Oman

Wikipedia

سلطنة عُمان Salṭanat ‘Umān
lippu vaakuna
Valtiomuoto	monarkia
Sulttaani	Qabus ibn Sa’id Al Sa’id
Pääkaupunki	Masqat
Muita kaupunkeja	Salala
Pinta-ala  – josta sisävesiä	212 460 km² (sijalla 84) ei merkittävästi
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	3 001 583 (sijalla 132) 14 / km² 3,28 % (2006)
Viralliset kielet	arabian kieli
Valuutta	Omanin rial (OMR)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 84 40,14 miljardia USD 13 400 USD
HDI (2003)	0,781 (sijalla 71)
Elinkeinorakenne	maatalous 2,8 %, palvelut 57,1 %, teollisuus 40 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+4 ei käytössä
Itsenäisyys  – Portugalista, perustettu	1741
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+968
Motto	ei ole
Kansallislaulu	Našid al-salam al-sultani

Omanin sulttaanikunta eli Oman sijaitsee Arabian niemimaan eteläkärjessä, Hormuzin salmen suulla. Sen naapurimaita ovat Arabiemiirikunnat, Jemen ja Saudi-Arabia.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Alueellinen jako 4 Maantiede 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 5.2 Merkittävimmät vientituotteet 6 Väestö 7 Kulttuuri ja uskonto 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Oman on ikivanha kauppa- ja merenkulkukansakunta. Sumerilaisissa lähteissä nimellä Makan noin 2300 eaa. lähtien esiintyvä alue tarkoittaa todennäköisesti Omania. Myöhemmin se oli Persian valtakunnan osana (Makan satraappikunta). Se liitettiin Persiaan noin 563 eaa. ja kuului siihen vuoteen 632, jolloin sen hallitsijaksi tulivat arabit. Oman oli portugalilaisten siirtomaa vuosina 1508–1659, jonka jälkeen se siirtyi osmanien alaiseksi provinssiksi. Osmanit ajettiin ulos vuonna 1741, ja sulttaani Ahmad ibn Sa’id perusti maan nykyisen hallitsijasuvun.

1800-luvulla Oman oli suurvalta, joka hallitsi suuria alueita Persiassa, Belutšistanissa ja Sansibarin saarella, mutta sen mahti heikkeni vähitellen. Vuonna 1891 Omanista tuli Englannin protektoraatti. Maa ajautui taantumukseen ja pysähtyneisyyteen, eikä siellä ollut juuri minkäänlaista perusrakennetta, sairaanhoitoa tai tiedotusvälineitä. Vuonna 1970 ajoi nykyinen sulttaani Qabus ibn Sa’id Al Sa’id hyvin vanhoillisen isänsä Sa’id ibn Taimurin maanpakoon Englantiin verettömässä, englantilaisten tukemassa vallankaappauksessa. Jo seuraavana vuonna Oman julistautui täysin itsenäiseksi. Sulttaani Qabus on valtakautensa alusta alkaen parantanut omanilaisten oloja merkittävässä määrin. Omanilaisten elinikä on kasvanut voimakkaasti, ja ilmainen sairaanhoito on ulotettu kaikkien saataville, koululaitosta kehitetty voimakkaasti – sekä tytöillä että pojilla on koulupakko – ja elinkeinoelämän kehitystä on tuettu. Samalla maa on ollut rauhallisissa väleissä naapureidensa kanssa.

[muokkaa] Politiikka

Sulttaani on valtionpäämies ja itsevaltias. Hän on rakentanut 1990-luvun alusta alkaen parlamentaarista järjestelmää islamilaiselta pohjalta, mutta sen paremmin parlamentilla kuin hallituksellakaan ei ole muodollista päätösvaltaa – ne ovat neuvoa-antavia elimiä, joiden kautta väestön toiveet ja valitukset ohjataan hoville. Vuoden 2003 vaaleissa (lokakuussa) saivat kaikki täysi-ikäiset omanilaiset äänestää ensimmäistä kertaa. Poliiseilla ja sotilailla ei ole äänioikeutta. Poliittisia puolueita ei ole, vaan parlamentaarikot edustavat kukin kotiseutunsa ihmisiä. Nykyinen sulttaani on hyvin suosittu itsevaltiudestaan huolimatta, koska hänen hallintokautensa on merkinnyt jokavuotista parannusta omanilaisten elämään. Moni uskoo, että neuvoa antavat elimet ajan kuluessa muuttuvat enemmän ja enemmän demokraattisiksi, mutta varsinkin hyvin koulutetut nuoret toivovat nopeampaa muutosta.

[muokkaa] Alueellinen jako

Oman on jaettu hallinnollisesti kahdeksaan alueeseen (mintaqa), ja ne puolestaan kaikkiaan 59 pienempään alueeseen (wilaya). Yksi alueista, Musandam, on täysin Arabiemiirikuntien maa-alueen ympäröimä.

Alueiden nimet ovat:

• Al-Dakhiliyya
• Al-Batina
• Al-Wusta
• Al-Šarqiyya
• Al-Zahira
• Masqat
• Musandam
• Zufar (Dhofar)

[muokkaa] Maantiede

Suurin osa Omanista kuuluu niemimaan laajaan autiomaahan (Rub’ al-Khali, eli tyhjä neljännes). Rannikon läheisyydessä on laaja, vulkaaninen vuoristoketju, ja useimmat omanilaiset asuvat sen ja meren välissä. Ilmasto sisämaassa on kuuma ja kuiva, rannikolla kuuma ja kostea. Pääkaupungissa Masqatissa saattaa lämpötila nousta jopa 50 asteeseen. Eteläisessä Salalan kaupungissa Dhofarin maakunnassa ilmasto on hiukan viileämpi. Dhofar on harvoja alueita Arabian niemimaalla, joka saa monsuunisateita. Suurin osa Omanista on viljelykelvotonta, ja suurimmat maanviljelysalueet löytyvät juuri Dhofarista sekä keitaiden ympäristöstä.

[muokkaa] Talous

Omanilla on öljyä, mutta sen öljyvarat eivät ole suuret; niiden uskotaan loppuvan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on maakaasua, kultaa, hopeaa, kuparia ja teollisuuskäyttöön kelpaavaa kiveä. 30 000 perhettä elää pienimuotoisella kalastuksella – Omanin kalavedet kuuluvat maailman rikkaimpiin. Omanin öljy pumpataan ylös yhteistyössä Shellin ja Partexin kanssa. Nykyinen tuotanto on noin 700 000 tynnyriä päivässä (1 tynnyri=159 litraa).

Koska Omanin öljytuloja on ohjattu teiden, sairaaloiden, koulujen, vesihuolloin ja sähkölaitteiden rakentamiseen sekä talouselämän kehittämiseen, on maa ollut taloudellisesti hyvin menestyksekäs viime vuosina. Omanin valtion omistusta yksityistetään parhaillaan, ja se liittyi Maailman kauppajärjestöön WTO:hon vuonna 2000.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• öljy
• maakaasu
• kupari
• asbesti

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• öljy

[muokkaa] Väestö

Suurin osa Omanin väestöstä on arabeja, mutta siellä on myös melko suuri balutšivähemmistö, jonka puhuma murre kuuluu iranilaisiin kieliin eikä ole mitään sukua arabialle. Noin kolmasosa asukkaista on Intiasta, Indonesiasta, Pakistanista sekä muista arabimaista tulleita vierastyöläisiä. Virallinen kieli on arabia, mutta vähemmistöt puhuvat omaa kieltään. Dhofarin maakunnassa elää vielä heimoja, jotka puhuvat džibbalia eli mehriä, muinaisesta eteläarabiasta kehittynyttä kieltä. Tämä on arabialle vain hyvin etäistä sukua ja muistuttaa enemmän Etiopiassa puhuttuja seemiläisiä kieliä (amharaa ym.) kuin arabiaa.

[muokkaa] Kulttuuri ja uskonto

Islamin ibadismi-muoto on maan valtionuskonto, mutta osa tunnustaa islamin sunni-suuntausta. Ibadismi, joka painottaa muun muassa sitä, että uskonnollinen johtaja on valittava äänestyksellä, on aikaisemmin koettu islaminuskoisten parissa melkein kerettiläisyytenä, mikä kasvatti maan eristyneisyyttä muista arabimaista. Ibadismi on myös erittäin vanhoillinen ja se kieltää kaiken epäislamilaisen vaikutuksen. Vaikka Oman onkin hyvin moderni maa, ei sinne ole päästetty kovinkaan paljon länsimaisia vaikutteita. Omanilaiset ovat kuitenkin hyvin kohteliaita ja ystävällisiä muukalaisia kohtaan, ja ibadismin ansiosta ei ulkoisessa käyttäytymisessä näy suuria eroja rikkaiden ja köyhien välillä; kaikki miehet ovat esimerkiksi pukeutuneet samaan asuun, maata viistävään dišdaša-kaapuun. Omanilainen käsityötaide on korkeatasoista; varsinkin kankaat ja hopea-esineet ovat suosittuja, ja niissä käytetään mieluiten perinteisiä kuvioita.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Omanin tiedotusministeriö
• Sanomalehti Oman Times
• Sanomalehti Oman Observer