Stadin slangi

Wikipedia

Helsinkiä vuoden 1900 tienoilla

Stadin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi. Slangi säilyi lähes muuttomattomana 1940-luvulle. Slangin kultakausi oli 1900-luvun alkupuolella sodanjälkeiseen aikaan asti. 1950-luvulla se muuttui yhdysvaltalaisperäisen nuorisokulttuurin myötä ja hajosi viimeistään 1970-luvulla eri alakulttuureihin.

Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on venäjästä. Muutamia sanoja on lainautunut muistakin kielistä kuten slaafaaminen ’nukkuminen’ saksasta ja donna italiasta. Uusi slangi on pääasiassa englanninkielistä.^[1]

Vanha Stadin slangi olikin eräänlainen työläiskorttelien lingua franca. Slangia kohtaan on aina tunnettu ennakkoluuloja sen taustan vuoksi. Stadin slangin sanasto ja puhetyyli vaihtelee jonkin verran eri kaupunginosissa. Vahvimmat erot ovat Pitkänsillan eteläpuolella (Rööperi) ja pohjoispuolella (Sörkka, Kallio) puhutun slangin välillä.^[2]

Stadin Slangi ry on perustettu tekemään kulttuurityötä stadin slangin ja sen perinteen saralla.

[muokkaa] Esimerkki slangista

»Silloin kun faija tseenaas hyvin niin joskus otettiin viiden minuutin pysäkin pirssistä fiude ja tsörattiin hela jengi Seurikseen. Pari kolme tuntia rundattiin saarta, skruudattiin mutsin smörgarit ja Magin jätskit. Himaan mentiin sporalla. Dallattiin ensteks Sipoonkirkon skurupysäkille. Oli kliffaa jos sattu tuleen kesävaunu. Ei haitannu vaikka siinä snadisti bloosas.»

(1930-luvun slangia emeritiusprof. Heikki Paunosen slangiarkistosta, via[1])

[muokkaa] Tunnettuja stadin slangin taitajia

Eero Salola julkaisi jo 1920-luvulla slangijuttukirjan Ilman fritsaria. Uudelleen slangin toi kirjallisuuteen Pentti Saarikoski kääntämällä teoksen Sieppari ruispellossa.

Tällä hetkellä kokki Sami Garam on julkisuudessa tunnettu stadin slangin ystävä ja vaalija. Hän on kääntänyt useita teoksia Stadin slangille, mm. Aku Ankka-sarjakuvakokoelman "Rotsi on mut byysat puuttuu". Muita tunnettuja slangin taitajia ovat mm Arvo Turtiainen, Tuomari Nurmio, Remu Aaltonen ja Jussi Raittinen. Tunnetuksi on tullut myös Georg Malmsten, erityisesti laulunsa Stadin kundi (1952) ansiosta. Useat räppärit käyttävät slangia. Lisäksi sketsihahmo Papukaija G. Pula-aho laukoi totuuksia stadin slangilla.

Eräs kuuluisa Stadin slangilla kirjoitettu kappale on myös Tuomari Nurmion "Tonnin stiflat":

Monen vuoden jälkeen mä Hesarilla luudaan

ja dallaan sinne minne klabbit kuljettaa.

Snagarilla hodarin mä skruudaan,

ja rundaan kohti kulman kuppilaa.

Tonnin stiflat-kappaleen kertosäe, sanat ja sävel Tuomari Nurmio

[muokkaa] Stadin slangin erityispiirteitä

Stadin slangi eroaa suomen kielestä niin rakenteellisesti kuin ääntämyksellisestikin. Tietyt sanat, jotka suomessa päättyvät ä-kirjaimeen lausutaan stadin slangissa a-kirjaimella, esimerkiksi "dösa, Sörkka, Tölikka". Lisäksi tietyt sanat taipuvat eri tavalla "Mä diggaan sua" vrt. "Minä pidän sinusta".

[muokkaa] Kirjallisuutta

Arvo Pohjola: Himaföneri (2005) ( http://www.mimino.fi/himafoneri.htm )
Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Tammi 1962
Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -stadin slangin suursanakirja (WSOY, 2000) ISBN 951-0-23239-4
Sami Garam: Aku Ankka - Rotsi on mut byysat puuttuu (2001)
Sami Garam: Snögeli ja seittemän snadii starbuu (WSOY, 2001) ISBN 951-0-25703-6
Sami Garam: Jörde-Juge
Sami Garam: Kessen rehukotsa (Egmont, 2005) ISBN 952-469-399-2
Olli Seppälä: (toim.): Stadilaisten katkismus (Kirjapaja, 2000) ISBN 951-625-676-+
Olli Seppälä: (toim.): Luukkaan evankeliumi slangiks skrivattuna (Kirjapaja, 2001) ISBN 951-625-740-2
Pentti Malaste: Uusi testamentti stadin slangilla (Gummerus, 2001) ISBN 951-20-5828-6
Erkki Johannes Kauhanen: Slangivisa (Tammi, 2002) ISBN 951-31-2533-5
Kaarina Karttunen: Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1979) ISBN 951-0-09050-6
Erkki Mattsson: Ei se skulaa joka skagaa (Edico Oy, 1999) ISBN 951-97542-1-0
Erkki Mattsson: Griinataa kimpassa (Edico Oy, 2001) ISBN 951-97542-2-9
Juhani Mäkelä: Stadin snadi slangisanakirja (WSOY, 2002, 1. painos 1997) ISBN 951-0-22477-4
Jukka Annala: Remusanakirja (Teos, 2008)