Kampin keskus

Wikipedia

Kampin keskus Narinkkatorin puolelta kuvattuna

Kampin keskus on Helsingin keskustassa, Kampin kaupunginosassa sijaitseva joukkoliikenneterminaali ja kauppakeskus. Se sijaitsee vanhan linja-autoaseman bussikentällä, Lasipalatsin takana, Graniittitalon eteläpuolella ja sähkötalon itäpuolella. Terminaalin läpi kulkee päivittäin noin 200 000 ihmistä ja se on yksi Euroopan vilkkaimmista terminaalialueista. Kampin keskus koostuu erillisestä Espooseen suuntautuvan paikallisbussiliikenteen terminaalista, kaukoliikenteen terminaalista, Kampin kauppakeskuksesta, Kampin metroasemasta sekä rakennuksen yläkerroksissa sijaitsevista asunnoista.

[muokkaa] Hankkeen perusta

Kunnianhimoisen rakennusprojektin tavoitteena oli Kampin suuren maanpäällisen linja-autokentän tehokkaampi hyödyntäminen. Samalla saatiin lisää liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia. Erityisenä tavoitteena oli Espoon suunnan seutubussien sekä kaukoliikenteen linja-autoterminaalin ja tavara-aseman sijoittaminen maanalaisiin tiloihin. Kampin keskuksen asemakaava vahvistettiin 6.6.2000. Helsingin kaupunki ja SRV Viitoset Oy solmivat 14.6.2002 sopimuksen Kampin keskuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Rakennusyhtiö sai tontin käyttöönsä sillä ehdolla, että rakentaa alueen valmiiksi veloituksetta sisältäen ulkotilat sekä linja-autoasemat Espoon liikenteelle sekä kaukoliikenteelle.

[muokkaa] Omistajat

Huhtikuussa 2006 keskuksen omistajat, SRV-yhtiöt ja Pontos, myivät sen koko osakekannan Royal Bank of Scotlandille ja Boultbeelle 345 miljoonalla eurolla. Samalla keskuksen toimitusjohtaja Henrik Wiberg jätti tehtävänsä, ja hänen tilalleen nousi Tuomas Sahi.

Maaliskuussa 2008 brittiläinen kiinteistösijoitusyhtiö Protego Real Investors osti kauppakeskuksen 452,5 miljoonalla eurolla hallinnoimansa Nordic Retail Fund -rahaston nimiin.

[muokkaa] Rakentaminen

Maanalaista terminaalia varten kaivettiin 300×100×10 metrin kaivanto, josta puhkaistiin uusi sisäänkäynti Kampin metroasemalle. Vapaa tila terminaalin päällä (Tennispalatsinaukio) varattiin toriksi jalankulkijoille ja sen ohi kulkeva Salomonkatu kävelykaduksi. Rakennusaikana kaivannon alapuoliselle metroasemalle tihkui sateella kallion läpi vettä. Halkeamien syntyä edistivät osaltaan räjäytystyöt, jotka tärisyttivät maaperää.

Rakennusvaiheen kiihkeimpään aikaan alueella saattoi nähdä liki kymmenen nostokurkea urakoimassa. Pimeän työvoiman käytön ehkäisemiseksi työmaa noudatti urakoitsijoiden henkilökunnan kulunvalvontaa henkilökortteineen. Suljetulle työmaa-alueelle pääsivät ainoastaan valtuutetut työntekijät.

[muokkaa] Valmistuminen

Presidentti Tarja Halonen avasi terminaalin 2.6.2005 klo 14.00 käynnistämällä metroasemalle johtavat liukuportaat. Avajaisiin osallistui myös valtiovierailulla ollut Tšekin presidentti Václav Klaus puolisoineen.

Kampin keskus valmistui kahdessa osassa. Kesällä 2005 terminaalista valmistui noin viidennes eli kaukoliikenteen terminaali, Espoon-bussiterminaali, uudet liukuportaat Kampin metroasemalle sekä matkakeskus ja Espoon-terminaalin tasolla olevat kaupat (mm. Anttila, K-supermarket, Musta pörssi, ja kahviloita).

Kampin keskuksen toinen vaihe valmistui 2.3.2006, jolloin avattiin Kampin 5-kerroksinen kauppakeskus terminaalin yläpuolelle. Samalla otettiin käyttöön rakennuksen yhteydessä olevat asunnot sekä piha- ja torialueet.

