC ry, HC Korso ry, Legal Eyeball ry, Orient United Ry.
[muokkaa] Partiolippukuntia
Korson Honkaveljet, Kaarnapartio.
[muokkaa] Tapahtumia
- Varjoankka. Toukokuussa Ankkalammen puistossa järjestettävässä tapahtumassa soittavat esiintymiskokemusta kaipaavat bändit.
- Vetomarkkinat toukokuussa.
- Ankkarock elokuussa päättää kesän suurten rock-festivaalien kauden. Ankkalammen puistossa ja sen ympäristössä järjestettävä Ankkarock on yksi Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista (31 000 kävijää vuonna 2007).
- Korso Cup salibandyturnaus syyskuussa.
- Korson Joulupolku joulukuussa.
[muokkaa] Triviaa
Korson elementtivesitorni valittiin vuoden 1972 betonirakenteeksi.
[muokkaa] Lähteet
- Vantaa alueittain (2003). Korso-Koivukylän palvelualueesta kerrotaan julkaisun loppuosan sivuilla 185-187 ja Korsosta sivuilla 212-215. Vantaa alueittain -teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1].
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [2]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Väestön määrä Vantaan suuralueilla (Powerpoint) 1. tammikuuta 2007. Vantaan kaupunki. Viitattu 22. elokuuta 2007.
- ↑ http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2007/2007-11-22/ajankohtaista/Korso_on_kasite
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ankkarock
- Greasers FBC ry
- HC Korso
- Korson Palloseura ry
- Korson Kaiku ry
- Korson Seurakunta
- Korson yhteispalvelu
- Lumon kirjasto
- Lumon lukio
- Nettila
Kaupunginosat suuralueittain |
Myyrmäen suuralue: Askisto | Hämeenkylä | Hämevaara | Kaivoksela | Linnainen | Martinlaakso | Myyrmäki | Petikko | Vantaanlaakso | Vapaala | Varisto
Kivistön suuralue: Keimola | Kiila | Kivistö | Lapinkylä | Luhtaanmäki | Myllymäki | Piispankylä | Riipilä | Seutula | Vestra Aviapoliksen suuralue: Lentokenttä | Pakkala | Tammisto | Veromies | Viinikkala | Ylästö Tikkurilan suuralue: Hakkila | Helsingin pitäjän kirkonkylä | Hiekkaharju | Jokiniemi | Koivuhaka | Kuninkaala | Ruskeasanta | Simonkylä | | Tikkurila | Viertola Koivukylän suuralue: Asola | Havukoski | Ilola | Koivukylä | Päiväkumpu | Rekola Korson suuralue: Jokivarsi | Korso | Leppäkorpi | Matari | Metsola | Mikkola | Nikinmäki | Vallinoja | Vierumäki Hakunilan suuralue: Hakunila | Itä-Hakkila | Kuninkaanmäki | Länsimäki | Länsisalmi | Ojanko | Rajakylä | Sotunki | Vaarala |
Koordinaatit: