Komorit

Wikipedia

Union des Comores Udzima wa Komori الاتحاد القمر
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Ahmed Abdallah Sambi
Pääkaupunki	Moroni
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	2 170 km² (sijalla 168) Ei merkittävästi
Väkiluku (2002)  – väestötiheys  – väestönkasvu	596 202 (sijalla 158) 275 / km² ? % (?)
Viralliset kielet	šikomor, arabia, ranska
Valuutta	Komorien frangi (KMF)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 171 1049 000 000 USD 1660 USD
HDI (2002)	0,530 (sijalla 136)
Elinkeinorakenne	maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 ei käytössä
Itsenäisyys – Ranskasta	6. heinäkuuta 1975
Lyhenne Maatunnus	KM ajoneuvot: ? lentokoneet: ?
Kansainvälinen suuntanumero	+269
Motto	Unité - Justice - Progrès (Yhtenäisyys - Oikeus - Edistys)
Kansallislaulu	Udzima wa ya Masiwa

Komorien liittotasavalta on saaristovaltio Madagaskarin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Grande Comore, Moheli ja Anjouan. Komorien saariryhmään kuuluva Mayotte on Ranskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oli Komorien federatiivinen islamilainen tasavalta.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Maantiede 4 Talous 5 Väestö 6 Kulttuuri 7 Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Komorien historia

Malesialais-polynesialaiset purjehtijat asettuivat Komoreille 600-luvulta alkaen. Persialaiset ja arabit saapuivat saarille 1000-luvulta alkaen ja saaret toimivat orja- ja maustekaupan keskuksena. Islam saapui myös saarille arabikauppiaiden myötä. Portugalilaiset löysivät saaret 1505, mutta vasta 1841 Ranska alkoi ottaa niitä hallintoonsa.

Vuonna 1886 Komoreista tuli Ranskan protektoraatti ja 1912 siirtomaa. Ranskalaiset ja varakkaat arabit perustivat saarille plantaaseja vientiä varten. Toisen maailmansodan jälkeen Komoreista tuli Ranskan merentakainen territorio ja 1961 saaret saivat itsehallinnon. Vuoden 1968 opiskelijaliikehdintä joudutti itsenäistymiskehitystä ja 1973 tehdyn sopimuksen mukaan Komorien piti itsenäistyä vuonna 1978.

Komorien parlamentti julisti kuitenkin maan itsenäiseksi 6. heinäkuuta 1975. Mayotten saaren edustajat pidättäytyivät parlamantin itsenäisyysäänestyksestä ja Mayotten asukkaista suurin osa kannatti vuosien 1974 ja 1976 kansanäänestyksissä pysymistä Ranskan yhteydessä.

Komoreilla on itsenäisyyden aikana ollut 19 vallankaappausta tai kaappausyritystä. Niistä neljä on ollut ranskalaissyntyisen palkkasoturi Bob Denardin järjestämiä ja vuosina 1978–1989 maa oli pitkälle hänen komennossaan. Ranskan ja Etelä-Afrikan vedettyä tukensa pois Denardilta tämä lähti maanpakoon saarilta 1989 ja maan johtoon nousi Said Mohamed Djohar. 28. syyskuuta 1995 Denard ja joukko palkkasotureita kaappasi vallan, mutta Ranskan lähettämät sotilaat palauttivat Djoharin hallinnon viikkoa myöhemmin. Uusien vaalien jälkeen presidentiksi nousi Mohamed Taki Abdoulkarim maaliskuussa 1996, mutta seuraavana vuonna maa hajosi sekä Anjouanin että Mohélin julistautuessa itsenäisiksi. Presidentti Taki kuoli 6. marraskuuta 1998 ja eversti Azali Assoumani kaappasi vallan huhtikuussa 1999. Assoumani vahvisti presidenttiytensä vuoden 2002 vaaleissa ja Afrikan unionin sovittelulla neuvoteltu uusi perustuslaki johti maan jälleenyhdistymiseen.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Komorien politiikka

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Komorien talous

[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Komorien väestö Etnisesti komorilaiset ovat mm. eri afrikkalaisista kansoista, arabeista ja malaijilaisista kansoista muodostunutta sekaväestöä. Yleisin kieli on shikomorin kieli, joka on swahilin ja arabian sekoitusta. Uskonnollisesti 98% komorilaisista on sunnimuslimeja, 2% katolisia kristittyjä.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Komorien kulttuuri

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• vanilja