[muokkaa] Laajentuminen Sähkötaloon

Kampin keskus laajeni Helsingin Energian Sähkötaloon. Laajennusosa avautui asiakkaille torstaina 11. lokakuuta 2007. Kampin kauppakeskuksen laajennusosaan kuuluvat Sähkötalon kaksi alinta kerrosta sekä vanhan sähköaseman Malminrinteen puoleinen osa.

Uusissa tiloissa on noin 4 000 neliömetriä vuokrattavaa liiketilaa ja toimintansa siellä aloittaa 16 uutta yrittäjää, muun muassa joka päivä iltamyöhään saakka auki oleva Lidl. Kaiken kaikkiaan Kampin kauppakeskuksessa on nyt liiketiloja noin 40 000 neliömetriä ja yrityksiä 166.

Sähkötalo toimii muutostöiden jälkeenkin Helsingin Energian pääkonttorina. Myös Helsingin Energian asiakaspalvelu jatkaa uusituissa tiloissa, joiden suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti palvelun sujuvuuteen ja monipuoliseen, energiatehokkuutta edistävään energianeuvontaan. Sähkötalossa jatkuvat energianjakelun varmuutta turvaavat valvomotoiminnot.

Peruskorjauksen tuloksena toteutuu Sähkötalon suunnitelleen arkkitehti Alvar Aallon 30 vuoden takainen visio tilojen liittämisestä kiinteäksi osaksi Kampin alueen uutta liikekeskustaa. Samoilla linjoilla alueen kehittämisestä ovat olleet myös Helsingin kaupungin päättäjät.

[muokkaa] Yleistä

Terminaalissa odotustilat ja lähtölaiturit on erotettu lasiseinällä ja ovilla.

Espoon bussiterminaali

Keskuksen suunnitteluratkaisu on tehnyt mahdolliseksi linja-autojen valtaaman kentän muuttamisen autottomaksi alueeksi. Alueen koko on noin 3 hehtaaria ja sen rakentaminen kesti noin 4 ½ vuotta. Keskuksen bruttoneliömäärä on 135 000 m², josta liiketilaa on 37 000 m², toimistoja 12 500 m² ja asuntoja 6 000 neliötä. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2002. Hankkeen pääurakoitsija oli SRV Viitoset Oy ja pääarkkitehti Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky.

Sisäänkäyntejä Kamppiin on yhdeksän, joista kaksi sijaitsee Narinkkatorilla, kaksi Tennispalatsin aukiolla, kaksi Urho Kekkosen kadulla, yksi Fredrikinkadulla Kampin metroasemaa vastapäätä, sekä yksi Fredrikinkadun ja Urho Kekkosen kadun risteyksessä. Terminaalista on myös suora yhteys Kampin metroasemalle. Terminaalissa odotustilat ja lähtölaiturit on erotettu lasiseinällä ja ovilla. Ovet aukeavat niiden vieressä olevaa nappia painamalla vasta, kun bussi on saapunut laiturille. Laitureilta päin odotustilaan tultaessa ovet aukeavat aina, vaikka bussi ei olisikaan laiturilla.

Terminaalissa on Suomen laajin ja kehittynein liikenteen informaatiojärjestelmä. Se sisältää mm. useita sähköisiä informaatiotauluja, joista näkee esim. milloin ja mistä mikäkin bussi lähtee. Lisäksi terminaalista löytyy kolme suurta ns. kokoojanäyttöä, noin 20 aikataulumonitoria, 52 lähtölaiturimonitoria, 65 kuljettajamonitoria sekä 90 ilmaisin- ja varoitusnäyttöä. Terminaalissa on myös näyttö, joka kertoo Helsingin rautatieasemalta lähtevät lähijunat. Metron liukuportailla puolestaan on näyttö, joka näyttää minuutteina jäljellä olevan ajan kuuden seuraavan metron lähtöaikaan sekä niiden määränpään.

[muokkaa] Kaukoliikenneterminaali

Kaukoliikenteen terminaali on Helsingin linja-autoasema. Sieltä lähtevät kaikki Helsingistä lähtevät kaukoliikenteen bussit. Terminaali avattiin maanantaina 6.6.2005. Se sijaitsee K-kerroksessa eli –1-kerroksessa, maan alla, noin kuusi metriä maanpinnan alapuolella. Kaukoliikenneterminaali on noin 14 metriä leveä ja 125 metriä pitkä. Päivittäin terminaalista lähtee n. 700 bussivuoroa eri puolille Suomea. Ruuhkaisimpina aikoina terminaalissa saattaa olla odottamassa jopa 300–350 henkilöä yhtä aikaa. Kaukoliikenneterminaalissa on opastetaulujen lisäksi myös kuulutusjärjestelmä, joka kuuluttaa kaikki pikavuorot. Terminaalissa on 32 laituria.

