Hakaniemi
Wikipedia
Hakaniemi (ruots. Hagnäs, stadin slangiksi Hagis tai Hakis) on rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella. Se sijaitsee kaupunginosajaon mukaan Kallion kaupunginosassa, sen Siltasaaren osa-alueella. Meren rannalla sijaitsevan alueen erottaa ydinkeskustasta Siltavuorensalmi ja Linjoista Hämeentie. Hakaniemen postinumero on 00530.
Hakaniemessä sijaitsevat SAK:n päärakennus sekä SDP:n ja Vasemmistoliiton puoluetoimistot ja Helsingin työväentalo. Työväen vappumarssi alkaa Helsingissä usein Hakaniementorilta. Hakaniemeä voi siis kuvata Helsingin vasemmistokeskittymäksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sijainti
Nykyään Hakaniemen keskeisin alue sijaitsee Kruununhaan ja Kallion välisen Siltavuorensalmen, Siltasaarenkadun, Hämeentien, Näkinkujan ja Merihaan asuntoalueen rajaamalla alueella. Hakaniemi-sanan käyttäjästä sitten riippuu miten pitkälle lähiympäristöön Hakaniemi ulottuu. Jotkut pitävät Siltasaarenkadun ja Kaisaniemenlahden / Eläintarhanlahden välistä aluetta Siltasaarena, jotkut taas Hakaniemenä. Merihaka sijaitsee Sörnäisten kaupunginosassa, mutta Merihaan ja meren välissä kulkee Hakaniemenranta-niminen katu, joka alkaa Siltasaarenkadulta. Katu sijaitsee enimmäkseen merestä vallatulla täyttöalueella. Hakaniemen metroaseman toinen pää sijaitsee osa-alueella Siltasaari, toinen pää taas osa-alueella Linjat. Näiden osa-alueiden raja kulkee Ympyrätalon ja Kallion virastotalon välistä. Voisi ehkä määritellä, että Hakaniemeä on Hakaniemen tori lähiseutuineen.
[muokkaa] Nimen alkuperä
Nykyisen Hakaniemen torin itäpuolella sijaitsi 1700-luvun lopulla eläinten laitumena käytetty haka, nimeltään Generalshagen. Hakaniemi oli vielä 1880-luvulla mereen pistävä niemi, joka sijaitsi nykyisen Hakaniemen torin ja Merihaan asuntoalueen välisellä alueella. Niemi sai laidunhaan nimeen perustuvan nimen Hagnäs. Nimen suomenkielisenä vastineena oli 1880-luvulla Hagnääsi ja vuodesta 1909 Hakaniemi.
Muistona entisestä niemestä on Helsingin nykyisessä nimistössä
- Hakaniemen Kauppahalli
- Hakaniemenkatu
- Hakaniemenkuja
- Hakaniemen metroasema
- Hakaniemen puisto
- Hakaniemenranta
- Hakaniemen silta
- Hakaniemen tori
- Hakaniemen torikatu
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Merenlahden täyttö
Vuonna 1651 rakennettiin ensimmäiset sillat Töölönlahden poikki Vironniemeltä (Kruununhaasta) Vanhaankaupunkiin johtavaa tietä varten. Kun sillat vuonna 1832 jälleen kerran uusittiin, saivat lahdessa olevat saaret nimet Iso Siltasaari ja Pikku Siltasaari. Siltavuorelta Isoon Siltasaareen johtavaa siltaa kutsuttiin Pitkäksisillaksi ja Pikkusiltasaaren yli johtavaa siltaa Pikkusillaksi.
Vuonna 1886 alettiin nykyisen torin kohdalla ollutta, siihenastista Siltasaarta sen pohjois- ja itäpuolisesta manneralueesta (johon myös siihenastinen Hakaniemi oli kuulunut) erottanutta meren salmea täyttää Sörnäisten satamasta saadulla ruoppausmassalla. Täyttömaan mereen valumisen estämiseksi rakennettiin lahden poikki pato maasta, kivistä ja kuusenrungoista. Pian täytön alettua pato antoi periksi. Koska ruoppausmassaa oli runsaasti saatavilla, päätettiin rakentaa uusi pato kauemmaksi lahdelle. Vuonna 1891 Pikkusilta oli yhä jäljellä, mutta se oli jäänyt kuivalle maalle. Torialue kuivui hitaasti ja alueen yli täytyi kulkea pitkospuita pitkin. Vasta vuoden 1897 jouluksi pääsivät torikauppiaat aloittamaan myynnin alueella.
[muokkaa] Työväen koti
1800-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli haka. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien. Vuonna 1846 valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla Helsinki alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja Sörnäisen alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja Pitkänsillan toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue.
Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan porvariston ja pohjoisen työväen luokkaerosta. Ammattiyhdistysliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja Hakaniemen torilla järjestettiin monta mielenosoitusta. Punaisten vallankumousta suunniteltiin Säästöpankinrannassa olleessa Graniittilinnassa, eli Helsingin työväentalossa Otto Wille Kuusisen ja V. I. Leninin johdolla. Suomen sisällissota alkoikin kun Hakaniemen Työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi.
[muokkaa] Aatteen hiipuminen
Sotien jälkeen aatteen palo hiipui, vaikka työväenpuolue SDP:n liittyminen hallituskoalitioon porvarillisen Kokoomuksen kanssa muistetaan edelleen Pitkänsillan ylityksenä. Puiset talot korvattiin monikerroksisilla tiili- ja kivikolosseilla, yhä useammat yritykset ja valtion laitokset muuttivat alueelle, ja 40 000 asukkaan väkiluku kääntyi hiljalleen laskuun.
Asukaskadon pysäyttämiseksi Hakaniemen viereen rakennettiin Merihaka, Itä-Pasilan inspiroima oodi raa'alle betonille. Asukaskato kuitenkin jatkui, ja 1980-luvun taitteessa asukkaita koko Kalliossa oli enää 20 000. Helsingin metron saapuminen vuonna 1982 ei myöskään sanottavammin auttanut.
[muokkaa] Uudet työläiset
Hakaniemen väkiluku alkoi kasvaa taas vasta 1990-luvulla, kun pakolaiset mm. Vietnamista ja Somaliasta omaksuivat keskiluokkaisten suomalaisten hylkäämät pienet ja ahtaat, mutta halvat ja sijainniltaan keskeiset asunnot. Erityisesti Hämeentiellä kukoistaa nyt pienten etnisten kauppojen kirjo, tarjoten asukkaiden kotimaiden ruokaa ja tarvikkeita. Halpojen vuokrien ja hyvien yhteyksien perässä alueelle on myös saapunut opiskelijoita.
[muokkaa] Lähteet
- Mauri Virtanen (toimittanut): Siltasaari - ennen ja nyt. Helsinki 1993 ISBN 952-90-5088-7.
- Helsingin kadunnimet. Helsinki 1981 ISBN 951-771-220-0.
- Helsinki. Kiinteistökartta 1:10 000.
