Ruanda

Wikipedia

Repubulika y'u Rwanda République Rwandaise Republic of Rwanda
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Paul Kagame Bernard Makuza
Pääkaupunki	Kigali 1°56′38″S, 30°03′34″E
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	26 338 km² (sijalla 144) 5,3 %
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	8 440 820 (sijalla 88) 320 / km² 2,43 % (2006)
Viralliset kielet	ruandan kieli, englannin kieli, ranskan kieli
Valuutta	Ruandan frangi (RWF)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 137 11,24 miljardia USD 1 300 USD
HDI (2003)	0,450 (sijalla 159)
Elinkeinorakenne	maatalous 37,6 %, palvelut 39,6 %, teollisuus 22,8 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 ei käytössä
Itsenäisyys  – Belgiasta	1. heinäkuuta 1962
Lyhenne Maatunnus	RW, RWA ajoneuvot: RWA lentokoneet: 9XR
Kansainvälinen suuntanumero	+250
Motto	Unity, Work, Patriotism (Yhtenäisyys, työ, isänmaallisuus)
Kansallislaulu	Rwanda Nziza

Ruandan tasavalta eli Ruanda on keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Sen rajanaapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, etelässä Burundi ja idässä Tansania. Sen pinta-ala on noin 26 000 neliökilometriä ja asukkaita on noin 7 miljoonaa.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Kansanmurha 2 Maantiede 3 Väestö 4 Talous 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Ruandan alue julistettiin Berliinin sopimuksessa 1885 Saksan siirtomaa-alueeksi. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Ruandaan kuitenkin vasta 1894. Alueelle perustettu Saksan siirtomaahallinto nojasi paljolti maata ennestäänkin hallinneisiin tutseihin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ruanda luovutettiin Kansainliiton mandaattina Belgialle, jonka hallinnassa maa oli vuoteen 1962.

Belgiankin hallinto nojasi alkuun tutseihin, mutta 1950-luvulla belgialaisten politiikka kääntyi suosimaan hutuenemmistöä, jonka tasa-arvovaateet alkoivat käydä äänekkäämmiksi ja saada yhä enemmän ymmärrystä. Käännekohdaksi muodostui hutujen kapina vuonna 1959, jossa vanhaa tutsimonarkiaa edustanut kuningas, Kigeli V, menetti asemansa. Ruanda itsenäistyi 1. heinäkuuta 1962 ja sen johtoon nousivat nyt hutupoliitikot. Hutujen ja tutsien jännitteet kytivät kuitenkin pinnan alla ja räjähtivät lopulta 1990-luvun alussa.

[muokkaa] Kansanmurha

Pääartikkeli: Ruandan kansanmurha

Muun muassa kolonialismin aikana syntyneet etniset jännitteet käynnistivät huhtikuussa 1994, presidentti Juvénal Habyarimanan lentokoneen alasampumisen jälkeen, hallituksen organisoiman massiivisen kansanmurhan, joka jatkui noin 100 päivää. Alasampujina pidetään yleisesti ottaen armeijan huturadikaaleja, jotka pyrkivät teollaan estämään maassa neuvotellun vallanjakosuunnitelman toteutumisen. Ruandan joukkomurhaa on pidetty kansanmurhana, johon muun muassa YK puuttui aivan liian myöhään. Tutsijohtoinen kapinallisryhmittymä Ruandan Isänmaallinen Rintama (RPF) löi lopulta hutujoukot ja keskeytti kansanmurhan heinäkuussa 1994. Yli kaksi miljoonaa kostotoimia pelännyttä hutua pakeni maasta. Suurin osa pakolaisista palasi kotiin vuoden 1996 loppuun mennessä.

[muokkaa] Maantiede

Ruanda sijaitsee lähes Afrikan keskuksessa, vain muutaman asteen päiväntasaajasta etelään. Maalla ei ole meriyhteyttä. Sen rajana Kongon demokraattiseen tasavaltaan toimii Kivu-järvi ja Ruzizin jokilaako. Muita rajanaapureita ovat pohjoisessa Uganda, idässä Tansania ja etelässä Burundi.

Ruandan on pääasiassa ruohotasankoa ja maasto on kumpuilevaa. Lukuisten mäkien ja kumpujen vuoksi maa tunnetaan myös nimellä tuhansien mäkien maa (Pays des mille collines). Pohjoisessa on korkeampaa vuoristoa ja maan luoteisosassa tulivuoria. Kongo-joen ja Niilin vesistöjen raja kulkee pohjoisesta etelään läntisen Ruandan poikki noin 2 700 metrin korkeudessa.

[muokkaa] Väestö

Alkuperäisväestö koostuu kolmesta etnisestä ryhmästä: Suurin ryhmä, hutut, ovat maanviljelyä harjoittavia bantuja. Tutsit, jotka olivat vuoteen 1959 asti noudatetun feodaalisen karjanpitoon perustuvan järjestelmän johtava kasti, ovat lähinnä karjankasvattajia. Twa'iden usekotaan olevan alueen vanhin, ennen bantujen kansanvaellusta alueella asunut, ryhmä.

[muokkaa] Talous

Noin 90 prosenttia asukkaista saa toimeentulonsa maanviljelystä. Ruanda on Afrikan tiheimmin asuttu valtio. Sillä on vain vähän luonnonvaroja ja teollisuutta. Tärkeimmät vientituotteet ovat kahvi ja tee. Ruandan merkittävimpiä luonnonvaroja ovat kulta, maakaasu ja vesivoima ja vientituotteita kahvi ja tee.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• The Republic of Rwanda viralliset sivut
• Rwanda Parliament parlamentin viralliset sivut
• BBC News Country Profile – Rwanda
• The World Factbook: Ruanda Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
• Guardian Unlimited – Special Report: Rwanda
• US State Department – Rwanda

Väestötiedot vuonna 2005
Ikärakenne	0–14-vuotiaita 41,9 % 15–64-vuotiaita 55,5 % yli 64-vuotiaita 2,6 %
Mediaani-ikä	18,48 vuotta
Väestönkasvu	2,43 %
Syntyvyys	40,6 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus	16,32 / 1 000 henkilöä
Lapsikuolleisuus	91,23 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto	0 / 1 000 henkilöä
Eliniänodote	keskiarvo: 46,96 vuotta miehet: 45,92 vuotta naiset: 48,03 vuotta
HIV:n levinneisyys aikuisväestössä	5,1 %
Lukutaitoisia	70,4 % väestöstä

Tämä Ruandaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.