Marshallinsaaret

Wikipedia

Aolepān Aorōkin M̧ajeļ Republic of the Marshall Islands
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Litokwa Tomeing
Pääkaupunki	Majuro 7°7′N 171°4′E
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	181 km² (sijalla 187) ei merkittävästi
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	59 071 (sijalla 209) 326 / km² 2,25 % (2006)
Viralliset kielet	marshalli, englanti
Valuutta	Yhdysvaltain dollari (USD)
BKT (2001)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 220 115 miljoonaa USD 1 600 USD
HDI (?)	- (sijalla -)
Elinkeinorakenne	maatalous 14 %, palvelut 70 %, teollisuus 16 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+12 ei käytössä
Itsenäisyys – Yhdysvalloista	21. lokakuuta 1986
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+692
Motto	ei mottoa
Kansallislaulu	Forever Marshall Islands

Marshallinsaarten tasavalta eli Marshallinsaaret ( myös Marshallsaaret )on saarivaltio Tyynessä valtameressä. Se sijaitsee Naurun ja Kiribatin pohjoispuolella, Mikronesiasta itään ja Yhdysvaltain hallitsemasta Waken saaresta etelään.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Kunnat 4 Maantiede 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 5.2 Merkittävimmät vientituotteet 6 Väestöjakauma 7 Media 8 Kulttuuri 9 Lähteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Marshallinsaarten historia

Marshallinsaarten historiasta ajalta ennen eurooppalaisten saapumista on säilynyt vain vähän varmaa tietoa. Mikronesialaisten arvellaan asuttaneen saaret noin toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua.

Ensimmäinen saaret havainnut eurooppalainen oli espanjalainen tutkimusmatkailija Alonso de Salazar, joka vieraili niillä vuonna 1529. Saarille ei hänen jälkeensä tiettävästi tullut vierailijoita satoihin vuosiin. Vuonna 1788 englantilainen kapteeni John Marshall saapui saarille, jotka nykyisin kantavat hänen nimeään.

Espanja julisti saaret omikseen vuonna 1874. Saksalainen kauppayhtiö kuitenkin asettui saarille vuonna 1885 ja saarista tehtiin Saksan Uuden-Guinean protektoraatti muutamia vuosia myöhemmin. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani valloitti saaret ja hallitsi niitä Kansainliiton mandaatilla.

Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat valloitti saaret 1944 ja lisäsi ne Tyynenmeren alueisiinsa. Yhdysvallat alkoi tehdä ydinkokeita saarilla heti sodan jälkeen ja jatkoi toimintaa aina 1960-luvulle saakka. Ydinkokeita tehtiin eniten (67) vuosien 1946 ja 1958 välillä. Tämän vuoksi monet Marshallinsaarten asukkaat kärsivät ionisoivan säteilyn haitoista ja asiasta vaaditaan edelleen korvauksia.

Vuonna 1979 Marshallinsaarten tasavalta allekirjoitti liitännäisvaltiosopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Sopimus astui voimaan 1986. Marshallinsaarten ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Amata Kabua, joka toimi virassaan vuosina 1979-1996. Myöhemmin presidentteinä ovat toimineet Kunio Lemari (1996-1997), Imata Kabua (1997-2000), Kessai Note (2000-2008) sekä Litokwa Tomeing (2008-).

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Marshallinsaarten politiikka

Marshallinsaarten presidentti toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtajana. Presidentin valitsee parlamentti keskuudestaan, ja presidentti nimittää sitten hallituksensa. 33-jäsenisen parlamentin (Nitijela) jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein.

[muokkaa] Kunnat

Pääartikkeli: Marshallinsaarten kunnat

Marshallinsaaret on jaettu 24 lainsäädännölliseen alueeseen, jotka vastaavat valtion asuttuja saaria ja atolleja. (Katso Maantiede.)

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Marshallinsaarten maantiede

Marshallinsaaret koostuu 29 atollista ja viidestä erilläänolevasta saaresta. Tärkeimmistä atolleista ja saarista muodostuu kaksi ryhmää: Ratak-ketju ja Ralik-ketju (tarkoittaa "auringonnousu"- ja "auringonlasku"-ketjuja). Kaksi kolmannesta väestöstä asuu joko Majurolla (joka on myös pääkaupunki) tai Ebeyellä. Kaukaisimmilla saarilla on vähän asutusta työpaikkojen vähäisyyden ja huonon taloudellisen kehityksen vuoksi.