Kaukoliikenneterminaali

[muokkaa] Espoon-bussiterminaali

Espoon-terminaali on Espoon suuntaan, Länsiväylää kulkevien bussien lähtöpaikka. Se avattiin liikenteelle sunnuntaina 5.6.2005. Terminaali sijaitsee E-kerroksessa eli katutasossa. Terminaalista lähtee talviaikaan yli 1 000 ja kesäaikaan n. 900 bussivuoroa päivässä, sekä ruuhka-aikaan yli 100 bussia tunnissa. Espoon-bussiterminaalissa on 17 lähtölaituria. Terminaalin odotushallin viereen avataan iltaisinkin avoinna oleva uusi kauppahalli.

Espoon bussiterminaali

Terminaalin läntinen sisäänkäynti

[muokkaa] Kauppakeskus Kamppi

Pääartikkeli: Kauppakeskus Kamppi

Kauppakeskuksen keskipiste

Bussilaiturille johtava ovi. Oven yläpuolella on iso numero (3), joka kertoo laiturin numeron. Vieressä on rasti, joka kertoo, että bussi ei ole laiturilla, eivätkä ovet aukea. Kun bussi saapuu laiturille, punaisen rastin tilalle syttyy vihreä nuoli. Nuolen vieressä on näyttö, joka kertoo bussin määränpään, reitin ja lähtöajan.

Kauppakeskus Kamppi on Suomen neljänneksi suurin kauppakeskus, Itäkeskuksen, Jumbon ja Sellon jälkeen. Se sijaitsee terminaalissa kerroksissa 1–5, Espoon-bussiterminaalin yläpuolella. Kauppakeskuksen avasi torstaina 2. maaliskuuta 2006 kello 9 Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kauppakeskuksessa on arvioitu käyvän ihmisiä jopa 100 000 päivässä ja 35 miljoonaa vuodessa. Vuosimyynniksi on arvioitu yli 200 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksessa toimii yli 150 liikettä ja ravintolaa. Ravintoloita on yli 20.

Kauppakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa on suurin osa kahviloista ja ravintoloista. Ne sijoittuvat pääosin Tennispalatsinaukion puolelle, mihin niille tulee kesäisin terassi. Ensimmäinen ja toinen kerros on teemoitettu muotiin ja vaatetukseen erikoistuneisiin liikkeisiin. Kolmannessa kerroksessa puolestaan on mm. lastentarvikeliikkeitä ja kodin sisustusta myyviä liikkeitä. Neljäs kerros on teemoitettu urheilulle ja kuntoilulle. Urheiluliikkeiden lisäksi kerroksessa sijaitsee mm. kuntokeskus ja keilahalli. Viides kerros on kohdistettu nuorille; siellä on mm. nuorisomuotia myyviä liikkeitä, pelejä, nettikahvila ja tanssikoulu. Sedu Koskisen yökerho Lux sijaitsee kauppakeskuksen viidennessä ja kuudennessa kerroksessa.

Kauppakeskuksen bruttopinta-ala on 135 000 neliömetriä, mistä liiketilaa on 35 000 neliötä. Terminaalissa on maanalaisia tiloja noin 3 hehtaaria.

Kampin keskuksesta on maanalainen yhteys kauppakeskus Forumiin ja rautatieasemalle. Kampin pysäköintihallissa on paikkoja 250 autolle. Se sijaitsee kaukoliikenneterminaalin alapuolella, mihin sieltä on suora hissiyhteys. Pysäköintihalliin pääsee Olavinkadun rampista. Taksiasema on Kampin keskuksen pohjoissivulla Annankadulla. Lisäksi kaukoliikenneterminaaliin on varattu neljä taksin otto- ja jättöpaikkaa.

[muokkaa] Narinkka

Narinkka on alueen merkittävin torialue: Se sijaitsee kauppakeskuksen ja vanhan linja-autoaseman välissä. Narinkka juontaa nimensä Simonkadun yläpäässä olleesta juutalaisten torikojualueesta (venäjäksi на рынке ’torilla’).

