Algeria

Wikipedia

Al Jumhūrīyah al Jazā'irīyah ad Dīmuqrāţīyah ash Sha'bīyah الجمهوريّة الجزائرية
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Abdelaziz Bouteflika Abdelaziz Belkhadem
Pääkaupunki	Alger (1 518 083 as.)
Muita kaupunkeja	Oran (771 066 as.), Constantine (507 224 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	2 381 740 km² (sijalla 11) mitätön
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	32 930 091 (sijalla 37) 13,8 / km² 1,22 % (2006)
Viralliset kielet	arabia
Valuutta	1 Algerian dinaari = 100 centimeä (DZD)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 38 235 500 miljoonaa USD 7 200 USD
HDI (2003)	0,722 (sijalla 103)
Elinkeinorakenne	maatalous 10,1 %, palvelut 29,8 %, teollisuus 60 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+1 ei käytössä
Itsenäisyys  – Ranskasta	5. heinäkuuta 1962
Lyhenne Maatunnus	DZ ajoneuvot: DZ lentokoneet: 7T
Kansainvälinen suuntanumero	+213
Motto	Vallankumous kansan toimesta ja kansan vuoksi
Kansallislaulu	Kassaman

Algerian demokraattinen kansantasavalta eli Algeria on valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Tunisia, idässä Libya, kaakossa Niger, lounaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Länsi-Sahara ja Marokko. Algeria kuuluu Maghrebin maihin ja on pinta-alaltaan Afrikan toiseksi suurin maa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Maantiede 2.1 Ilmasto 2.2 Algerian maakunnat 3 Talous 4 Väestö 5 Kulttuuri 6 Politiikka 7 Merkittävimmät luonnonvarat 8 Merkittävimmät vientituotteet 9 Lähteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Algeria on aina toiminut kulkureittinä Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän maiden välillä. Paikalliseen väestöön on siten pitkään sekoittunut verta muilta alueilta, ja berberien paimentolaiskansan alkuperää selitetään tällä tavoin. Berberit ovat asuttaneet aluetta viimeiset 10 000 vuotta. Karthagolaiset hallitsivat aluetta 1000-luvun eaa. alusta alkaen, jolloin he perustivat pysyvää asutusta rannikolle.

Berberit perustivat myös 200-luvun eaa. lopulta alkaen kuningaskuntia (tunnetuin Numidia), jotka puunilaissotien aikana itsenäistyivät. Rooman voitettua Karthagon myös berberikuningaskunnat joutuivat Rooman valtakunnan alle 200 eaa. Kun Rooma kukistui, berbereistä tuli jälleen itsenäisiä.

Suurten kansainvaellusten myötä alueelle tuli germaaniperäisiä vandaaleita. Vandaalit voitettiin lopulta ns. vandaalisodissa Justinianus I:n aikana vuonna 533 bysanttilaisen kenraali Belisarioksen johdolla. Bysantin keisarikunta hallitsi itäisempiä osia Algeriasta 800-luvulle asti, kunnes arabit valloittivat alueen ja väestö islamilaistui.

1500-luvulla Espanja alkoi valloittaa alueen rannikkokaupunkeja, minkä johdosta tunnustettiin Ottomaanivaltakunnan yliherruus alueella. 300 vuoden ajan Algeria olikin yksi valtakunnan provinsseista. Ajalle leimallista olivat jatkuvat kaapparisodat.

Vuonna 1830 Ranska miehitti osia Algeriasta. Vastarinta kesti kuitenkin vuosikymmeniä, minkä vuoksi Ranskan oli Tafnan sopimuksessa (1837) tunnustettava Abd al-Qadir (1830–1847) emiiriksi.

Kansallinen vapautusrintama FNL aloitti aseellisen itsenäisyyssodan ranskalaisia vastaan vuonna 1954. Tähän osallistui algerialaisten puolella myös ranskalaisia joukko-osastoja, kuten OAS-kenraalit Salan, Challe, Jouhaud ja Zeller. Rauhansopimus saatiin aikaan 1962, ja se johti täyteen poliittiseen itsenäisyyteen. Ensimmäinen presidentti Mohammed Ahmed Ben Bella istui vuoteen 1965, jolloin hänen puolustusministerinsä, sosialisti Houari Boumédiènne syrjäytti hänet.^[1]

Algerian sisällissodassa vuosina 1991–2002 kuoli yli 100 000 ihmistä. Sisällissota alkoi, kun hallitus keskeytti parlamenttivaalit, joiden voittajaksi oli nousemassa Islamilainen pelastusrintama (FIS, ransk. Front Islamique du Salut).

[muokkaa] Maantiede

Suurin osa rannikkoalueesta on mäkistä ja satunnaisesti vuoristoista. Rannikolla on muutama satama. Tellin alue rannikosta etelään on hedelmällistä. Siitä vielä etelämpänä sijaitsevat Atlasvuoret ja Saharan autiomaa. Alger, Oran ja Constantine ovat Algerian tärkeimmät kaupungit. Tärkein joki on Chéliff. Korkein kohta: Mont Tahat 2918m.

[muokkaa] Ilmasto

Algerian ilmasto on kuiva ja kuuma, mutta rannikkoalueella vallitsee välimerenilmasto. Vuoristoisilla alueilla talvet voivat olla ankaria, eikä lumikaan ole mitään epätavallista. Algeria on altis sirokolle, kuumaa pölyä ja hiekkaa sisältävä tuuli on yleinen kesällä.

[muokkaa] Algerian maakunnat

Adrar Ain Defla Ain Temouchent Alger Annaba Batna Bechar Bejaia Biskra Blida Bordj Bou Arreridj Bouira Boumerdes Chlef Constantine Djelfa El Bayadh El Oued El Tarf Ghardaia Guelma Illizi Jijel Khenchela

Laghouat Mascara Medea Mila Mostaganem M'Sila Naama Oran Ouargla Oum el Bouaghi Relizane Saida Setif Sidi Bel Abbes Skikda Souk Ahras Tamanghasset Tebessa Tiaret Tindouf Tipaza Tissemsilt Tizi Ouzou Tlemcen

Algerian maakuntakartta.

[muokkaa] Talous

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Algerian kansantalous nojaa vahvasti raakaöljyyn ja maakaasuun. Näitä luonnonvaroja hyödyntää kansallinen yhtiö Sonatrach. Tästä muodostuu keskeinen kansantulon lähde. Algerian maakaasuvarat ovat yhdet maailman suurimmista. Runsaista öljy- ja kaasutuloistaan huolimatta maalla on suunnattoman suuri ulkomaanvelka. Algeria kuuluu öljyntuottajamaiden järjestöön OPECiin, joka säännöstelee maailman öljyvaroja.

Eräitä kansantalouteen liittyviä tunnuslukuja:

• Puhelinliittymiä: 2,572 miljoonaa (2005)
• Kännyköitä: 13,661 miljoonaa (2005)
• Radioita: 7,1 miljoonaa (1997)
• Televisioita: 3,1 miljoonaa (1977)
• Internetin käyttäjiä: 1,92 miljoonaa (2005)
• Internet-palveluntarjoajia: 1 202 (2006)
• Maanteitä: 104 000 kilometriä, josta 71 656 kilometriä päällystetty (1996)
• Rautateitä: 3 973 kilometriä (1996)
• Lentokenttiä: 142, joista 52 päällystetyllä kiitotiellä (2006)
• Kansantulon kasvu: 5,5 prosenttia (2005 arvio)
• Inflaatio: 1,9 prosenttia (2005 arvio)
• Työttömyys: 17,1 prosenttia (oletus) (2005 arvio)
• Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus: 25 prosenttia (2005 arvio)
• Julkinen velka: 30,2 prosenttia kansantulosta (2005 arvio)
• Ulkomaanvelka: 19,45 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2005 arvio)
• Vienti: 49,59 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2005 arvio)
• Tuonti: 22,53 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2005 arvio)
• Öljyvarannot: 12,46 miljardia barrelia (2005 arvio)

[muokkaa] Väestö

Heinäkuussa 2007 Algeriassa arvioitiin elävän 33 333 216 asukasta.^[2] Algerian väestöstä noin 90 prosenttia asuu rannikkoalueilla, kuitenkin noin 1,5 miljoonaa asukasta asuu aavikkoalueilla lähinnä keräilytalouteen ja karjanhoitoon liittyvissä olosuhteissa.

Asukkaat polveutuvat yleensä berbereistä ja tuaregeista, joihin on sekoittunut pääosiltaan arabeja.

