Seychellit

Wikipedia

Repiblik Sesel République des Seychelles Republic of Seychelles
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	James Michel
Pääkaupunki	Victoria
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	455 km² (sijalla 177) ei merkittävästi
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	81 188 (sijalla 182) 178 / km² 0,43 % (2006)
Viralliset kielet	englannin kieli, ranskan kieli ja Seychellien kreoli
Valuutta	Seychellien rupia (SCR)
BKT (2002)  – yhteensä  – per asukas	sijalla ? 722 miljoonaa USD 10 800 USD
HDI (2003)	0,821 (sijalla 51)
Elinkeinorakenne	maatalous 10 %, palvelut 71 %, teollisuus 19 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+4 ei käytössä
Itsenäisyys – Britanniasta	29. kesäkuuta 1976
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+248
Motto	Finis Coronat Opus (Loppu kruunaa työn)
Kansallislaulu	Koste Seselwa

Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä n. 1600 kilometriä Afrikan mantereesta itään. Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Se on väkiluvultaan Afrikan pienin valtio.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Maantiede 3 Ilmasto 4 Luonto 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 5.2 Merkittävimmät vientituotteet 6 Väestö 7 Nähtävyydet

[muokkaa] Historia

Seychellit mainitaan portugalilaisten kartoissa ensimmäisen kerran 1505, joskin arabit ovat ilmeisesti tunteneet saaret huomattavasti aiemmin. Ensimmäinen eurooppalainen saarilla oli portugalilainen Vasco da Gama joka saapui saarille vuonna 1502. Saarten sijainti Intian ja Euroopan välillä teki ne tärkeiksi. Merirosvot pitivät saaria hallussa, kunnes britit ja ranskalaiset karkottivat heidät pois 1700-luvulla. Kuuluisa merirosvopäällikkö Oliver de Vasseur piti vastarintaa aina vuoteen 1810. Merirosvojen tarunomaista aaretta etsitään vielä nykyäänkin. Ensimmäiset ranskalaiset saapuivat saarille vuonna 1742 ja ottivat ne haltuun vuonna 1756. Saarelle tulleet ranskalaiset siirtolaiset alkoivat viljellä kookospähkinöitä ja mausteita. Puutavaraa tuotiin Ranskaan laivanteollisuuteen. Ludvig XV antoi saarille nimen Seychellit valtiovarainministerin Jean Moreau de Séchelles in mukaan.

Yhdistynyt kuningaskunta alkoi ottaa saarta haltuun 1700-luvun lopussa ja sai ne itselleen 1800-luvulla. Saaria hallittiin Mauritiukselta kunnes sinne nimitettiin oma kenraalikuvernööri. Vuonna 1903 saarista tuli Britannian kruununsiirtomaa.

Kesäkuussa vuonna 1976 saarista tuli itsenäinen valtio jonka ensimmäiseksi presidentiksi tuli James R. Mancham. Hänet kuitenkin syrjäytettiin vuonna 1977 jolloin entinen pääministeri France-Albert René tuli valtaan. Vuonna 1979 hallitus julisti saaret sosialistiseksi yksipuoluejärjestelmäksi. Järjestelmää tuki Pohjois-Korea joka antoi saarille sotilasneuvoa. Ensimmäiset vapaat vaalit julistettiin vuonna 1993.

[muokkaa] Maantiede

Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Suurin saari on Mahé, jolla asuu lähes 80% väestöstä ja jolla sijaitsee pääkaupunki Victoria. Mahé ja sitä ympäröivät saaret ovat graniittipohjaisia, kun taas muut saaret, esimerkiksi Amirantit, ovat koralliriuttoja. Seychellien korkein kohta Morne Seychellois Mahélla kohoaa 905 metrin korkeuteen.

[muokkaa] Ilmasto

Seychellit on todellinen trooppinen paratiisi. Saarilla vallitsee kuuma ja usein myös kostea, mutta miellyttävä trooppinen ilmasto. Lämpötilat vaihtelevat 24–29 asteen välillä. Luoteismonsuunin sateet tuovat vettä saarille joulukuusta maaliskuuhun. Toukokuusta lokakuuhun vallitsee kuivakausi, jolloin pasaatit puhaltavat. Noin 2360mm on saarten vuotuinen sademäärä. Suurin osa sataa sisäosassa. Vuodenaikojen vaihtelut ovat vähäisiä.

[muokkaa] Luonto

Seychellie luonnon tunnetuin piirre on suuri joukko endeemisiä eläin- ja kasvilajeja. Näistä tunnetuimpia lienevät maailman suurimmista hedelmistään tunnettu seychellienpalmu eli coco-de-mer, sekä eteläisillä Aldabran saarilla esiintyvä norsukilpikonna. Seychelleillä on kaikkiaan 12 kotoperäistä lintulajia, 5 endeemistä matelijaa sekä 81 kotoperäistä kasvilajia. Saaristoa ympäröivillä riutoilla esiintyy yli 1000 eri kalalajia. Viehkeän erikoisuuden muodostavat saarilla esiintyvät neljä Sooglossidae ja yksi Hyperoliidae-heimon sammakkolajia. Koska sammakot eivät selviydy kosketuksissa meriveden kanssa, ne ovat jäänne ajalta, jolloin saariryhmä muodostui irtoamalla Intian laatasta yhdessä Madagaskarin kanssa. Saarilla esiintyy myös kuusi raajatonta matosammakkolajia.

[muokkaa] Talous

Seychellien talous on paljolti riippuvainen turismista, joka työllistää 30% työvoimasta ja tuo suuren osan tuloista. Talouden toinen tärkeä sektori on kalastus.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kala

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• matkailu
• kaneli
• kopra

[muokkaa] Väestö

Seychellien väestö on hyvin monikulttuurista. Suurin etninen ryhmä on ranskalais-afrikkalais-aasialaiset. Muut ovat kiinalaisia, malagasseja, arabeja.

Suurin uskontokunta on katolinen kirkko, johon kuuluu 82,3 % väestöstä. Muut uskontokunnat ovat: anglikaaneja 6,4 %, adventisteja 1,1 %, hindulaisia 2,1 %, muslimeja 1,1 %. Viralliset kielet ovat englanti, ranska ja kreoli.

[muokkaa] Nähtävyydet

Seychellien valkoiset hiekkarannat ovat nähtäävyyttä parhaimmillaan. Palmut huojuvat, turkoosinsininen meri ja eksoottiset linnut laulavat puissa. Seychelleiltä löytyy myös kaksi maailmanperintökohdetta: Aldabran atolli ja luonnonsuojelualue Valleé de Mai.

Aldabran atolli: Atolli koostuu neljästä korallisaaresta, jotka muodostavat kapean laguunin. Saariryhmää ympäröi suuri koralliriutta, joten atolli on hyvin eristyksissä. Vaikean sijaintinsa ansiosta atolli onkin säilynyt koskemattomana, ja siitä on tullut maailman suurimman jättiläiskilpikonnapopulaation elinympäristö.

Luonnonsuojelualue Valleé de Mai: Pienen Praslin-saaren sydämessä sijaitseva alue suojaa alkuperäisen palmumetsän jäännöksiä. Kuuluisan coco de mer:in, palmupuun, siemenet ovat maailman suurimpia.