Samoa

Wikipedia

Malo Sa'oloto Tuto'atasi o Samoa Independent State of Samoa
lippu vaakuna
Valtiomuoto
Valtionpäämies Pääministeri	Tupua Tamasese Tupuola Tufuga Efi Tuila'epa Sailele Malielegaoi
Pääkaupunki	Apia 13°50′S 171°50′W
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	2944 km² (sijalla 165) 0,3 %
Väkiluku (2004)  – väestötiheys  – väestönkasvu	177 714 (sijalla 174) 60 / km² -0,2 % (2006)
Viralliset kielet	samoan kieli, englannin kieli
Valuutta	tala (WST)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla ? ? USD ? USD
HDI (2003)	0,776 (sijalla 74)
Elinkeinorakenne	maatalous 14 %, palvelut 63 %, teollisuus 23 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC-11 ei käytössä
Itsenäisyys – Uud.-Seelannista	1. tammikuuta 1962
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+685
Motto	Fa'avaei le Atua Samoa (Jumala olkoon Samoan )
Kansallislaulu	The Banner of Freedom

Samoa (virallinen muoto Samoan itsenäinen valtio, vuoteen 1997 saakka Länsi-Samoa, välillä 1900–1914 Saksan Samoa) on saaristovaltio Tyynessä valtameressä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Hallintoalueet 4 Maantiede 4.1 Ilmasto 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 5.2 Merkittävimmät vientituotteet 6 Väestöjakauma 7 Kulttuuri 7.1 Musiikki 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Samoan historia

Fidžiläinen ja tongalainen väestö asutti Samoan noin 3500 vuotta sitten.

Ensimmäinen eurooppalainen, jonka tiedetään käyneen Samoalla, oli hollantilainen Jacob Roggeveen, joka näki saaret alukseltaan vuonna 1722. Vuonna 1768 Louis-Antoine de Bougainville vieraili alueella. 1820-luvulla saarille lähetettiin brittiläisiä lähetyssaarnaajia.

1800-luvun puolivälin kansainvälinen kiistely saarista ratkaistiin vuoden 1899 sopimuksella, jonka mukaan Saksa ja Yhdysvallat jakoivat Samoan saariston. Pian ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen elokuussa 1914 Uusi-Seelanti lähetti hyökkäysjoukot valtaamaan ja miehittämään Saksan Samoan. Tämän tarkoitus oli estää Saksan Samoan käyttö laivaston tankkauspisteenä Tyynellämerellä. Saksalaiset joukot saarella eivät sen paremmin antautuneet kuin taistelleetkaan.

Uusi-Seelanti uudelleennimesi Saksan Samoan Länsi-Samoaksi ja jatkoi sen miehitystä ensimmäisen maailmansodan päättymiseen saakka. Versaillesin rauhansopimus vuonna 1919 lopetti Saksan vaatimukset saaria kohtaan ja antoi niiden hallintamandaatin Uudelle-Seelannille.

Uusi-Seelanti hallitsi Länsi-Samoaa Kansainliiton mandaatilla ja myöhemmin YK:n valtuutuksella kunnes maa itsenäistyi 1. tammikuuta 1962. Länsi-Samoa oli ensimmäinen itsenäisyytensä takaisinsaanut polynesialainen valtio 1900-luvulla. Maa muutti nimekseen Samoa vuonna 1997.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Samoan politiikka

Vuoden 1962 perustuslaki, joka astui voimaan maan itsenäistyessä, muotoili Samoan hallintojärjestelmän brittiläisen mallin mukaiseksi, ottaen huomioon samoalaiset perinteet. Samoan itsenäistymisajan kaksi suurpäällikköä saivat elinikäisen hallintomandaatin. Heistä toinen kuoli 1963 ja sen jälkeen Malietoa Tanumafili II piti tätä virkaa yksin hallussaan, kunnes kuoli 11. toukokuuta 2007. Hänen seuraajakseen valittiin Tuiatua Tupua Tamasese Efi 17. kesäkuuta 2007 viiden vuoden kaudeksi.

Lainsäädäntöelimenä toimii yksikamarinen parlamentti (Fono), jonka 49 jäsentä palvelevat viisivuotisen kauden. Heistä 47 valitaan samoalaisilta alueilta, joilla vain päälliköt (matai) voivat asettua ehdokkaiksi, loput kaksi valitaan ei-samoalaisilta alueilta erillisellä äänestyksellä. Päälliköitä maassa on noin 25 000, heistä vain 5 % naisia. Parlamentin enemmistö valitsee pääministerin, jonka valtion päämies sitten nimittää virallisesti virkaansa.

