1962
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 1. tammikuuta – Länsi-Samoa sai itsenäisyyden Uudesta-Seelannista.
- 1. tammikuuta – Pieksämäen ja Varkauden kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.
- 3. tammikuuta – Paavi Johannes XXIII julisti Fidel Castron kirkonkiroukseen.
- 9. tammikuuta – Kuuba ja Neuvostoliitto tekivät kauppasopimuksen.
- 13. tammikuuta – Albania liittoutui Kiinan kanssa.
- 15.–16. tammikuuta – Suomessa käytiin presidentinvaalit.
- 30. tammikuuta – Amerikan valtioiden ulkoministerien kokouksessa erotettiin Kuuba kaikista Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestön elimistä, koska "marxilais-leniniläinen suuntaus on ristiriidassa amerikkalaisen järjestelmän periaatteiden kanssa."
- 1. helmikuuta – Stockmannin tavaratalo Helsingissä täytti 100 vuotta.
- 3.–4. helmikuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
- 5. helmikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle esitti Algerian itsenäisyyden sallimista.
- 7. helmikuuta – Yhdysvallat kielsi kaiken kuubalaisen tavaran tuonnin ja viennin.
- 7. helmikuuta – Luisenthalin hiilikaivoksessa Saarin alueella Länsi-Saksassa sattui tuhoisa kaasuräjähdys. Kaivoskuiluihin, sortuneiden maamassojen saartamaksi jäi noin 480 kaivosmiestä, joista 299 sai surmansa.
- 10. helmikuuta – Vangittu lentäjä Gary Powers vaihdettiin neuvostovakooja Rudolf Abeliin.
- 16. helmikuuta – Länsi-Eurooppaa koetteli kova myrsky, joka aiheutti tulvia mm. Hampurissa, jossa 315 henkeä sai surmansa ja kymmenet tuhannet menettivät kotinsa. Suomessa voimakas lumipyry.
- 20. helmikuuta – John Glenn oli ensimmäinen astronautti, joka pääsi Maan kiertoradalle. Hän kiersi Friendship 7 -kapselilla maapallon kolme kertaa 4 tunnissa 55 minuutissa.
- 24. helmikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin maalaisliiton Kauno Kleemola, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Paavo Aitio ja toiseksi varapuhemieheksi kokoomuksen Jussi Saukkonen. SDP ei saanut ensimmäistä kertaa yhtäkään paikkaa puhemiehistössä.
- 1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
- 2. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Burmassa kenraali Ne Winin johdolla.
- 8. maaliskuuta – Ranska ja Algerian Front de Libération nationale aloittivat neuvottelut Genevessä.
- 19. maaliskuuta – Aselepo astui voimaan Algeriassa. Terrorijärjestö Organisation de l'armée secrète jatkoi edelleen hyökkäyksiä.
- 22. maaliskuuta – Helsingissä alkoi Pohjoismaiden neuvoston 10-vuotisjuhlakokous, jossa luovutettiin ensimmäistä kertaa jaettu neuvoston kirjallisuuspalkinto ruotsalaiselle Eyvind Johnsonille.
- 23. maaliskuuta – Pohjoismaat solmivat Helsingin sopimuksen Pohjoismaisesta yhteistyöstä.
[muokkaa] huhtikuu–kesäkuu
- 7. huhtikuuta – Jugoslavialainen kirjailija Milovan Djilas pidätettiin. Toimenpiteen syytä ei ilmoitettu.
- 8. huhtikuuta – Évianin sopimus Algerian sodan lopettamiseksi hyväksyttiin Ranskassa 90 %:lla äänistä kansanäänestyksessä.
- 13. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Ahti Karjalaisen hallituksen.
- Huhtikuu–marraskuu – Yhdysvallat aloitti ydinaseiden koesarjan vastineeksi Neuvostoliiton Tsar-Bomballe ja Ranskan ensimmäiselle ydinkokeelle ja teki yhteensä 40 ydinkoetta ilmakehässä, ml. 7,45 Mt ja 8,3 Mt vetypommikokeet[1]
- 2. toukokuuta – Pommi surmasi 110 ihmistä Algeriassa.
- 14. toukokuuta – Juan Carlos nai kreikkalaisen prinsessa Sofían Ateenassa.
- 1. kesäkuuta – Natsijohtaja Adolf Eichmann hirtettiin Israelissa.
- 11. kesäkuuta – Frank Morris, Clarence Anglin ja John Anglin pakenivat Alcatrazin vankilasta ja katosivat jäljettömiin.
- 17. kesäkuuta – OAS ja FLN sopivat tulitauosta Algeriassa.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 1. heinäkuuta – Ruanda ja Burundi itsenäistyivät.
- 1. heinäkuuta – Suomessa työeläkejärjestelmä aloitti toimintansa, kun Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki (LEL) tulivat voimaan.
- 1. heinäkuuta – Pohjoismainen merirosvoradio Radio Nord lopetti toimintansa
- 5. heinäkuuta – Algeria itsenäistyi.
- 10. heinäkuuta – Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti Telstar laukaistiin radalleen. Satelliitti välitti myöhemmin ensimmäisen suoran televisiolähetyksen Atlantin yli Yhdysvalloista Eurooppaan, mutta pystyi välittämään lähetystä valtameren yli kullakin kierroksellaan vain lyhyen ajan.
- 17. heinäkuuta – Viimeinen ydinkoe ilmakehässä Nevadan koealueella.
- 29. heinäkuuta–5. elokuuta – Maailman nuorison 8. rauhan ja ystävyyden festivaalit järjestettiin Helsingissä, noin 13 000 osanottajaa.
- 5. elokuuta – Näyttelijä ja seksisymboli Marilyn Monroe löydettiin kuolleena asunnostaan Los Angelesissa Kaliforniassa, ilmeisesti unilääkkeiden yliannostukseen menehtyneenä.
- 5. elokuuta – Nelson Mandela pidätettiin CIA:n vihjeen perusteella.
- 6. elokuuta – Jamaika itsenäistyi.
- 23. elokuuta – Syyrian hallitus määräsi erikoisväestönlaskennan Djaziran provinssissa, minkä vuoksi 120 000 kurdia menetti kansalaisuutensa. Heidät uudelleenasutettiin ja korvattiin arabiväestöllä.
- 31. elokuuta – Trinidad ja Tobago itsenäistyi.
- 1. syyskuuta – Iranin luoteisosassa sattui voimakkaiden maanjäristysten sarja. Arviolta 10 000 - 20 000 ihmistä sai surmansa.
- 26. syyskuuta – Sisällisota syttyi Jemenissä.
- 29. syyskuuta – Kanadan ensimmäinen satelliitti, Alouette 1, laukaistiin.
[muokkaa] lokakuu–joulukuu
- 1. lokakuuta – Ensimmäinen musta oppilas, James Meredith, rekisteröityi liittovaltion poliisin suojaamana Mississippin yliopistoon.
- 5. lokakuuta – Ensimmäinen The Beatles -äänitys julkaistiin (single Love Me Do/P.S. I Love You]).
- 5. lokakuuta – Jorvaksentie jouduttiin sulkemaan liikenteeltä Espoonlahdessa tiepenkereen sortumisen vuoksi. Tietä levennettiin parhaillaan.
- 8. lokakuuta – Saksalainen Der Spiegel julkaisi artikkelin Bundeswehrin valmistautumattomuudesta. Poliisi miehitti lehden toimituksen 16. lokakuuta. Länsi-Saksan puolustusministeri Franz Josef Strauß erotettiin marraskuussa hänen määrättyään poliisioperaation.
- 9. lokakuuta – Uganda itsenäistyi.
- 11. lokakuuta – Vatikaaninen toinen kirkolliskokous: Paavi Johannes XXIII kutsui koolle ensimmäisen konsiilin 92 vuoteen.
- 14. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi: U-2-lento paljasti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Koko maailma ajautui ydinsodan partaalle.
- 28. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi laukesi: Nikita Hruštšov ilmoitti määränneensä ohjukset poistettavaksi Kuubasta.
- 5. marraskuuta – Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteet Egyptiin useiden saudiprinssien loikattua maahan.
- 5. marraskuuta – Hiilikaivosonnettomuus Ny-Ålesundissa Huippuvuorilla surmasi 21 ihmistä. Norjan hallitus joutui eroamaan onnettomuuden jälkimainingeissa elokuussa 1963.
- 6. marraskuuta – Apartheid: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma tuomitsi Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan ja kehotti sotilaallisten ja taloudellisten suhteiden katkaisuun.
- 10. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallion patsas paljastettiin Eduskuntatalon viereisessä puistikossa Helsingissä. Patsaan veisti presidentin poika Kalervo Kallio.
- 11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 80 vuotta.
- 26. marraskuuta – Spiegel-skandaali: Länsi-Saksan poliisi päätti Der Spiegelin toimistojen miehityksen.
