ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Helsingin rautatieasema – Wikipedia

Helsingin rautatieasema

Wikipedia

Helsinki
Helsingfors
Kuva asemalta
Perustiedot
Rataosuus  Helsinki–Riihimäki,
Helsinki–Turku,
Leppävaaran kaupunkirata,
Keravan kaupunkirata
Sijainti  60°10′19″N, 24°56′29″E
Osoite  Asema-aukio, 00100 Helsinki
Etäisyydet  Pasila 3,0 km
Avattu  1860
Liikenne
Käyttäjiä (ark.)  n. 200 000, josta lähiliikennettä n. 91 000 (2006)
Kaukoliikenne  Turkuun, Joensuuhun, Rovaniemelle, Kolariin, Ouluun
Lähijunat  Y S U L E A M I K N G T H R Z
Asemarakennus
Tyyppi  terminaaliasema
Suunnittelija  Eliel Saarinen
Lipunmyynti  kyllä
Liukuportaita  2
Hissejä  7
Ratapiha
Raiteisto  19 laituriraidetta
Kuva asemalta
Raiteet 4-11

Helsingin rautatieasema (lyh. Hki, ruots. Helsingfors järnvägsstation, engl. Helsinki Central Railway Station, stadin slangiksi Steissi) on Helsingin tunnettu maamerkki ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen keskipiste. Kaikki VR:n lähijunat ja Helsingin kaukojunat lähtevät rautatieasemalta, ja Rautatientori on Helsingin metron vilkkain asema. Helsingin rautatieasema on myös Suomen merkittävin kaukojunien lähtöpaikka. Helsingin rautatieasemalta lähtee päivittäin monia yhteyksiä ympäri Suomea sekä myös kaikki Venäjälle liikennöivät junat, jotka suuntaavat Pietariin ja Moskovaan.

Päärautatieaseman ohella kaukojunat pysähtyvät Helsingissä myös Pasilan rautatieasemalla. Kauko- tai lähijunien käyttämiä asemia on Helsingissä yhteensä viisitoista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Helsingin ensimmäinen rautatieasema rakennettiin vuonna 1860. Arkkitehtina toimi Carl Albert Edelfelt.

Asema kuitenkin osoittautui liian pieneksi, joten uutta Helsingin rautatieasemaa varten järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1904. 21 ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin Eliel Saarinen, jolta vaadittiin "rauta- ja aivotyyliä asema- ja näyttelyrakennuksiin".

Viidentoista vuoden rakennustyön jälkeen asema vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1919. Rakennusmateriaalina käytettiin julkisivuissa suomalaista graniittia. Rakennuksen tunnuksina toimivat kellotorni ja pääsisäänkäynnin lamppuja kannattelevat patsaat. Presidentti Kyösti Kallio kuoli asemalla 19. joulukuuta 1940 sydänkohtaukseen lähtiessään kotiin Nivalaan. Tarinan mukaan hän kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille.

Asemahallin kellotornin puoleinen pää vaurioitui pahoin tulipalossa 14. kesäkuuta 1950.[1]

[muokkaa] Uudistaminen

Rautatieasemaa on uudistettu ja laajennettu useaan otteeseen. 1960-luvulla rakennettiin maanalainen Asematunneli. Ensimmäiset valvontakamerat asennettiin asemahalliin keväällä 1968.[2] Ensimmäisen kerran asemalle saapui sähköjuna 13. tammikuuta 1969. Kokeilujen jälkeen alkoi säännöllinen sähköjunaliikenne Helsingin ja Kirkkonummen välillä 26. tammikuuta.[3]

Vuonna 1982 rautatieaseman alle avattiin Helsingin metron asema Rautatientori. Vuonna 2000 rautatieaseman laiturit saivat vihdoinkin lasikatokset (Esa Piironen), jotka olivat olleet jo Saarisen alkuperäisissä piirustuksissa. Vuonna 2001 aloitetun länsisiiven uudelleenrakentamisen seurauksena 2003 avattiin uusi Holiday Inn -hotelli kaupunkiradan raiteiden päälle ja viereen Kauppakujaksi nimetyt liiketilat. Hotellin rakentamisen aikoihin julkisuudessa käytiin varsin vilkasta keskustelua rakennuksen sijoittamisesta ahtaaseen paikkaan ja sen poikkeuksellisista julkisivuratkaisuista. Esimerkiksi huoneiden pitsiverhot jouduttiin vaihtamaan heti valmistumisen jälkeen - ulkonäkökysymyksenä.

[muokkaa] Kellotorni

Asemarakennukseen kuuluu kellotorni, jonka kellon halkaisija on 3,3 metriä. Minuuttiosoittimen pituus on 1,5 m ja paino 60 kg. Tuntiosoittimen pituus on 1 m ja paino
40 kg. Tornissa on yksi parveke joka suuntaan. Yleisöllä ei ole torniin pääsyä.

Asemaa käyttää noin 200 000 matkustajaa päivässä.

Helsingin vanha rautatieasema.
Helsingin vanha rautatieasema.

[muokkaa] Lähteet

  1. http://www.yle.fi/vierivatkivet/index.php/aiheet/106/
  2. Helsingin Sanomat 15.1.1969 s.14.
  3. Helsingin Sanomat 14.1.1969 s. 11 ja 27.1.1969 s. 3.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -