Balkan toisessa maailmansodassa

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Balkanilla taisteltiin toisessa maailmansodassa vuodesta 1940 aina huhtikuuhun 1944 asti. Sodassa akselivallat eli natsi-Saksa ja fasistinen Italia, sekä Unkari, Romania ja Bulgaria hyökkäsivät Jugoslavian ja Kreikan kimppuun. Balkanin miehittäminen sitoi paljon saksalaisia joukkoja, joka on nähty yhtenä Saksan tappion syynä. Myöhemmin, marraskuusa 1944 Neuvostoliiton puna-armeija taisteli akselivaltoja vastaan idässä, pakottaen heidät lopulta perääntymään alueelta.

[muokkaa] Tausta

Italia oli jo valloittanut Albanian ennen sotaa huhtikuussa 1939, ja saanut näin jalansijaa Balkanilla. Se halusi levittäytyä lisää, mutta aloitettuaan 1940 sodan Kreikkaan, Italia ei menestynyt, ja se pyysi Saksalta apua. Romania oli liittoutunut Saksan kanssa 1940, kun kanssallissosialistit kaappasivat vallan. Bulgaria oli liittoutunut Saksan kanssa, toiveenaan saada haltuunsa ensimmäisessä maailmansodassa menetetyt alueet.

[muokkaa] Sodan kulku

Italian sotamenestys kreikkalaisia vastaan jäi keskinkertaiseksi. Keväällä 1941 Jugoslavian vallankumous sai Saksan myöntymään Italian avunpyyntöön, ja Adolf Hitler aloitti massiiviset hyökkäykset Italian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian avulla. Jugoslavian puolustus murtui hetkessä, mutta armeijaa ei saatu tuhottua täysin, vaan se muodosti sissiliikkeitä.

Kreikka vallattiin maalis-huhtikuussa 1941. Manner-Kreikka valloitettiin nopeasti, mutta Kreetan hallinnasta käytiin ankaraa taistelua. Lopulta saksalaisten laskuvarjojääkärit perivät voiton.

Jugoslavia lakkautettiin ja jaettiin osiin miehittäjien kesken, sekä luotiin itsenäinen Kroatian valtio sekä Serbian ja Montenegron nukkehallinnot miehitysviranomaisten alaisuuteen. Kroatiaa hallitsivat kiihkokansalliset kroaatit Ante Pavelićin johdolla, ja maassa vainottiin serbejä. Natsimielisen Kansallisen pelastuksen rintaman muodollisesti hallitsemassa Serbiassa vahvat sissiryhmät, joista suurimmat koostuivat kommunisteista ja kansallismielisistä, häiritsivät saksalaismiehittäjiä ja toisiaan koko miehityksen ajan.

[muokkaa] Sodan jälkeen

Neuvostoliitto jäi useaksi vuodeksi miehittämään Romaniaa, Unkaria ja Bulgariaa, sulkien ne siten nk. rautaesiripun taakse. Myös Jugoslaviassa ja sen vaikutuspiiriin kuuluneessa Albaniassa kommunistit nousivat valtaan, mutta maa valitsi pian liittoutumattomuuden. Kreikassa puolestaan syttyi miehittäjien vetäydyttyä sisällissota suuria maa-alueita hallinnoineiden kommunistien ja sotaa edeltänyttä hallintoa edustaneiden kansallismielisten välillä. Useita vuosia kestänyt sisällissota päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan tukemien kansallismielisten joukkojen voittoon syksyllä 1949.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.