Ghana

Wikipedia

Republic of Ghana
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	John Agyekum Kufuor
Pääkaupunki	Accra
Muita kaupunkeja	Kumasi
Pinta-ala  – josta sisävesiä	238 540 km² (sijalla 79) 3,5 %
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	22 409 572 (sijalla 52) 88,2 / km² 2,07 % (2006)
Viralliset kielet	englannin kieli. Twii
Valuutta	cedi (GHC)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 77 51,8 miljardia USD 2 500 USD
HDI (2002)	0,520 (sijalla 138)
Elinkeinorakenne	maatalous 35,5 %, palvelut 39 %, teollisuus 25,6 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+0 ei käytössä
Itsenäisyys  – Yhdistyneestä kuningaskunnasta	6. maaliskuuta 1957
Lyhenne Maatunnus	GH ajoneuvot: GH lentokoneet: 9G
Kansainvälinen suuntanumero	+233
Motto	Freedom and Justice (Vapaus ja oikeus)
Kansallislaulu	God Bless Our Homeland Ghana

Ghanan tasavalta eli Ghana on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Norsunluurannikko, pohjoisessa Burkina Faso ja idässä Togo.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Alueet 3 Maantiede 4 Talous 4.1 Merkittävimmät luonnonvarat 4.2 Merkittävimmät vientituotteet 5 Väestöjakauma 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Ghanan varhaisesta historiasta on säilynyt lähinnä suullista perimätietoa. Sen mukaan Ghanan kuningaskunnan hajotessa ghanalaiset vaelsivat nykyisille asuinsijoilleen. Ensimmäiset kontaktit eurooppalaisten kanssa muodostuivat jo 1400-luvun lopulla, jolloin portugalilaiset saapuivat maan etelärannikolle ja rakensivat 1482 Eleminan linnakkeen kauppa-asemakseen. Seuraavien vuosisatojen aikana maan etelärannikolla, jonka eurooppalaiset nimesivät Kultarannikoksi, oli portugalilaisten lisäksi muun muassa hollantilaisten, tanskalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja englantilaisten tukikohtia. Maan tärkeimmäksi vallaksi kohosi kuitenkin 1600-luvun lopulta Ashanti-liitto, afrikkalainen kuningaskunta, jonka pääkaupunki oli Kumasi.

Englannin hallitus otti englantilaiset kauppa-asemat Ghanassa kontrolliinsa 1821 ja 1844 fante-kansan päälliköiden kanssa tehty sopimus aloitti Ghanan muuttumisen Britannian siirtomaaksi. Britit kävivät Ashanti-liittoa vastaan sarjan sotia vuosina 1826-1900, kunnes lopulta saivat hallintaansa koko kuningaskunnan alueen. Ensimmäisen maailmansodan tuloksena Saksan siirtomaana olleen Togon läntinen osa siirtyi brittien hallitsemaksi Kansainliiton mandaatiksi ja yhdistettiin Ghanaan kansanäänestyksen jälkeen 1957.^[1]

Ghana itsenäistyi Kwame Nkrumahin johdolla 6. maaliskuuta 1957. Nkrumah ja hänen johtamansa Kansan konventtipuolue (Convention People's Party, CPP) veivät maata kohti sosialismia ja julistivat maahan kansanäänestyksen jälkeen yksipuoluejärjestelmän 1964. Ghanan armeija ja poliisivoimat syrjäyttivät Nkrumahin kuitenkin vallankaappauksella 24. helmikuuta 1966. Siviilihallinto palautui vaalien jälkeen vuosina 1969-1970, mutta 13. tammikuuta 1972 armeija kaappasi talouskriisin varjossa uudelleen vallan. I.K. Acheampongin johtama sotilashallitus piti valtaa heinäkuuhun, jolloin Acheampongin syrjäytti armeijan esikuntapäällikkö Frederick Akuffo. Akuffon puolestaan syrjäytti 4. kesäkuuta 1979 väkivaltaisella kaappauksella armeijan aliupseerien ja nuorten upseerien muodostama Asevoimien vallankumousneuvosto (AFRC) johtajanaan Jerry John Rawlings. Syyskuussa 1979 AFRC luovutti vallan vaaleissa presidentti Hilla Limannille, joka osoittautui kuitenkin kyvyttömäksi kääntämään talouden vääjäämätöntä alamäkeä noususuuntaiseksi.

Joulukuussa 1981 Rawlingsin johtama kaappaus syrjäyttikin siviilit jälleen vallan kahvasta. Rawlings johtama Väliaikainen kansallinen puolustusneuvosto hallitsi maata aina 1990-luvulle, jolloin kansainvälinen ja kotimainen painostus johti demokratian palauttamiseen. Ensimmäiset vaalit vuonna 1992 kohtasivat kuitenkin opposition boikotin ja vilppisyytöksiä. Vuoden 1996 vaaleihin oppositio kuitenkin osallistui ja tarkkailijat pitivät niitä rehellisinä. Näissä vaaleissa Rawlings valittiin uudelleen presidentiksi ja hänen NDC-puolueensa sai ehdottoman enemmistön parlamenttiin. Vuonna 2000 Rawlings luopui perustuslain mukaisesti presidenttiydestä ja hänen seuraajakseen valittiin John Agyekum Kufuor. Kufuor valittiin jatkamaan myös vuoden 2004 vaaleissa.

[muokkaa] Alueet

Ghana jakautuu kymmeneen hallintoalueeseen (region):

• Ashanti
• Brong-Ahafo
• Central
• Eastern
• Greater Accra
• Northern
• Upper East
• Upper West Ghana
• Volta
• Western

[muokkaa] Maantiede

Suurin osa maasta on alavaa tasankoa ja ylänköä. Maan keskiosassa on jyrkkäreunainen Voltan allas, jossa Voltajärven suuri tekoallas sijaitsee. Tärkein joki on Volta. Maan korkein kohta on Afadjato 872 m. Ghanan ilmastontila on lämmin trooppinen.

Afrikan tulvat 2007 koettelivat pahoin Ghanan pohjoisosia.

[muokkaa] Talous

Ghana on Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) jäsen. Yhdessä Gambian, Nigerian, Sierra Leonen ja Guinean kanssa Ghana on perustanut West African Monetary Zonen (WAMZ), joka valmistelee yhteisvaluutta Econ käyttöönottoa. Sen toimeenpaneva elin West African Monetary Institute sijaitsee Ghanassa Accrassa. Ghanalla on monia merkittäviä luonnonvaroja ja Ghanan merkittävimmät vientituotteet ovat kaakao ja kulta. Ghana on alkanut vaurastua suurien kultakaivoksien ja kaakao viljelmiensä myötä.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kulta
• puu
• timantit
• bauksiitti
• mangaani
• kala
• öljy

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kaakao
• kulta

[muokkaa] Väestöjakauma

Vuonna 2007 arvioitiin, että ghanalaisista 38.2% oli alle 15-vuotiaita, kun taas yli 65-vuotiait aoli vain 3.6%. Aikuisväestön osuus oli siis 58.2%. Vastasyntyneen elinajaodote on 59 vuotta. ^[2] Suurin uskonto on kristinusko, vuonna 2000 kristittyjä oli 68.8% muslimeita 15.9% ja perinteisten heimouskontojen kannattajia 8.5%.^[2]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Matkaopas aiheesta Ghana Wikitravelissa (englanniksi)

Tämä Ghanaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.