Ilmasto on kuuma ja kostea, sadekausi kestaa toukokuusta marraskuuhun. Taifuunit vaivaavat saaria aika-ajoin.

• Ailinginae (asumaton)
• Ailinglaplap (lainsäädännöllinen alue)
• Ailuk (lainsäädännöllinen alue)
• Arno (lainsäädännöllinen alue)
• Aur (lainsäädännöllinen alue)
• Bikar (tai Bikaar; asumaton)
• Bikinin atolli
• Bokak (lainsäädännöllinen alue)
• Ebon (lainsäädännöllinen alue)
• Enewetak (lainsäädännöllinen alue)
• Erikub (asumaton)
• Jabat (lainsäädännöllinen alue)
• Jaluit (lainsäädännöllinen alue)
• Jemo (asumaton)
• Kili (lainsäädännöllinen alue)
• Kwajalein (lainsäädännöllinen alue)
• Lae (lainsäädännöllinen alue)
• Lib (lainsäädännöllinen alue)
• Likiep (lainsäädännöllinen alue)
• Majuro (lainsäädännöllinen alue)
• Maloelap (lainsäädännöllinen alue)
• Mejit (lainsäädännöllinen alue)
• Mili (lainsäädännöllinen alue)
• Nadikdik (tai Knox; asumaton)
• Namorik (tai Namdrik; lainsäädännollinen alue)
• Namu (lainsäädännöllinen alue)
• Rongelap (lainsäädännöllinen alue)
• Rongrik (asumaton)
• Toke (asumaton)
• Ujae (lainsäädännöllinen alue)
• Ujelang (lainsäädännöllinen alue)
• Utirik (tai Utrik; lainsäädännöllinen alue)
• Wotho (lainsäädännöllinen alue)
• Wotje (lainsäädännöllinen alue)

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Marshallinsaarten talous

Saarivaltion taloudelle Yhdysvaltain taloudellinen tuki on tärkeää. Pienillä maatiloilla harjoitetaan maataloustoimintaa, päätuotteet ovat kookospähkinät, tomaatti, melonit ja leipäpuun hedelmät. Teollisuustuotanto rajoittuuu käsityöläisyyteen, kalanjalostukseen ja kookospähkinöiden jatkojalostukseen.

Ulkomaanvaluuttaa maa saa matkailusta, jonka parissa työskentelee noin 10 % väestöstä ja sitä pidetään maan taloudellisen kehityksen parhaana mahdollisuutena. Saarilla ei ole juurikaan luonnonrikkauksia, joten tuonti ylittää viennin reilusti. Yhdysvallat antaa Marshallinsaarille vuosittain 65 miljoonan Yhdysvaltain dollarin avustuksen.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• fosfaatti
• kala

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kopra

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Marshallinsaarten väestöjakauma

Marshallinsaarelaiset ovat mikronesialaista alkuperää, nämä puolestaan saapuivat Aasiasta useita tuhansia vuosia sitten. Englannin kieli on virallinen ja laajalti käytetty kieli, mutta hallituksessa käytetään marshallin kieltä.

Lähes kaikki saarten asukkaat ovat kristittyjä, suurin osa protestantteja.

[muokkaa] Media

Marshallinsaarten ainoa viikoittainen sanomalehti on Marshall Islands Journal, jonka uutiset ovat sekä englannin että paikallisen marshallin kielillä. Hallitus julkaisee myös yhtä kuukausittaista lehteä, Marshall Islands Gazettea.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Marshallinsaarten kulttuuri

Marshallinsaarelaiset olivat aikanaan hyviä merenkulkijoita, käyttäen suunnistuksessa apunaan tähtiä ja alkukantaisia kepeistä ja kuorista kyhättyjä merikarttoja. He ovat myös hyviä kanootinrakentajia.

Diabetes on Marshallinsaarilla yleinen vaiva, ja maan pääkaupungissa Majurossa 25 % väestöstä kärsii sen B-tyypistä ^[1].

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ http://www.yokwe.net/

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Yokwe.net: Everything Marshall Islands (englanniksi)
• Washington D.C:n Marshallinsaarten-suurlähetystön sivut (englanniksi)