Norfolkinsaari
Wikipedia
|
|||||
Motto: In as much | |||||
Virallinen kieli | Englanti | ||||
Pääkaupunki | Kingston | ||||
Kuningatar | Elizabeth II | ||||
Hallinnon johtaja | Grant Tambling | ||||
Pääministeri | David Buffett | ||||
Pinta-ala
- % vettä |
(Sijaa ei laskettu)
Ei merkittävästi |
||||
Väkiluku
- Tiheys |
(Sijaa ei laskettu)
54/km2 |
||||
Hallinto | Australian territorio | ||||
Rahayksikkö | Australian dollari (AUD) | ||||
Aikavyöhyke | UTC +11 ½ | ||||
Kansallislaulu | Advance Australia Fair | ||||
Internet-verkkotunnus | .nf | ||||
Kansainvälinen suuntanumero | 672 3 |
Norfolkinsaari on saari Tyynellämerellä Australian, Uuden-Seelannin ja Uusi-Kaledonian välissä. Saarelta on lähtöisin Australiassa varsin suosittu norfolkinaraukaria eli huonekuusi, joka on kuvattu myös saaren lipussa. Norfolkinsaari on yksi Australian territorioista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Pääartikkeli: Norfolkinsaaren historia
Ensimmäisenä eurooppalaisena saaren havaitsi kapteeni James Cook toisella eteläisen Tyynenmeren matkallaan 1774. Aiemmin saarelle oli asuttunut polynesialaisia. Britannia perusti saarelle rangaistussiirtokunnan 1788-1814, jotteivät ranskalaiset ottaisi saarta haltuunsa. Koska siirtokunta ei ollut omavarainen, se lopetettiin. Vuonna 1825 britit perustivat sinne uuden rangaistussiirtokunnan, joka suljettiin 1855. Tällä kertaa tarkoituksena oli paatuneiden rikollisten vangitseminen.
Vuonna 1856 saarelle asettui pitcairnlaisia, tahitilaisten jälkeläisiä ja Bounty-laivan kapinallisia. Joulukuussa 1856 New South Wales myönsi saarelle huomattavan autonomian. Itsehallintoa vahvistettiin edelleen 1897. 1. heinäkuuta 1914 saaresta tuli Australian territorio. Saarelle tehtiin uusi perustuslaki elokuussa 1979.
[muokkaa] Politiikka
Pääartikkeli: Norfolkinsaaren politiikka
Norfolkinsaari on Australian territorio, jonka nimellinen valtionpäämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, jota edustaa Australian kenraalikuvernöörin nimittämä hallinnon johtaja (engl. Administrator), tällä hetkellä Grant Tambling. Saarella on myös lakiasäätävä neuvosto (Legislative Assembly), jonka yhdeksän jäsentä valitaan kansanäänestyksellä korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neljä neuvoston jäsenistä muodostaa päätäntäneuvoston (Executive Council), joka toimii hallinnon johtajan neuvonantajana. Saaren pääministerinä toimii David Buffett. Poliittisia puolueita Norfolkinsaarella ei ole.
Saarella on jonkin verran erimielisyyttä Australian kanssa siitä, annettiinko saarelle itsenäisyys sen uudelleenasutuksena aikaan. Joka tapauksessa saarelaiset ovat vapautettuja Australian veroista, jonka ansiosta saari on veroparatiisi sekä paikallisille että turisteille.
[muokkaa] Maantiede
Pääartikkeli: Norfolkinsaaren maantiede
Saaren korkein kohta on Mount Bates (319 metriä merenpinnasta) saaren keskiosissa. Suurin osa maastosta on viljelykelpoista. Saaren rannikko on vaihtelevan jyrkkäreunaista rantakalliota. Varsinaista satamaa saarella ei ole, mutta Kingstonissa ja Cascade Bayssa on lastauslaitureita. Tavarat tuodaan yleensä Cascade Bayhin. Ainoa uimakelpoinen paikka on Emily Bay, jota pieni koralliriutta suojaa Tyyneltämereltä. Ball Bayssä tosin harrastetaan surffausta.
[muokkaa] Talous
Pääartikkeli: Norfolkinsaaren talous
Norfolkinsaaren suurin tulonlähde on matkailu, mitä edistää myös saaren veroparatiisiasema. Erityisen paljon matkailijoita tulee Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Saari on omavarainen lihan ja kananmunantuotannon suhteen.
[muokkaa] Väestöjakauma
Pääartikkeli: Norfolkinsaaren väestöjakauma
Saaren pienen väkiluvun vuoksi matkailjat aiheuttavat suuria muutoksia väestön määrään saarella. Koska saarella on läheiset yhteydet Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, maastamuutto näihin maihin on yleistä. Koulutus saarella sen ainoassa koulussa on mahdollista vain lukiotasolle saakka, joten korkeakoulutusta kaipaavat joutuvat lähtemään ulkomaille opiskelemaan. Myös maan työmarkkinat ovat pienet. Lukutaitoa ei maassa virallisesti mitata, mutta sen arvoidaan olevan 100 prosenttia. Suurin osa väestöstä on valkoihoisia, joko Bounty-laivan kapinoitsijoiden tai myöhempien Australiasta tai Uudesta-Seelannista tulleiden siirtolaisten jälkeläisiä. Saarella on kuitenkin myös polynesialainen vähemmistö.
Suurin uskonto saarella on kristinusko, erityisesti protestanttisuus. Saarelaiset puhuvat englantia ja kieltä, joka tunnetaan nimellä "norfuk", joka on 1600-luvun englannin ja tahitin sekoitus. Norfukin merkitys saarella on kuitenkin vähenemässä.
[muokkaa] Kulttuuri
Pääartikkeli: Norfolkinsaaren kulttuuri
[muokkaa] Aiheesta muualla
Koordinaatit:
Australia | Fidži | Itä-Timor | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Salomonsaaret | Samoa | Tonga | Tuvalu | Uusi-Seelanti | Vanuatu |
Epäitsenäiset alueet
Amerikan Samoa | Ashmore- ja Cartiersaaret | Bakerin ja Howlandin saaret | Cookinsaaret | Guam | Jarvisinsaari | Johnstonin atolli | Joulusaari | Kingmanin riutta | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Midwaysaaret | Niue | Norfolkinsaari | Palmyran atolli | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Ranskan Polynesia | Tokelau | Uusi-Kaledonia | Wallis ja Futuna |
Osavaltiot
Etelä-Australia | Länsi-Australia | Queensland | Tasmania | Uusi Etelä-Wales | Victoria |
|
Territoriot
Australian Antarctic Territory | Australian Capital Territory | Heard ja McDonaldinsaaret | Jervis Bay Territory | Joulusaari | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Norfolkinsaari | Pohjoisterritorio |