Islamin sunnisuuntaus on dominoiva uskonto Algeriassa, se on myös valtionuskonto ja siihen kuuluu väestöstä 99 %. Algerian virallinen kieli on arabia, jonka darja-murretta puhuu noin 80 prosenttia väestöstä. Loput 20 % puhuvat berberiä. Myös ranskaa osataan yleisesti historian ja kouluopetuksen takia, mutta se on erittäin harvinainen äidinkielenä.

Berberit ovat jo pitkään halunneet oikeuksia omalle kielelleen, mutta vasta viime aikoina hallitus on luvannut yhteiskunnan tukea berberinkielisille kouluille.

Asukkaista 70 % on tilastojen vaatima riittävä lukutaito. Miehistä tämä taito on 79,6 prosentilla ja naisista vain 60,1 prosentilla (vuoden 2002 arvioita)^[2]

• Väestö: 0–14-vuotiaat 29 prosenttia, 15–64-vuotiaat 66,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaat 4,7 prosenttia (kesäkuun 2005 arvio).
• Miesten oletettu elinikä: 71,45 vuotta (2005)
• Naisten oletettu elinikä: 74,63 vuotta (2005)
• Väestönkasvu: 1,22 prosenttia (2005 arvio) (1,7 prosenttia vuonna 2001)
• Syntyvyys: 17,13 prosenttia (2005 arvio)
• Kuolleisuus: 4,6/1 000 (2005 arvio)
• Imeväiskuolleisuus: 32,16 prosenttia (2004)
• Lapsiluku: 2,04 naista kohden (2004)
• Maastamuutto: 0,39 prosenttia (2004)

[muokkaa] Kulttuuri

Hieman rapin tavoin kaduilla syntynyt kantaaottava rai-musiikki sai alkunsa Algeriassa, Oranin kaupungissa. Se on hyvin suosittua, tunnetuimpina tähtinään Khaled, sisällissodan uhriksi joutunut Cheb Hasni, Cheb Mami ja ranskalainen Faudel.

Suomessa tunnetuin algerialainen kulttuurihenkilö on kirjailija Mohammed Dib, joka on vieraillut maassamme useita kertoja ja kirjoittanut suomalaisen trilogian Les Terrasses d'Orsol, Le Sommeil d'Eve ja Les Neiges de Marbre. Hänen teoksistaan ovat ilmestyneet suomeksi: Sisäpiha (La grand maison) 1978 ja Vuoret odottavat (L'Indendie) 1979. Tämän lisäksi Dip on kääntänyt ranskan kielelle suomalaista kirjallisuutta yhdessä Natalia Baschmakoffin kanssa.

Algerialaisia muusikoita:

• Khaled
• Safy Boutella
• Souad Massi
• Rachid Taha

[muokkaa] Politiikka

Itsenäistymisen jälkeen Algeriaa hallitsi yksi puolue, FLN. Vuoden 1988 mellakoiden jälkeen maassa sallittiin muut puolueet. Nykyisin Algeriassa toimii yli 30 puoluetta, mutta FLN on säilyttänyt dominoivan aseman.

Algeriassa vallitsee suhteellisen laaja lehdistönvapaus, joskin radio- ja televisiolähetykset ovat varsin kattavasti valtion hallinnassa. 1992 alkaneen sisällissodan aikana monia toimittajia on tapettu,presidentti Mohamed Boudiaf murhattiin 29.06.1992 Annabassa,ja sensuurin katsotaan lisääntyneen.

Presidentiksi valittiin vuoden 1999 vaaleissa Abdelaziz Bouteflika. On esitetty epäilyksiä, että vaalit olisivat olleet vilpilliset. Bouteflika valittiin uudestaan vuoden 2004 vaaleissa. Hänen johdollaan maassa toteutetaan ääri-islamilaisuuden vastaista politiikka ajoittain aseellisestikin, vaikka sisällissodan aikaiset varsinaiset sotatoimet ovatkin päättyneet.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• öljy
• maakaasu
• rautamalmi
• fosfaatti
• uraani

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• öljy
• maakaasu
• taatelit
• kalatuotteet

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Algeria Wikitravelissa (englanniksi)
• Algeria: kehityksen mittarit (suomenkielinen) UM kehityspoliittinen viestintä.

Organization of the Petroleum Exporting Countries (OPEC)

Algeria | Indonesia | Irak | Iran | Kuwait | Libya | Nigeria | Qatar | Saudi-Arabia | Venezuela | Arabiemiirikunnat