[muokkaa] Gekko

Gekko on kampin terminaalissa sijaitseva, pienistä keltaisista laatoista valmistettu keramiikkataideteos. Se on rakennettu katutason keskusaulasta, kaukoliikenteen bussiterminaalin läpi, alas metroasemalle vievien liukuportaiden kuilun päälle. Teos on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siinä on keramiikkaosia noin 275 m². Sen ovat valmistaneet keramiikkataiteilijat Pekka Paikkari, Kristina Riska ja Kati Tuominen.

Terminaalista Kampin metroasemalle vievät liukuportaat.

Gekko

Kampin metroasema

[muokkaa] Turvallisuus

Kampin keskuksen turvallisuutta valvoo turvavalvomo ympäri vuorokauden kameravalvonnalla ja poikkeustilanteita varten tiloissa on kuulutuslaitteet yleisön ohjaamista varten. Myös näyttötaulut saadaan viestittämään poikkeustilanneinformaatiota. Kampin terminaalissa on maakaasubusseilla liikennöinti turvallisuussyistä kielletty, koska terminaalin suunnittelussa ei tätä polttoainevaihtoehtoa huomioitu. Kiellon syy on pelko räjähdysvaarasta tulipalotilanteessa. Mikäli maakaasubussin lähettyvillä syttyy tulipalo, laskevat autossa olevat varolaitteet kaiken kaasun kerralla ulos. Tämä on hyvä ulkoilmassa, mutta sisätilassa äärimmäisen huono, kun kaasu ei pääse vapaasti leijailemaan taivaalle.

[muokkaa] Sokeain kunniamaininta

Kampin keskus palkittiin marraskuussa 2005 Sokeain viikon "Hyvin tehty" -kunniamaininnalla. Terminaalissa näkövammaisen liikkuminen sujuu rakennuksen kokoon nähden hyvin. Rakennus on suunniteltu turvalliseksi ja toiminnalliseksi. Terminaalin pääovien luona on sokeille tarkoitettu kohokuvioinen kartta, johon on merkitty liukuportaat, hissit ja muu tarpeellinen kohokirjaimin. Jokainen laituri on myös merkitty kohokirjaimin, jotta näkövammaiset kykenisivät helpommin tunnistamaan ne. Lattioissa on sokeille tarkoitetut metalliset pienet kohoumaviivat, jotka johdattavat kaikille bussiterminaalin lähtölaitureille. Katoissa on pitkä, viivamainen valaistus, joka johdattaa hämäräsokeita Espoon-bussiterminaalista kaukoliikenneterminaaliin sekä Kampin metroaseman liukuportaille.

[muokkaa] Espoon-bussiterminaalista lähtevät bussit

Bussien sisäänkäynti kaukoliikenneterminaaliin.

Laiturit 56 ja 57 ovat varalla sekä 58–60 Espoon terminaaliin saapuvien bussien laitureita.

[muokkaa] Kampin kaukoliikenteen bussien reitit

Alla mainittu kaikkien tiesuuntien bussit, niiden reittikadut Helsingin kantakaupungista lähdettäessä ja kyseessä olevien bussien tärkeimmät kohdekaupungit.

• Länsiväylälle (Kirkkonummi, Karjaa, Hanko) bussit kulkevat Ruoholahdenkatua ja Porkkalankatua
• Turunväylälle (Nummela, Lohja, Salo, Turku, Pori, Rauma) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Tukholmankatua ja Huopalahdentietä
• Vihdintielle (Vihti, Karkkila) bussit kulkevat Mannerheimintietä ja Vihdintietä
• Hämeenlinnanväylälle (Klaukkala, Hämeenlinna, Tampere) bussit kulkevat Mannerheimintietä
• Tuusulanväylälle* (Hyrylä, Järvenpää) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua ja Mäkelänkatua
• Lahdenväylälle (Mäntsälä, Lahti, Jyväskylä, Mikkeli) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua, Hämeentietä ja Kustaa Vaasan tietä
• Porvoonväylälle (Porvoo) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua, Hämeentietä ja Kustaa Vaasan tietä
• Itäväylälle (Porvoo, Kouvola, Kotka) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua, Aleksis Kiven katua ja Junatietä

(*) Yöaikaan (n. 23-05) lähes kaikki bussit muualle Suomeen kulkevat Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, jolloin bussit Kampista kulkevat Tuusulanväylän reitin kautta

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kampin keskuksen teräsrakentamisesta
• Kampin keskus
• YTV
• Matkahuolto
• Kauppalehti 17.3.2008 Brittiyhtiö rahasti Kampista sata miljoonaa parissa vuodessa

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kampin keskus.

Koordinaatit: 60°10′10.5″N, 24°56′0.4″E