- 29. marraskuuta – Britannia ja Ranska sopivat ääntä nopeamman Concorde-matkustajakoneen rakentamisesta.
- 30. marraskuuta – Burman U Thant valittiin YK:n uudeksi pääsihteeriksi.
- 16. joulukuuta – Suomen ensimmäinen moottoritie, silloin nimellä Tarvontie, avattiin Helsingin Munkkiniemen ja Espoon Bembölen välille.
- 19. joulukuuta – Britannia tunnusti Njassamaan (Malawi) oikeuden irtautua Rhodesian ja Njassamaan federaatiosta.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Bob Dylanin ensimmäinen levytys, albumi "Bob Dylan" julkaistiin.
- The Rolling Stones perustettiin.
- Ensimmäinen James Bond -elokuva, Salainen agentti 007 ja Tohtori No, sai ensi-iltansa.
- Ensimmäinen ydinreaktori (Triga Mark II -tyyppinen) otettiin käyttöön Teknillisessä korkeakoulussa.
- Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla.
- Ensimmäiset Telvis-palkinnot jaettiin.
- Kesä 1962 oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä ja sateinen
[muokkaa] Syntyneitä
- 14. tammikuuta – Michael McCau, poliitikko
- 17. tammikuuta – Jim Carrey, näyttelijä
- 18. tammikuuta – Jeff Yagher, näyttelijä
- 26. tammikuuta – Marjaana Koskinen, kansanedustaja
- 30. tammikuuta – Abdullah II, Jordanian kuningas
- 5. helmikuuta – Jennifer Jason Leigh, näyttelijä
- 6. helmikuuta – Axl Rose, laulaja ("Guns N'Roses")
- 7. helmikuuta – David Bryan, Bon Jovi -yhtyeen kosketinsoittaja
- 10. helmikuuta – Cliff Burton, muusikko ja basisti ("Metallica") (k. 27.9.1986)
- 11. helmikuuta – Sheryl Crow, laulaja
- 13. helmikuuta – Eppu Nuotio, suomalainen kirjailija
- 18. helmikuuta – Tapani Kinnunen, suomalainen runoilija ja kirjailija
- 2. maaliskuuta – Jon Bon Jovi, rock-laulaja ("Bon Jovi")
- 6. maaliskuuta – Erika Hess, alppihiihtäjä
- 7. huhtikuuta – Alain Robert, pilvenpiirtäjiä valloittanut vuorikiipeilijä
- 8. huhtikuuta – Izzy Stradlin, kitaristi ("Guns N' Roses")
- 13. huhtikuuta – Hillel Slovak, kitaristi ("Red Hot Chili Peppers") (k.25.6.1988)
- 27. huhtikuuta – Seppo Räty, suomalainen keihäänheittäjä
- 5. toukokuuta – J. Pekka Mäkelä, suomalainen kirjailija
- 30. toukokuuta – Timo Soini, suomalainen poliitikko
- 17. kesäkuuta – Michael Monroe (Matti Fagerholm), laulaja ("Hanoi Rocks")
- 3. heinäkuuta – Tom Cruise, näyttelijä
- 18. heinäkuuta – Jack Irons, rumpali
- 19. heinäkuuta – Anthony Edwards, näyttelijä
- 25. heinäkuuta – Aki Sirkesalo, suomalainen muusikko (k. 2004)
- 31. heinäkuuta – Wesley Snipes, näyttelijä
- 20. elokuuta – James Marsters, näyttelijä
- 24. elokuuta – Cliff McNish, kirjailija
- 28. elokuuta – David Fincher, ohjaaja
- 1. syyskuuta – Ruud Gullit, jalkapalloilija
- 17. syyskuuta – Baz Luhrmann, elokuvaohjaaja
- 2. lokakuuta – Tapani Bagge, kirjailija
- 11. lokakuuta – Andy McCoy (Antti Hulkko), kitaristi ("Hanoi Rocks")
- 16. lokakuuta – Flea, basisti ("Red Hot Chili Peppers")
- 19. lokakuuta – Evander Holyfield, nyrkkeilijä
- 25. lokakuuta – Juha Seittonen, rumpali
- 1. marraskuuta – Anthony Kiedis, laulaja ("Red Hot Chili Peppers")
- 2. marraskuuta – Ron McGovney, entinen basisti ("Metallica")
- 5. marraskuuta – Geir Rönning, laulaja
- 11. marraskuuta – Demi Moore, näyttelijä
- 18. marraskuuta – Kirk Hammet, kitaristi ("Metallica")
- 19. marraskuuta – Jodie Foster, näyttelijä
- 9. joulukuuta – Sari Malkamäki, suomalainen kirjailija
- 13. joulukuuta – Ilkka Remes, suomalainen kirjailija
- 30. joulukuuta – Alessandra Mussolini, italialainen poliitikko
