Jokiniemi

Wikipedia

Jokiniemi
Ånäs

Kaupunginosa nro

Suuralue

Tikkurila

Pinta-ala

2,1 km²

Väestö

- Asukkaita

4732 (2004)

- Asukastiheys

2253 as./km²

Postinumero(t)

01300, 01370

Lähialueet

Tikkurila, Hakkila, Hiekkaharju, Havukoski, Kuninkaala

Jokiniemi (ruots. Ånäs) on Vantaan kaupunginosa Tikkurilan itäpuolella. Se rajautuu lännessä päärataan ja idässä Keravanjokeen ja Rekolanojaan, joiden jälkeen alkavat Hakkila ja Kuninkaala. Jokiniemeä pidetään tavallisesti osana Tikkurilaa.

[muokkaa] Historia

Jokiniemi on saanut nimensä sijainnistaan Keravanjoen mutkan muodostamalla niemellä. Keskellä Jokiniemeä on Winterinmäki, joka on osa Hiekkaharjun matalaa harjuselännettä, mutta muutoin alue on alavaa jokilaaksoa. Alueella on asuttu jo 3000–2600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin siellä sijaitsi merenlahden ranta. Jokiniemestä löydetyllä muinaisella asuinpaikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia.

Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu Tikkurilankoskeksi. Paikalla oli mylly jo 1600-luvulla. Vuonna 1862 sen yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo, ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Keittämön ympärille kasvoi ajan kuluessa maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen Tikkurila Oy. Radan varressa sijainneet vanhat Väritehtaan rakennukset purettiin 1980-luvulla, ja tehdas toimii nykyisin Keravanjoen toisella puolella Kuninkaalassa. Jäljellä on yhä vernissakeittämön punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään monitoimitalo Vernissana. Jokiniemessä toimi vuosina 1928–1984 myös Grönbergin lyijyvalkoistehdas ja lyijysulatto, joka jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan lyijyn saastuttama pintamaa pois ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja. Tehtaan varsinainen tontti siivottiin vasta v. 2004 ja on ollut siitä asti käyttämättömänä joutomaana. Alueelle on tarkoitus rakentaa toimitiloja tai julkisia rakennuksia.

Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta 1980-luvulle asti myös valtion Maatalouden tutkimuskeskus, joka joutui lopulta siirtymään Jokioisiin Etelä-Hämeeseen kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia oli muuttunut mahdottomaksi. Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa jugendia ja funktionalismia ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden. Presidentti Relander asui toisessa Jugend-rakennuksista toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina 1907–1917. Rakennuksessa toimii nyt Metlan kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti H. R. Helin.

MTT:ltä vapautuneissa rakennuksissa on toiminut vuodesta 1981 lähtien Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle laitoksen yhdistyessä Eviraan. Rakennus remontoidaan laboratorioista toimistoiksi ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyvät kokonaan Jokinemeen. Aluetta hallinnoi Kapiteeli Oy.

[muokkaa] Asutus ja palvelut

Jokiniemi, joka sijaitsee vastapäätä Tikkurilaa radan itäpuolella, on käytännössä osa Tikkurilan keskustataajamaa. Kaupunginosassa ei ole omia kaupallisia palveluita, vaan jokiniemeläiset asioivat Tikkurilassa. Ns. Jokiniemen koulukampukseen kuuluvat Jokiniemen yhtenäiskoulu (ylä- ja alakoulu), Tikkurilan lukio ja Hiekkaharjun ammattioppilaitos (virallisesti Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipiste). Lisäksi alueella on Vantaan suurin ruotsinkielinen peruskoulu Dickursby skola. Kaupunginosassa sijaitsee myös Tikkurilan alueen pääurheilukenttä Hiekkaharjun urheilukenttä, Hiekkaharju Golfin golfkenttä sekä useita urheiluhalleja Tennistien varrella. Entisessä Maatalouden tutkimuskeskuksen navettarakennuksessa, Navethaliassa, toimii paikallinen harrastajateatteri Vantaan Näyttämö. Valtio on rakentanut Jokiniemeen 1990-luvulla Metsähallituksen ja Keskusrikospoliisin uudet toimitalot.

Jokiniemen vanhinta asutusta ovat maatilojen päärakennukset Navethalian lähellä sekä vanhat omakotitalot Hiekkaharjun aseman kupeessa. Alueen kerrostaloista vanhimpia ovat Satomäen tornitalot ja Hiekkaharjun aseman yksinäinen tornitalo, jotka on rakennettu 1950-luvulla. 1960-luvulta lähtien, erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla, alueelle on rakennettu runsaasti kerrostaloja lähinnä vuokra-asunnoiksi, viime aikoina myös omistusasunnoiksi. Asunnot ovat pienehköjä ja opiskelijoiden suosiossa, ja Jokiniemen HOAS onkin säätiön suurimpia asuntokohteita. Jokiniemen väestörakenne onkin melko nuorta. Tikkurilan viereistä, yhä pitkälti rakentamatonta aluetta pyritään kehittämään voimakkaasti sen hyvän sijainnin takia. Tikkurilan aseman vieressä kohoaa jo esimerkiksi moderni 12-kerroksinen asuinkerrostalo nimeltään Vantaan Majakka. Se on Jokiniemen korkein rakennus ja Tikkurilan taajaman toiseksi korkein rakennus.

[muokkaa] Liikenne

Jokiniemi rajoittuu lännessä päärataan. Jokiniemeä palvelevat Tikkurilan ja Hiekkaharjun asemat. Tikkurilassa pysähtyvät kaikki lähijunat ja syksystä 2006 lähtien myös kaikki kaukojunat. Hiekkaharjussa pysähtyvät K-, N- ja T-junat. Tikkurilan terminaali on Vantaan bussiliikenteen solmukohtia tarjoten hyvät yhteydet kaikkialle kaupunkiin. Jokiniemen läpi menevät Vantaan linjat 61, 69, 70, 76, 83 ja seutulinja 734. Linjan 60 päätepysäkki on Jokiniemessä. Tikkurilantie, Urheilutie, Jokiniementie ja keskeneräinen Valkoisenlähteentie ovat kaupunginosan pääväylät. Jokiniementien Keravajoen ylittävä silta avattiin käyttöön 8.11.2006, jolloin yhteys Jokiniemestä Heidehofintielle ja edelleen Kehä III:lle helpottui.^[1]. Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle johtava kevyen liikenteen reitti on nimetty Reissu-Lassin poluksi alueella asuneen presidentti Relanderin mukaan.^[2]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Vantaan kaupunkisuunnittelu: Jokiniemi
- Jokiniemi alueselvitys 9.6.2004 (pdf, 7.4Mb, 30 s.) Taustan lisäksi selvitys sisältää suunnitelmia ja ehdotuksia alueen kehittämiseksi

Vantaa

Kaupunginosat suuralueittain