[muokkaa] Hallintoalueet

Pääartikkeli: Samoan aluehallinto

Samoa jakautuu 11 hallintoalueeseen (district). Vuoden 2001 asukasmäärä:

• A'ana (20,167)
• Aiga-i-le-Tai (4,508)
• Atua (21,168)
• Fa'asaleleaga (12,949)
• Gaga'emauga (7,108)
• Gaga'ifomauga (4,770)
• Palauli (8,984)
• Satupa'itea (5,556)
• Tuamasaga (83,191)
• Va'a-o-Fonoti (1,666)
• Vaisigano (6,643)

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Samoan maantiede

Samoa sijaitsee Tyynellä valtamerellä, noin puolivälissä matkaa Havaijilta Uuteen-Seelantiin.

Samoa koostuu kahdesta suuresta saaresta, Upolusta ja Savai'ista, sekä seitsemästä pienemmästä saaresta. Molemmat pääsaaret ovat tuliperäisiä. Kolme neljäsosaa maan väestöstä asuu Upolulla, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Apia. Maan korkein kohta on Mt Silisili (1 866 m) Savai'illa.

[muokkaa] Ilmasto

Samoalla vallitsee trooppinen ilmasto. Vuoden keskilämpötila vaihtelee tavallisesti 21 °C ja 32 °C välillä. Sadekausi kestää marraskuusta huhtikuuhun.

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Samoan talous

Samoan talous on perinteisesti nojautunut ulkomaiseen kehitysapuun, ulkomaille muuttaneiden sukulaisten raha-apuun sekä maatalouden vientiin. Myrskyt hävittävät toisinaan maata. Kaksi kolmasosaa väestöstä saa elantonsa maataloudesta, joka kattaa 90 % viennistä. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kookosmaito, kookosöljy ja kopra. Turismi on kasvava ala, vuonna 1996 maassa vieraili 70 000 ihmistä.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• puu
• kala

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kopra
• kaakao

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Samoan väestöjakauma

Vuonna 2004 Samoan väkiluvuksi arvioitiin 177 714. Väestön mediaani-ikä on 24,2 vuotta.

Samoalaiset ovat enemmistöryhmä saarilla (92,6 %). Muusta väestöstä suurin osa on eurooppalaisten ja polynesialaisten jälkeläisiä. 99,7 % väestöstä on kristittyjä.

Puhutuin kieli Samoalla on polynesialainen samoan kieli.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Samoan kulttuuri

Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa'a Samoa, on voimakas tekijä samoalaisessa elämässä ja politiikassa. Samoa on pitänyt historialliset tapansa, sosiaalisen järjestelmänsä ja kielensä vuosisatoja jatkuneesta eurooppalaisesta vaikutuksesta huolimatta. Samoan kieltä arvellaan vanhimmaksi säilyneeksi polynesialaiseksi kieleksi. Samoalaiset ovat Uuden-Seelannin maorien jälkeen toiseksi suurin polynesialainen kansanryhmä.

Samoalla pidetään vuosittain Miss Samoa -kilpailut, johon saavat osallistua myös ulkomailla asuvat samoalaiset.

[muokkaa] Musiikki

Ennen eurooppalaisten saapumista Samoalle siellä käytettiin ainakin pate- ja fala-nimisiä lyömäsoittimia. Sittemmin myös kielisoittimet ukulele ja sielo ovat tulleet suosituiksi.

Nykyään Samoalla on suosittua sekä paikallinen että ulkomainen pop- ja rockmusiikki. Tunnettuja artisteja ovat muun muassa Lole, Golden Ali'is ja The Five Star. Samoalaisia popmusiikkikilpailuja ovat My Idol ja Samoa Star Search.

Samoan kansallislaulu on The Banner of Freedom, jonka sävelsi ja sanoitti Sauni Iiga Kuresa (1900-1978).

Juhlapäivät

Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuoden päivä
(pääsiäissunnuntaita edeltävä perjantai)	Pitkäperjantai
(ensimmäisen kevätpäiväntasauksen jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai)	Pääsiäissunnuntai
Pääsiäissunnuntaita seuraava päivä	Pääsiäismaanantai
25. huhtikuuta	ANZAC-päivä		Australian ja Uuden-Seelannin sotaan osallistuneiden joukkojen muistopäivä
10. toukokuuta	Samoan äitien päivä
1. kesäkuuta	Itsenäisyyspäivä
2. elokuuta	Vappu		Työn päivä
lokakuun toista sunnuntaita seuraava päivä		Lotu a Tamaiti	Lasten päivä
7. marraskuuta	Metsänistutuspäivä	Arbor Day
25. joulukuuta	Joulupäivä
26. joulukuuta	Tapaninpäivä

[muokkaa] Lähteet

• Lonely Planet: South Pacific, Lonely Planet 2003

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Samoa Wikitravelissa (englanniksi)
• Samoan kartta (englanniksi)
• Samoaa etsimässä (englanniksi)