1983

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – ARPANET siirtyi virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet sai alkunsa.
1. tammikuuta – Turvavyöpakko astui voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
3. tammikuuta – NATO:n Euroopan joukkojen komentaja, yhdysvaltalainen kenraali Bernard Rogers sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa epäilevänsä suomalaisten puolueettomuutta ja puolustustahtoa, jos Neuvostoliitto sodan tullen hyökkäisi Suomen kautta Norjassa olevia NATO:n kohteita vastaan.
6. tammikuuta – Vastauksena kenraali Rogersin lausunnon Suomessa synnyttämään kohuun Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, etteivät Rogersin mielipiteet edustaneet Yhdysvaltain virallista kantaa.
9. tammikuuta – Arkkipiispa John Vikström vihki Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherran Erik Vikströmin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi. Ensimmäisen kerran Suomen kirkon historiassa veli vihki veljensä piispaksi.
14. tammikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi päätöksensä kansanedustajien päivärahoista. Hänen mukaansa Paavo Väyrysellä ja Lasse Lehtisellä ei ollut oikeutta nostaa päivärahoja, koska he asuivat vakituisesti Helsingissä. Korte moitti asian vuoksi eduskunnan kansliatoimikuntaa.
19. tammikuuta – Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen, pidätettiin Boliviassa. Hänet tuotiin Ranskaan 5. helmikuuta vastaamaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.
19. tammikuuta – Apple Lisa -tietokone julkistettiin.
22. tammikuuta – Björn Borg jäi eläkkeelle voitettuaan viisi perättäistä Wimbledonin mestaruutta.
26. tammikuuta – Taulukkolaskentaohjelmisto Lotus 1-2-3 julkistettiin.
27. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi TV-toimittaja Matts Dumellin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen vakoilusta. Dumellin tapaus herätti keskustelun toimittajien kontakteista ulkomaisiin diplomaatteihin.
30. tammikuuta – Purku-urakoitsija kävi kustavilaistyylisen Fontellin talon kimppuun Pietarsaaressa. Poliisi keskeytti työt, mutta talon julkisivu oli tällöin jo ehtinyt tärveltyä pahoin.
8. helmikuuta – Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tapahtunutta verilöylyä tutkinut komissio totesi Israelin puolustusministerin Ariel Sharonin olevan henkilökohtaisesti vastuussa kristittyjen hyökkääjien päästämisestä leireihin 17. syyskuuta 1982. Sharonia vaadittiin eroamaan paikaltaan, minkä hän tekikin 11. helmikuuta.
15. helmikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Kai Kortteella ollut oikeutta nuhdella kansliatoimikuntaa päivärahakiistan vuoksi. Eduskunta vahvisti 18. helmikuuta perustuslakivaliokunnan kannan äänin 127–48.
16. helmikuuta – Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa.
19. helmikuuta – SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen ehdotti Suomen puolustuksen tehostamista lännen suuntaan, koska suurin Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka oli hänen mielestään odotettavissa Norjan puolelta. Norjan pääministeri Kåre Willoch torjui Saarisen näkemykset.
24. helmikuuta – Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisi japanilaista alkuperää olleiden kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelleen raportin.
25. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan rakennusten purkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkutyön aloittamista. Taustalla oli pietarsaarelaisen Fontellin talon tapaus.
1. maaliskuuta – Swatch esitteli ensimmäiset kellonsa.
1. maaliskuuta – Kampin metroasema laajensi Helsingin metroa, joka oli tähän asti kulkenut väliä Rautatientori – Itäkeskus.
3. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto moitti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa poliitikkoja, tiedemiehiä ja tiedotusvälineitä sotilaallisten uhkakuvien rakentelusta. Koivisto oli erityisen ärtynyt professori Raimo Väyrysen Pugwash-liikkeen suljetussa kokouksessa esittämästä, mutta julkisuuteen vuotaneesta näkemyksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto voisi Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen nojalla sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle. "Meitä ei uhkaa kukaan, emmekä me uhkaa ketään, emme millään", Koivisto sanoi.
8. maaliskuuta – Ronald Reagan kutsui Neuvostoliittoa "Pahan valtakunnaksi" ("Evil empire").
18. maaliskuuta – Trondheimin hovioikeus tuomitsi norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa työskennelleen sairaanhoitajan Arnfinn Nessetin 22 vanhuksen murhasta ja yhdestä murhayrityksestä 21 vuodeksi vankeuteen ja lisäksi 10 vuodeksi eristettäväksi. Murhat olivat tapahtuneet vuosina 1977–1980. Kyseessä oli Euroopan laajin murhaoikeudenkäynti toisen maailmansodan jälkeen.
21. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli SMP ja suurimmat häviäjät SKDL ja Keskustapuolueen listoilla esiintynyt LKP, joka putosi eduskunnasta.
23. maaliskuuta – Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esitti strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antoi utopistiselle suunnitelmalle nimen "Tähtien sota".
31. maaliskuuta – Asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja erosi virastaan keskittyäkseen SKP:n puheenjohtajan tehtäviin. SKP:n sisäinen tila oli ollut yleisen huomion kohteena koko talven ajan.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

7. huhtikuuta – Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittivat ensimmäisen sukkulasta tehdyn avaruuskävelyn (4 h 10 min).
18. huhtikuuta – Yhdysvaltain lähetystössä Beirutissa räjähti pommi, 63 kuolonuria.
21. huhtikuuta – Teiniliitto lopetti toimintansa. Viimeisessä kokouksessa oli läsnä neljä henkilöä ja se kesti kaksi minuuttia. Teiniliitto jätti jälkeensä 200 000 markan velat.
6. toukokuuta – Länsisaksalainen Stern-lehti alkoi julkaista Adolf Hitlerin päiväkirjoja suuren kohun saattelemana. Päiväkirjat osoittautuivat kuitenkin sodan jälkeen tehdyiksi väärennöksiksi, koska tutkijat löysivät niistä materiaalia, jota ei ollut vielä olemassa Hitlerin eläessä. Asia siirrettiin oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.
13. toukokuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto erotti Suomen Pankin pääjohtajan Ahti Karjalaisen virastaan.
17. toukokuuta – Libanon, Israel, ja Yhdysvallat solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista.
18. toukokuuta – Euroopan parlamentin ympäristökomitea totesi Ateenan ilman Euroopan likaisimmaksi. Myös Nizza ja Milano todettiin erittäin saastuneiksi.
6. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat nelipäiväisen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Vierailun aikana jatkettiin YYA-sopimuksen voimassaoloa vuoteen 2003 saakka.
13. kesäkuuta – Pioneer 10:sta tuli ensimmäinen Aurinkokunnan jättänyt avaruusluotain.
22. kesäkuuta – Tanskan korkein oikeus tuomitsi Edistyspuolueen kansanedustajan Mogens Glistrupin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen ja miljoonan kruunun sakkoihin jatketusta veropetoksesta. Populistina ja poliittisena helppoheikkinä tunnetun Glistrupin saama tuomio oli hieman lievempi kuin hovioikeuden antama päätös. Glistrup aloitti vankeustuomionsa kärsimisen 31. elokuuta.
27. kesäkuuta – Paul Mockapetris keksi internetin DNS-nimipalvelun.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

4. heinäkuuta – Suomessa konserttikiertueella olleet neuvostoliittolainen viulisti Viktoria Mullova ja pianisti Vakhtang Jordania loikkasivat Ruotsiin, josta he siirtyivät myöhemmin Yhdysvaltoihin. Mullova ja Jordania sanoivat, ettei heidän loikkauksensa johtunut poliittisista syistä.
21. heinäkuuta – Maailman kylmin tähän mennessä mitattu lämpötila -89,2°C mitattiin Vostokin tutkimusasemalla, Etelämantereella.
22. heinäkuuta – Puolassa kumottiin puolitoista vuotta voimassa ollut sotatila.
4. elokuuta – Thomas Sankarasta tuli Ylä-Voltan presidentti.
7. elokuuta – Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat alkoivat Helsingissä.
8. elokuuta – Óscar Humberto Mejía Victores kaappasi Guatemalassa vallan Efraín Ríos Monttilta.
10. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto vihki käyttöön uuden Karigasniemi–Utsjoki-tien.
21. elokuuta – Benigno Aquino, Filippiinien oppositiojohtaja murhattiin Manilassa.
1. syyskuuta – Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampui alas Korean Air Lines -lentoyhtiön lennolla KAL-007 olleen Boeing 747 -matkustajakoneen sen tunkeuduttua Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saivat surmansa.
1. syyskuuta – Rikesakkolaki astui voimaan.
6. syyskuuta – Neuvostoliitto myönsi ampuneensa alas lennon KAL-007, mutta väitti ettei tiennyt sen olleen siviilikone.
13. syyskuuta – Niin sanotun Noppa-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettyjen joukossa oli mm. entinen eduskunnan puhemies Johannes Virolainen.
15. syyskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin erosi virastaan. 70-vuotias Begin ei sairautensa vuoksi kyennyt allekirjoittamaan eroilmoitustaan.
24. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat Yhdysvaltoihin vierailulle, jonka aikana he tapasivat presidentti Ronald Reaganin.
26. syyskuuta – Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaissut ballistisia ohjuksia, vaikka ohjelmointivirhe sai valvontatietokoneen näyttämään Neuvostoliiton olleen hyökkäyksen kohteena.
29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa ydinaseiden vastaisen vetoomuksen todeten, että Suomi on ydinsulkusopimukseen liittymällä sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita eikä minkään muunkaan valtion sallita sijoittavan ydinaseita Suomen alueelle.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Ympäristöministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi ympäristöministeriksi tuli Matti Ahde.
5. lokakuuta – Jitzhak Shamir muodosti Israelin uuden hallituksen, joka rakentui samalle pohjalle kuin entinen Menachem Beginin johtama hallitus.
9. lokakuuta – Tukholman suomalainen seurakunta vietti 450-vuotisjuhlaansa.
12. lokakuuta – Japanin entinen pääministeri Kakuei Tanaka tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen kahden miljoonan dollarin lahjusten ottamisesta Lockheediltä.
12. lokakuuta – Puola esitti Norjan Varsovan-suurlähettiläälle virallisen vastalauseen sen johdosta, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Solidaarisuuden johtajalle Lech Walesalle.
23. lokakuuta – Yhdysvaltain merijalkaväen parakki tuhoutui itsemurhaiskussa Beirutissa, 241 ihmistä sai surmansa.
25. lokakuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Grenadaan.
30. lokakuuta – Argentiinassa pidettiin demokraattiset vaalit seitsemän vuoden sotilasvallan jälkeen.
2. marraskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi äänin 108-9 päätöslauselman, jolla tuomittiin Yhdysvaltain hyökkäys Grenadaan. Äänestyksestä pidättyi 27 valtiota.
7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen vuosipäivän paraati. Puoluejohtaja Juri Andropovia ei nähty juhlassa. Andropovin sanottiin vilustuneen, mutta länsimaissa alettiin uskoa hänen sairautensa olevan laadultaan vakavampi.
15. marraskuuta – Kyproksen turkkilaiset julistivat hallussaan olleen Kyproksen saaren pohjoisosan itsenäiseksi tasavallaksi. Ainoastaan Turkki tunnusti uuden valtion.
18. marraskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan asunnosta ja sen lähiympäristöstä on myytäessä kerrottava myös mahdolliset kielteiset seikat, jos ne vaikuttavat oleellisesti asumistasoon ja -viihtyvyyteen. Asetus tuli voimaan vuoden 1984 alussa.
23. marraskuuta – Suomi pidättyi YK:n yleiskokouksessa äänestämästä Afganistanin neuvostomiehityksen tuomitsevasta päätöslauselmasta. Suomen äänestyskäyttäytyminen herätti hämmästystä, koska Suomi oli kolme viikkoa aiemmin äänestänyt Grenadan miehityksen tuomitsevan päätöslauselman puolesta.^lähde?(Tarkka - Tiitta: Itsenäinen Suomi 70 vuotta, Otava 1987)
25. marraskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto täytti 60 vuotta. Koivisto vastaanotti useita huomattavia kunnianosoituksia, mm. Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
26. marraskuuta – Lontoossa varastettiin 6 800 kultaharkkoa, yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa, holvista Heathrow'n lentoasemalla. Vain osa harkoista on saatu takaisin ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.
10. joulukuuta – Danuta Walesa vastaanotti Oslossa hänen miehelleen Lech Walesalle myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.
14. joulukuuta – Eduskunnan kokoonpano muuttui ennenkokemattomalla tavalla. Eduskuntavaalien ääntenlaskusta tehdyn valituksen nojalla SKDL:n kansanedustaja Heikki Mustonen joutui luovuttamaan paikkansa Pentti Liedekselle. Mustonen nousi kuitenkin elokuussa 1985 takaisin eduskuntaan Liedeksen kuoltua.^[1]
20. joulukuuta – Vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ryhtyi nälkälakkoon vastalauseena eduskunnan välinpitämättömälle suhtautumiselle kehitysapuun.
26. joulukuuta – Puoluejohtaja Juri Andropov ei osallistunut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kokoukseen. Kokouksen kerrottiin kuitenkin sujuneen tavalla, joka osoitti Andropovin olevan lujasti vallan kahvassa.