Tyynimeri
Wikipedia
Tyynimeri (myös Tyyni valtameri tai Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Aasian ja Amerikan mantereiden välissä.
Tyynimeri on kooltaan 179 679 000 km² ja peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta. Pohjois-eteläsuunnassa valtameren pituus on noin 15 500 km ja itä-länsisuunnassa noin 19 800 km. Maapallon syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 metriä merenpinnan alapuolella) sijaitsee Tyynessämeressä.
Tyynessämeressä sijaitsee noin 25 000 saarta (pääasiassa Päiväntasaajan eteläpuolella), enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Valtavaa saaristoaluetta kutsutaan yleisnimellä Oseania.
Alun perin Fernão de Magalhães nimesi meren latinaksi Mare Pacificumiksi, josta juontuu meren nimi monilla muillakin kielillä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Tyynellämerellä tapahtui esihistoriallisina aikoina merkittäviä ihmisten muuttoaaltoja, merkittävimpänä austronesialaistaen – erityisesti polynesialaisten – muuttoaalto Aasian reunoilta asuttamaan Tahitia ja tämän jälkeen Havaijia ja Uutta Seelantia, ja paljon myöhemmin Pääsiäissaarta.
Eurooppalaiset näkivät Tyynenmeren ensimmäisen kerran 1500-luvulla: espanjalainen löytöretkeilijä Vasco Núñez de Balboa ylitettyään Panaman kannaksen vuonna 1513, ja Fernão de Magalhães, joka purjehti Tyynellämerellä maailmanympäripurjehduksensa aikana 1519–1522. Vuonna 1564 konkistadorit purjehtivat meren yli Meksikosta Filippiineille ja Mariaanien saarille.
1500-luku oli espanjalaisten valtakautta heidän laivojensa purjehtiessa Espanjasta Filippiineille, Uuteen Guineaan, ja Salomonin saarille; espanjalaiset kauppalaivat purjehtivat Tyynenmeren yli kerran tai kaksi vuodessa Manilan ja Acapulcon välillä. 1500-luvun lopulla Ragusasta (Dubrovnikista) kotoisin ollut Vice Bune purjehti lounaisella Tyynellämerellä, ja löysi mm. Vanuatun.
1600-luvulla hollantilaiset purjehtien eteläisen Afrikan ympäri hallitsivat löytöretkeilyä ja kauppaa; Abel Janszoon Tasman löysi Tasmanian ja Uuden-Seelannin vuonna 1642. Ragusanilaiset kauppiaat hallitsivat kauppaa Melanesiassa.
1700-luvulla löytöretkeily Tyynellämerellä kiihtyi: venäläiset tutkivat Alaskaa ja Aleuttien saaria, ranskalaiset Polynesiaa, brittiläinen James Cook teki kolme matkaa Tyynellämerellä.
1800-luvulla Iso-Britannia ja Ranska – myöhemmin myös Yhdysvallat – miehittivät suurta osaa Oseaniaa. 1800-luvun loppupuolella tehtiin tieteellisesti merkittäviä tutkimusmatkoja: brittiläisen HMS Beaglen (mukana Charles Darwin), yhdysvaltalaisen USS Tuscaroran ja saksalaisen Gazellen purjehdusmatkat.
1900-luvun alussa japanilaiset hallitsivat vuoteen 1914 mennessä läntistä Tyyntämerta, ja valloittivat monia muita saaria Toisen maailmansodan aikana. Yhdysvallat oli vallannut Filippiinit vuonna 1898. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat hallitsi Tyyntämerta.
[muokkaa] Maantiedettä
Tyyntämerta kiertää vyöhyke jolla tapahtuu suurin osa Maan maanjäristyksistä ja tulivuorenpurkauksista. Lisäksi sen alueella sijaitsee useita kuumia pisteitä (engl. hot spots), maankuoren aukkoja joiden vulkaaninen toiminta on muodostanut useita saariketjuja mm. Seura-saarten, Cook-saarten ja Havaijin saariketjun.
Saaret ovat syntyneet Tyynenmeren mannerlaatan liikkuessa kuuman pisteen päällä luoteeseen pisteen pysyessä paikallaan Maan vaipassa. Näin syntyneessä tulivuorisaarten ketjussa vanhimmista saarista on jäljellä eroosion vaikutuksesta enää saarten ympärillä kasvaneiden koralliriuttojen muodostamat atollit.
Tuliperäisyys on vaikuttanut voimakkaasti polynesialaiseen kulttuuriin, esim. havaijilaisen mytologian Pele-jumala.
[muokkaa] Korkeuserot
- Matalin kohta: 0 m
- Syvin kohta: −11 034 m, Challengerin syvänne Mariaanien haudan pohjalta
- Keskisyvyys: 4 270 m
[muokkaa] Veden ominaisuuksia
Tyynenmeren veden lämpötila vaihtelee jäätävästä napojen läheisyydessä päiväntasaajan noin 25–30 celsiusasteeseen. Myös veden suolaisuus vaihtelee leveysasteittain. Vesi on päiväntasaajalla ympäri vuoden vähemmän suolaista kuin keskileveysasteilla johtuen runsaasta sadannasta. Leutojen leveysasteiden ja napa-alueiden välillä suolaisuus on myös alhaisempaa, koska merivesi haihtuu heikosti hyvin kylmillä alueilla.
[muokkaa] Tyynenmeren sivumeret
- Tasmaninmeri
- Korallimeri
- Etelä-Kiinan meri
- Beringinmeri
- Ohotanmeri
- Arafuranmeri
- Japaninmeri
- Filippiinienmeri
- Rossinmeri
- Salomonmeri
- Bandanmeri
- Itä-Kiinan meri
- Celebesinmeri
- Sulunmeri
- Jaavanmeri
- Carpentarianlahti
- Molukkienmeri
- Keltainenmeri
- Seraminmeri
- Kalifornianlahti
- Floresinmeri
- Balinmeri
- Bohainmeri
- Bismarckinmeri
[muokkaa] Aiheesta muualla
- EPIC Pacific Ocean Data Collection Viewable on-line collection of observational data
- NOAA In-situ Ocean Data Viewer Plot and download ocean observations
- Map South Pacific
- NOAA Ocean Surface Current Analyses - Realtime (OSCAR) Near-realtime Pacific Ocean Surface Currents derived from satellite altimeter and scatterometer data
- NOAA PMEL Argo profiling floats Realtime Pacific Ocean data
- NOAA TAO El Nino data Realtime Pacific Ocean El Nino buoy data
- South Pacific Organizer
