Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta

Wikipedia

Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Mehmet Ali Talat Ferdi Sabit Soyer
Pääkaupunki	Nikosia (39 973 as.) 35°10'3.37"N 33°22'25.04"E
Muita kaupunkeja	Famagusta (44 250 as.), Kyrenia (28 500 as.), Güzelyurt (15 250 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	3 355 km² (sijalla ?) 2,7 %
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	264 172 (sijalla ?) 78,7 as. / km²  % ([[]])
Viralliset kielet	turkin kieli
Valuutta	Uusi Turkin liira (TRY)
BKT ([[]])  – yhteensä  – per asukas	sijalla 1 766 miljoonaa USD 8 095 USD
HDI ([[]])	(sijalla )
Elinkeinorakenne	maatalous  %, palvelut  %, teollisuus  % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 +3
Itsenäisyys  – Julistautui  – Tunnustettu	15. marraskuuta 1983 vain Turkin tunnustama
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet: TC
Kansainvälinen suuntanumero	+90 392
Motto	Ya istiklâl, ya ölüm (Vapaus tai kuolema)
Kansallislaulu	İstiklal Marşı

Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta on vuonna 1983 Kyproksen tasavallasta irtautunut alue Kyproksen saaren pohjoisosassa. Sen itsenäisyyden on tunnistanut vain Turkki, ja se on Kyproksen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Väestö 3 Politiikka 4 Talous 5 Aiheesta muualla 6 Lähteet

[muokkaa] Historia

Kyproksen saari jakautui kahtia, kun Kreikan sotilasjuntan tukemat, Kyproksen tasavallan yhdistämistä Kreikkaan ajaneet "enosistit" (mm. terroristijärjestö EOKA) aloittivat väkivaltaisen toiminnan turkkilaisalueilla jälleen vuonna 1974. Edellisen kerran satoja kuolonuhreja vaatineita väkivaltaisuuksia oli etnisten ryhmien välille syttynyt kymmenen vuotta aiemmin Kyproksen perustuslaillisen kriisin yhteydessä.

Vuonna 1971 EOKA:n johtohahmot George Grivas ja Nikos Sampson olivat kääntyneet presidentti Makariosia vastaan. Kun Kreikan sotilasjuntta julisti saaren osaksi Kreikkaa vuoden 1960 perustuslain liitteenä olevan takaajavaltioiden (Kreikka, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta) välisen turvallisuussopimuksen nojalla, pyysi Turkki Yhdistyneeltä kuningaskunnalta apua tilanteeseen. Kun Yhdistynyt kuningaskunta kieltäytyi puuttumasta Kreikan sotilasjuntan ja EOKA:n toimiin, aloitti Turkki sotilaallisen operaation nousemalla maihin turkkilaisten asuttamaan Pohjois-Kyprokseen ja valtaamalla muutamassa päivässä 37 % saaresta.

Vuonna 2004 pidetyssä kansanäänestyksessä kyproksenturkkilaisista 65 % kannatti YK:n pääsihteeri Kofi Annanin ehdottamaa yhdistämistä, mutta kyproksenkreikkalaiset torjuivat sen 76 %:n enemmistöllä oman presidenttinsä Tassos Papadopoulosin ja Kyproksen kirkon johdon suosituksesta.

Pohjois-Kyprosta pitkään johtaneen presidentti Rauf Denktaşin seuraajaksi valittiin huhtikuussa 2005 pidetyissä vaaleissa pääministerinä toiminut Mehmet Ali Talat. Talat sai 55 % äänistä äänestysprosentin ollessa 70 %. Hänen johtamansa tasavaltalainen turkkilaispuolue (Cumhuriyetçi Türk Partisi) oli saanut 44 %:n äänisaaliillaan helmikuun 2005 parlamenttivaaleissa miltei puolet 50-paikkaisen parlamentin edustajapaikoista.

Yhdistämistä vastustava Dervis Eroglun johtama kansallinen yhtenäisyyspuolue taas jäi oppositioon saaden 32 % äänistä parlamenttivaaleissa ja hävisi presidentinvaalit Talatille saaden vain 23 % äänistä. Talat pyrkii Kyproksen jälleenyhdistämiseen liittovaltioksi, jotta myös turkkilainen osa pääsee EU:hun ja samalla eroon taloudellisesta eristäytyneisyydestään. Liittovaltiohankkeesta huolimatta turkkilaiset haluavat liittovaltiolle myös Turkin turvallisuustakuun. Turkki ja Kreikka ovat molemmat NATOn jäseniä, mikä on ollut sotilasliitolle aiemmin kriittinenkin asia.

Kyproksen etnisten ryhmien välisen väkivallan seurauksena asetti YK vuonna 1964 Kyprokselle rauhanturvajoukot (UNFICYP) valvomaan aselepoa. Joukot ovat Kyproksella edelleen tänäkin päivänä. Suomi osallistui rauhanturvaoperaatioon vuosina 1964 - 2005.

Valuuttana käytetään uutta Turkin liiraa. Brittivallan peruina Pohjois-Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne.

[muokkaa] Väestö

Asukkaita Pohjois-Kyproksella oli vuonna 2006 väestönlaskennan perusteella 264 172. Noin puolet väestöstä koostuu kyproksenturkkilaisista, jotka ovat asuttaneet saarta vuosisatoja. Osa heistä on muuttanut saaren eteläosasta Kyproksen konfliktin aikana. Toinen merkittävä väestöryhmä ovat konfliktin aikana saarelle muuttaneet mannerturkkilaiset siirtolaiset, heistä huomattavalla osalla ei ole Pohjois-Kyproksen kansalaisuutta. Etnisiä vähemmistöjä ovat Karpasian niemimaalle jääneet kyproksenkreikkalaiset ja maroniitit.

[muokkaa] Politiikka

Pohjois-Kyproksen presidentti on Mehmet Ali Talat, ja pääministerinä toimii Ferdi Sabit Soyer.

[muokkaa] Talous

Pohjois-Kypros on riippuvainen Turkin antamasta avustuksesta. Valtaosa saaren teollisuudesta sijaitsee Etelä-Kyproksen puolella, joten Pohjois-Kypros on maatalousvoittoinen valtio. Valtion talous ei ole vieläkään toipunut täysin vuoden 1974 tapahtumista, ja maa kärsii kasvavasta inflaatiosta.^[1]

Alueella tuotetaan lihaa, oliiveja, viljaa ja hedelmiä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pohjois-Kypros
• Matkaopas aiheesta Turkish Republic of Northern Cyprus Wikitravelissa (englanniksi)
• Suomen puolustusvoimien UNFICYP-sivu
• UNFICYP-joukkojen kotisivu
• The Northcyprus Alamanac, Galery, Forum and News

[muokkaa] Lähteet