Palau

Wikipedia

Belu'uera Belau
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Tommy Remengesau
Pääkaupunki	Melekeok
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	458 km² (sijalla 179) ei merkittävästi
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	20 303 (sijalla 190) 44 / km² 1,31 % (2006)
Viralliset kielet	palaun kieli, englannin kieli, japanin kieli (Angaurssa)
Valuutta	Yhdysvaltain dollari (USD)
BKT (2001)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 219 174 miljoonaa USD 9 000 USD
HDI (2003)	? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne	maatalous  %, palvelut  %, teollisuus  % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+9 ei käytössä
Itsenäisyys &ndahs; USA:n hallinnosta	1. lokakuuta 1994
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+680
Motto	Rainbow's End (Sateenkaaren pää)
Kansallislaulu	Belau loba klisiich er a kelulul

Palaun tasavalta eli Palau (myös kirjoitusasua Belau käytetään) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Melekeok. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Osavaltiot 4 Maantiede 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 5.2 Merkittävimmät vientituotteet 6 Väestö 7 Media 8 Kulttuuri 9 Paikalliset juhlapäivät 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Palau on todennäköisesti asutettu noin 1000-luvulla eaa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta. Eurooppalaisista ensimmäisenä paikalle saapui espanjalainen Ruy López de Villalobos vuonna 1543. Espanja julisti saaret omikseen vuonna 1686. Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat kuitenkin brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson, joka nimesi alueen Pelew-saariksi.

Saksa miehitti osan Palauta vuonna 1885. Vuonna 1899 Espanja antoi saaret Saksan vallan alle. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani miehitti saaret ja sai mandaatin niiden hallintaan aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Yhdysvallat otti saaret haltuunsa. Yhdysvallat hallitsi Palauta osana TTPI:tä ("Trust Territory of the Pacific Islands"). Vuonna 1979 palaulaiset äänestivät Mikronesian liittovaltioon liittymistä vastaan, päättäen sen sijaan itsenäistyä. Pitkän siirtymäkauden jälkeen itsenäisyys saavutettiin 1994. Maa on yhtä poliittisesti sidoksissa Yhdysvaltoihin.

[muokkaa] Politiikka

Palaun presidentti toimii sekä valtionpäämiehenä että hallituksen johtajana. Presidentti valitaan vaalein joka neljäs vuosi. Palaun parlamentti on kaksikamarinen ja nimeltään Olbiil Era Kelulau. Edustajat molempiin parlamentin huoneisiin valitaan vaalein. Senaattiin kuuluu yhdeksän edustajaa, edustajainhuoneeseen 16. Nykyinen presidentti Tommy Remengesau valittiin vuonna 2000 ja astui virkaansa 2001. Tätä ennen hän toimi varapresidenttinä.

[muokkaa] Osavaltiot

Palau on jaettu 16 osavaltioon:

• Aimeliik
• Airai
• Angaur
• Hatobohei
• Kayangel
• Koror
• Melekeok
• Ngaraard
• Ngarchelong
• Ngardmau
• Ngatpang
• Ngchesar
• Ngeremlengui
• Ngiwal
• Peleliu
• Sonsorol

[muokkaa] Maantiede

Palaun merkittävimmät saaret ovat Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, jotka sijaitsevat samalla riutalla. Noin kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kororilla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kayangelin atolli.

Palaussa vallitsee trooppinen ilmasto. Vuosittainen keskilämpötila on noin 27 astetta. Sadekausi on toukokuusta marraskuuhun.

[muokkaa] Talous

Talouden pääpylväät ovat matkailu, maanviljely omiin tarpeisiin sekä kalastus. Valtio on suuri työllistäjä ja saa raha-apua Yhdysvalloilta. Väestön keskimääräiset tulot ovat huomattavasti korkeammat kuin Filippiineillä tai Mikronesiassa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• puu
• kala
• kulta

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kopra

[muokkaa] Väestö

Selvästi suurin väestöryhmä (yli 70 %) on alkuperäiset palaulaiset, jotka ovat pääosin mikronesialaisia. Suurin vähemmistöryhmä on pääosin Filippiineiltä tulleet aasialaiset, eurooppalaistakin väestöä saarilla on. Noin kaksi kolmasosaa väestöstä on kristittyjä, pääosin katolilaisia, muut harjoittavat paikallista uskontoa nimeltä modekngei.

Viralliset kielet ovat englanti ja palau, paitsi kolmessa osavaltiossa, joissa paikallinen kieli on virallisessa asemassa palaun sijasta. Angaurilla myös japani on virallinen kieli.

[muokkaa] Media

Palaulaisia sanomalehtiä ovat Tia Belau ja Palau Horizon.

[muokkaa] Kulttuuri

Palaun kansallislaulu on Belau rekid, jonka sävelsi Ymesei O. Ezekiel. Siitä käytetään myös nimitystä Belau loba klisiich er a kelulul, jotka ovat laulun ensimmäiset sanat.

Palaulaiseen musiikkiin on aikojen saatossa tullut vaikutteita muun muassa japanilaisesta musiikkikulttuurista. Populaarimusiikin esittäjiin kuuluu muun muassa IN-X-ES.

[muokkaa] Paikalliset juhlapäivät

Pvm	Suomalainen nimi
1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä
15. maaliskuuta	Nuorison päivä
5. toukokuuta	Eläkeläisten päivä
1. kesäkuuta	Presidentin päivä
9. heinäkuuta	Perustuslain päivä
Syyskuun 1. maanantai	Työn päivä
1. lokakuuta	Itsenäisyyspäivä
24. lokakuuta	YK:n päivä
Marraskuun viimeinen torstai	Kiitospäivä
25. joulukuuta	Joulupäivä

[muokkaa] Aiheesta muualla

Matkaopas aiheesta Palau Wikitravelissa (englanniksi)