[muokkaa] Kuolleita
- 30. tammikuuta – Urpo Lauri, suomalainen kirjailija ja dramaturgi
- 13. tammikuuta – Ernie Kovacs, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. helmikuuta – Elli Tompuri, suomalainen näyttelijä, lausuja ja kirjailija
- 15. maaliskuuta – Arthur Compton, vuoden 1927 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 29. tammikuuta – Fritz Kreisler, itävaltalais-yhdysvaltalainen viulisti
- 24. maaliskuuta – Auguste Piccard, sveitsiläinen fyysikko ja tutkimusmatkailija (s. 1884)
- 12. huhtikuuta – Urho Somersalmi, suomalainen näyttelijä (s. 1888)
- 12. huhtikuuta – Aili Somersalmi, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
- 17. huhtikuuta – Anni Collan, suomalainen naisvoimistelun kehittäjä ja partiojohtaja, kouluneuvos
- 18. huhtikuuta – Bertel Strömmer, suomalainen arkkitehti
- 18. toukokuuta – Onni Okkonen, suomalainen taidehistorioitsija ja akateemikko
- 31. toukokuuta – Signe Relander, presidentti Lauri Kristian Relanderin puoliso
- 1. kesäkuuta – Adolf Eichmann, natsijohtaja (s. 1906) (teloitettiin)
- 6. kesäkuuta – Yves Klein, ranskalainen taidemaalari (s. 1928)
- 24. kesäkuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä (s. 1920)
- 2. heinäkuuta – Lauri Pohjanpää, suomalainen runoilija
- 6. heinäkuuta – William Faulkner, vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija
- 6. kesäkuuta – Yves Klein, ranskalainen taiteilija
- 10. heinäkuuta – Mikko Hovi, suomalainen kuvanveistäjä
- 4. elokuuta – V. A. Koskenniemi, suomalainen runoilija
- 5. elokuuta – Marilyn Monroe, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1926)
- 9. elokuuta – Hermann Hesse, vuoden 1946 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (s. 1877)
- 7. syyskuuta – Karen Blixen, tanskalainen kirjailija
- 9. syyskuuta – Paavo Aaltonen, suomalainen olympiavoimistelija
- 6. marraskuuta – K.A. Heiskanen, suomalainen kenraali
- 7. marraskuuta – Eleanor Roosevelt, Yhdysvaltain presidentin F.D. Rooseveltin puoliso
- 18. marraskuuta – Niels Bohr, vuoden 1922 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut tanskalainen fyysikko (s. 1885)
- 18. marraskuuta – George Gé, suomalainen balettimestari
- 22. marraskuuta – René Coty, Ranskan presidentti
- 28. marraskuuta – Wilhelmina, Alankomaiden kuningatar (s. 1880)
- 29. marraskuuta – Tauno Rautiainen, suomalainen toimittaja
- 8. joulukuuta – Kirsten Flagstad, norjalainen oopperalaulaja
- 24. joulukuuta – Wilhelm Ackermann, matemaatikko (s. 1896)
- 28. joulukuuta – Antti Wihuri, suomalainen merenkulkuneuvos ja suurlahjoittaja
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Lev Landau
- Nobelin kemianpalkinto: Max Perutz ja John Kendrew
- Nobelin lääketieteen palkinto: Francis Crick, James D. Watson ja Maurice Wilkins
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: John Steinbeck
- Nobelin rauhanpalkinto: Linus Pauling
[muokkaa] Kirjoja
- Puuhevonen pakkasessa – Aapeli
- Tuuli vei, tuuli toi – Aino Räsänen
- Äänetön kevät – Rachel Carson
- Matka Charleyn kanssa – John Steinbeck
- Murhenäytelmä hautausmaalla – Maria Lang
- Täällä Pohjantähden alla 3 – Väinö Linna
- Kylän koirat – Veikko Huovinen
- Punainen laituri – Mauri Sariola
- Kokkahuilu – Olli (Väinö Nuorteva)
- Palaa ne linnut vielä – Oiva Paloheimo
[muokkaa] Lähteet
- ↑ LES ESSAIS NUCLÉAIRES FRANÇAIS Sénat. Viitattu 15.05.2007. (ranskaksi)