Sota
Wikipedia
| Sota
|
|---|
|
Aikakaudet
Taistelualueet
Luetteloita
|
Sota on tappavaa väkivaltaa sisältävä aseellinen yhteenotto valtioiden, organisaatioiden tai suhteellisen suurten ihmismäärien kesken tai olotila missä sodan osapuolet ovat julistaneet sodan alkaneeksi.lähde? Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian osa-alue, sodan etiikka.
Sota voidaan määritellä myös muilla tavoin, kuten Clausewitz määritellessään absoluuttisen sodankäynnin. Sanaa Sota usein käytetään propagandan luomisessa silloin kun Sodan tunnusmerkistö ei välttämättä muutoin täyty. Sodan vastakohta on rauha, jota pidetään sodan poissaolona (ns. negatiivinen rauha) tai mahdollisesti sotaan johtavien rakenteellisten tekijöiden puuttuminen (ns. positiivinen rauha.)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Kansainvälisen oikeuden mukaan sotaa voivat käydä vain itsenäiset valtiot tai sodankävijöiksi tunnustetut kapinalliset. Näin myös kapinallisia sitovat kansainvälisen oikeuden sotaa käsittelevät säännökset.
Kansansodissa tavallista on, että maan puolustukseen osallistuu maan koko väestö, ja vastustaja pyrkii murtamaan kansan vastarinnan. Tätä kutsutaan totaaliseksi sodaksi.
Yksittäinen sota, jota ohjaa strategia, koostuu operaatioista, joita ohjaa operaatiotaito. Operaatiot koostuvat edelleen taisteluista, joita ohjaa taktiikka.
Tavoitteellisuus tekee sodasta poliittista toimintaa. Jos tavoitteisiin päästään neuvottelemalla tai sodan uhalla, ei kalliiseen taisteluun ole tarvetta. Vihollisen taistelukyky voidaan poistaa tappamalla ja vangitsemalla sen johtajat ja riisumalla sen armeija aseista. Taistelutahtoon vaikutetaan esimerkiksi propagandalla. Kaupunkien pommittaminen, ruoan ja veden saannin häirintä, sekä lämmön ja sähkön saannin katkaiseminen vaikuttavat sekä taistelukykyyn että -tahtoon. Vihollisen tuhoaminen voi tapahtua (valtion kohdalla) hajottamalla yhteiskuntajärjestys siten, että poliittiset johtajat tapetaan tai vangitaan, hallintoelimet hajotetaan, valtion symboliset tunnusmerkit tuhotaan ja hallitsemaan asetetaan nukkehallitus. Tuhoaminen voi tarkoittaa myös vihollisen kirjaimellista hävittämistä tappamalla väestöä massamaisesti. Kansainvälinen laki kieltää antautuvien sotilaiden ja siviilien vahingoittamisen.
Sota on järjestäytynyttä toimintaa, jossa käytetään aseita. Nykyaikana asevoimat jaetaan tavallisesti maa-, ilma- ja merivoimiin.
Small ja Singerin kuuluisan sodan määrityksen mukaan, aseellinen konflikti muuttuu sodaksi jos yli 1000 ihmistä/vuosi kuolee sotatoimista johtuvista syistä.
[muokkaa] Katso myös
- Kaikkien sota kaikkia vastaan
- Luettelo sodista
- Luettelo sisällissodista
- Luettelo vapaus- ja itsenäisyyssodista
- Luettelo sotateoreetikoista
- Luettelo sotilasoperaatioista
- Luettelo Suomen historian sodista
- Luettelo taisteluista
- Salamasota
- Sodankäynnin historia
- Sodankäynti
- Sotilasarvo
- Sotilasyksiköt
- Viestintä sodankäynnissä
- Luettelo käynnissä olevista sodista
- Sisällissota
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Glover, Jonathan: Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria. (Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja. 4. painos 2007. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2003. ISBN 952-471-020-X.
- Dan Smith: Sodan ja rauhan kartasto. Like ja Suomen Rauhanpuolustajat, 2005. ISBN 952-471-645-3.
- Sun Zu: Sodankäynnin taito. Englanniksi The Art of War
- Clausewitz, Carl von: Sodasta. Englanniksi On War vol I
- Clausewitz, Carl von: Ajatuksia sodasta ja johtamisesta (suom. O. V. Kaarnakari), KR-kirjat, Vantaa 1980 ISBN 951-9387-17-X
- Niiniluoto, Ilkka (1984). Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-08016-4
- Lena Huldén: Kuusijalkainen vihollinen. Niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin. Schildts, 2008. ISBN 978-951-50-1651-5.
- Männistö, Anssi (toim.): Miksi soditaan? Vastapaino 2003. ISBN 951-768-117-8
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Stanford Encyclopedia of Philosophy: War (englanniksi)
- Internet Encyclopedia of Philosophy: (englanniksi)
